Luulin osaavani asian ja poltin kasapäin LEDejä. Itse asiassa kuvittelin niiden palavan vain hämärästi ja muuttaa LEDien asettelua ja määrää, kun olisin varmistunut asiasta. Mutta toisin kävi eli kämänen kuva kertoo paremmin kuin tuhat sanaa:
http://www.edu.lahti.fi/~katunari/LEDS.JPG
Tällainen rakennelma oli breadboardilla, mutta kaksi sekuntia ja LEDit olivat entisiä. Laskeskelin vanhoilla kaavoillani, että virtaa per LED olisi vain n.10mA, joten lopputulema oli suuri yllätys. Tein kärvennyksen jälkeen vielä MULTISIM-mallinnuksen, joka tuki ajatustani. Olisiko muilla enemmän laskutaitoa?
http://www.edu.lahti.fi/~katunari/LEDS.JPG
Tällainen rakennelma oli breadboardilla, mutta kaksi sekuntia ja LEDit olivat entisiä. Laskeskelin vanhoilla kaavoillani, että virtaa per LED olisi vain n.10mA, joten lopputulema oli suuri yllätys. Tein kärvennyksen jälkeen vielä MULTISIM-mallinnuksen, joka tuki ajatustani. Olisiko muilla enemmän laskutaitoa?
Vastaukset 30
Vanhimmat
Onko konkka ehjä? Minkälainen konkka, ettei vaan elko?
Polko X2 (AC/275V)
Niin vastukset 2W ja polko ovat edelleen ehjiä - en ehtinyt mitata potentiaalia enkä virtaa livenä, kun kaikki levisi niin nopeasti.
Jospa tasurin jälkeinen suodattamaton jännite on liian piikikästä. Laita kokeeksi muutaman sadan mikron elko ledien rinnalle.
Ledit kestää jännitevaihteluja, ainakin jos katsoo yhä vain monessakin eri ylijännitesuojassa ehjänä palavia merkkivaloja, jotka saavat joko koko- tai puoliaaltotasasuunnattua verkkojännitettä. Se kokoaaltotasasuuntaus on tosin oma kytkentäni, ei tehtaan alkuperäinen, mutta toimiva mikä toimiva.
Ja saavathan ne ledit syötäväkseen myös PWM-sähköä vaikkapa jossain led-taskulampussa. Olen nähnyt jossain oskilloskooppikuvia sen PWM:n jännitteistä, ja taivas varjele, mikä määrä piikkejä kuvissa näkyy. Eihän se muuta olekaan kuin piikkiä piikin perään.
Se ehdottamasi elko muuten nostaa tehollisjännitteen noin 1,41-kertaiseksi (kahden neliöjuuri tarkkaan ottaen). Ainakin teoriassa.
Jos diodisilta ehjä, niin ledit kytketty polariteetiltaan väärinpäin tai 820k vastus on 820 ohmia?
Tai polkossa hetkellinen läpilyönti. ovat itsekorjautuvia, eli viallinen kohta höyrystyy pois.
Olisiko kukaan laskenut sen, ettei virtaa voinut päästä läpi liikaa? Ei ole pitkään aikaan tullut näitä laskeskeltua...En viitsi enempää LEDejä paukutella, jos laskuni ovat pyllyllään.
Tuon konkan reaktanssi on 50 Hz:llä 4681 ohmia.
Virran tehollisarvo sen läpi on luokaa 50 mA, joka jakautuu neljään LED-haaraan, joten ei pitäisi olla liikaa.
Teoriassa!
Eli jos sulla on 4 lediä, Vp n. 330V, eli 330/4 n. 83V, eli taitaa riittää hyvin läpilyöntiin. Btw. tuo 820k vastus on tyhjentämässä vaan kondensaattoria jäännösjännitteestä, eli sen voi laskuissa ignoroida. Mitä tapahtuu, kun resistanssi läpilyönnissä äkisti putoaa nollille eli diodit alkaa äkisti johtamaan? Melkoinen jännitegradientti kondensaattorille, eli saat sieltä kyllä huomattavasti enemmän virtaa hetken aikaa.. ja sitä kun toistat 50 kertaa sekunnissa, niin.. Voisi toimia, jos tuon 270 ohmisen vastuksen korvaisi 330V/20mA n. 17k vastuksella.? En mene vannomaan.. itse asiassa taitaa tulla siinäkin jännitteenkesto vastaan, eli useampia sarjaan, jotka muodostaa em. arvon.
Käy samoin kuin diodien rinnankytkennässä, eli kun rinnakkaisiapiirejä ei ole valittu yhteensopiviksi, niin virta menee aina helpointa reittiä ja sen ketjun ledit kärähtää ylivirrasta, sitten seuraava jne.
Joka lediryhmällä pitäisi olla oma etuvastus...
http://keskustelu.suomi24.fi/node/11349388
Tätä ajattelin itsekin - kiitos kaikille ajatuksista.
Jokaisessa led-ketjussa pitää olla oma sarjavastus.
Toinen ongelma on se, kun jännitteen kytkeminen sattuu (juuri) vaiheen huippukohtaan, 0.68uF konkan impedanssi on pulssiherätteellä 0 ohmia.
270 ohmin vastus rajoittaa virran about 1A:iin, mutta ledit ei taida sitä kestää.
PS. Itsekin tuollaista kytkentää joskus yrittelin.
kokeile googlettaa:
ledin pltto verkkojännitteellä
tai sitten:
1.
http://koti.mbnet.fi/~huhtama/ele/index.php?si=ukk&pa=&ukk=2190369
2.
http://sfnet.harrastus.elektroniikka.narkive.com/2JA8LCFn/ledi-verkkojannitteeseen
Ei ole ihme jos kärähti !
Kertavilkaisu riitti toteamaan että nyt ei alkaja ymmärtänyt mitä oli tekemässä !
sillan perään jos laitat vaikkapa 24 v zenerin ja siitä lasket sopivat etuvastukset jokaiseen haaraan, niin on pientä toivoa.
Asiasta kolmanteen, tuo MultiSim-simultaatio pitää LEDit elossa - onko mielipiteitä?
Ledin estosuuntainen jännite ei ole kovin kummoinen, eli ne kärähtää väittömästi tuossa kytkennässäsi sen takia.
siihen auttaa diodi toisinpäin jokaisen rinnalle tai sitten ne zenerit.
Tuossa kytkennässä on siltatasasuuntaus, jolloin estosuunnan jännitettä ei synny. Jos kuitenkin uskaltaisin tuon tapaista suoraa kytkentää valtakunnanverkkoon yrittää, lähtisin mielummin tällaisesta kytkennästä liikkelle:
http://www.circuitstoday.com/mains-operated-led-circuit
Lisäisin ainakin sulakkeen mahdollisimman lähelle pistoketta. Ja jos vielä voisi varmistua siitä, että se sulake olisi aina vaiheen puolella (esim. kiinteä asennus), niin lisäisi edes vähän tuvallisuutta.
... 1N4007 kestää hyvin oheisessa kytkennässä,
ON yleisesti käytetty elektroniikassa . vaikkapa telkkarin verkkolähteessä.
Kyseinen kytkentä ei ole ajateltu loppuun asti "toisiopuolelta", siis ledien puolelta.
Siellä pitää tasasuunnattu jännite vakavoitta ja aitten alentaa ledeille soppivaksi.
LED -ketjuihin omat etuvastukset vielä heti lähtiessä.
Tällaiset pitäisi suunnitella rakennettaessa. pienjännitepuolelta verkkovirran suuntaan.
Juu totta, ajattelin ihan jotain muuta estosuunnasta kun kirjoitin !
mistä tulikin moinen seka tuohon kohtaan.
minulla on verkkokäyttöinen valaisin jossa oli muistaakseni 107 lediä,pitäskin kurkata kannen alle ja katsahtaa mikä on homman nimi.
Kyllä tuossa kytkennässä viiran huippuarvoksi näyttäisi tulevan noin 70 milliampeeria.
Neljän ledin kytkeminen sarjaan ei tämän virran arvoon juurikaan vaikuta.
Myöskään tuolla rinnankytkennällä ei ole vaikutusta.
Ajattelin, että rinnankytkennällä saavutettaisiin 70/4mA...
LEDit kestävät 20mA ja tuo olisi vain huippuarvo.
Minä kyllä kysyjänä kokeilisin kytkeä elkon lähtöön, vaikka ilman ledejä, ja virtamittari suoraan elkon napoihin, niin näkisi paljonko kytkentä virtaa pukkaa.
Jos virta on sopivissa rajoissa, niin elko kyllä virran riittävän tasaisena ledeille.
joo sillä se näkee ihan yksinkertaisesti.
olen korjannut monia akkukoneiden latureita joissa on konkka ja sen perässä diodi ja jonkinlainen suodatus ja muut pakolliset verkkoliitännäiset ja se sarjassa ladattavan 12 v akun kanssa.
silloin kokeilin tuota virtamittausta monenlaisella konkalla ja totesin että virtarajoitus oli helppo säätää sopivaksi oikealla konkan arvolla.
eli kyllä tuossa jännite pitää ensin alentaa ja sitten säätää virta sopivaksi jos ledejä ei tuon enempää ole sarjassa.
Avasin tehdastekoisen laitteen ja katoin miten on kytketty.
eli oli ensiksikin tuo kondensaattori 0,33 uf / 400 v sitten oli silta samoin kun aloituksessa, sen perässä 100uf /100 v lyytti ja sen perässä 560 ohminen vastus avallinen puolen watin ja sen perässä oli sitten 21 lediä, joiden yli vaikutti noin 3,15v per ledi.
näitä ryhmiä olisitten viis kappaletta ja identtiset kytkennät. siilan maat yhdessä konkan maat yhdessä siis miinukset ja plussat vaan omilla johdoillaan ryhmien ylpäähän.
siinä kaikki.
niin nuo ledit tietenkin sarjassa, eli yhden yli tuo 3,15 v jännite !
Kytkennästä puuttuu ledien Tai lediketjujun rinnalle kytkettävä tasauskondensaattori jonka koko pitäisi olla 10 - 100 kertinen virran määräävään kondensaattoriin.
Tämä siksi että kytkettäessä verkkoon ei taajuus ole 50 Hz vaan kymmeniä kilhertsejä jolloin konkka toimii lähinnä oikosulkuna.
Myöskin kaikki yksittäisetkin jännitepiikit kytkeytyvät suoraan ledeille,EMC diregtiivin vaatima 5KV rikkoo ledit varmasti.
Verkon jännitepiikit eivät sisällä sinällään suurta energiaa lyhytaikaisia suurijännitteisiä lähinnä staattisia purkauksia.
Ledien rinnalle kytkettävä kondensaattorin varauskyky kuormittaa jännitepiikit jolloin ei puolijohteet vioitu.
Sopisiko raadille tämä ratkaisu:
http://www.edu.lahti.fi/~katunari/toimii.JPG
Kuvassa ehkä hiukan epäkonventionaalisia merkintöjä, mutta hiukan modatuilla osilla (eli LEDit ovat mitä ovat ja elko ylimitoitettu) tuntuu toimivan. Laskeskelin, että vastuksissa palaa noin puolella watilla lämpöä hukkaan. 54V jää kapasitiivisen reaktanssin jälkeen LEDeille ja vastuksille. Virtaarvo on vain noinarvio.
Linkissä http://www.circuitstoday.com/mains-operated-led-circuit on 10uF.
Eikö se ole sopiva?
Kyllä sen pitäis kelvata kytkennäksi jonka tehdaslaitteesta avaamalla tutkin !
jonka voi lukea tuosta ylempää.
niitä kun on muutama miljoona kappaletta varmaan myyty toisin kuin jokin kokeiolukappale.