Olisko jollain hyvää vinkkiä päihdeongelmaisen "ravisteluun"?

Miehen pitäisi sanomattakin tajuta ettei lapsiperheen kotiin tuoda kamaa tms. Ja sinun pitää huoli ettei niin tapahdu. Ainoa keino auttaa on jättää narkkari ja antaa itse huomata mikä tilanne on. Olen nähnyt läheltä narkkarin elämää. Olen elänyt alkoholistin kanssa, meillä 3 lasta. Yritin auttaa, samoin miehen vanhemmat. Aina tuli lupauksia lopettaa ja hoitojaksoja, aina juominen alkoi uudestaan. Riippuvainen voi lopettaa vain omasta päätöksestään, ei heitä voi auttaa tai "saada ymmärtämään" yhtään mitään. Monella tämä vaatii pohjalla käynnin.
Jätin mieheni pian neljä vuotta sitten, koska en halunnut elää enää alkoholistin varjossa, enkä halunnut sellaista lapsuutta lapsilleni. Mies juo yhä, vieläkin tulee lupauksia lopettaa.
Mieti millaisen elämän haluat itsellesi ja lapsellesi. Oletko valmis ottamaan sen riskin että lapsi löytää kaman..

Nainen, ÄITI, ei varmastikaan halua edes ajatella tätä ainoaa mahdollista neuvoa, mutta vastuullinen äiti jättää huumehörhön miehen viivytyksettä ja huolehtii lapsensa ja itsensä hyvinvoinnista.

Lapsen ja äidin itsensä turvallisuus ja hyvinvointi ei voi toteutua huumehörhön miehen kanssa eläessä.

Mutta äiti on jo varmasti valinnut uhrata lapsensa ja itsensä hyvinvoinnin ja paapoa huumehörhöä miestä.

Huumehörhöä ei voi kukaan auttaa, vähiten läheiset ihmiset. Päinvastoin huumehörhön paapominen ja itsensä ja lapsensa sitominen huumehörhöön johtavat vain suurempiin ongelmiin ja ennen kaikkea tuhoavat lapsen elämän.

Jos huumehörhöä rupeaa väkisin raitistamaan, niin huumehörhö saattaa lahdata koko perheen, sillä hänelle huumeet ovat hänelle niin paljon kaikkea muuta tärkeämpiä.

Vaikea ymmärtää miksi naiset ja äidit valitsevat mielummin huumehörhöjen ja juoppojen paapomisen, kuin siitä varmasta tuhosta pois lähtemisen.

Miksi naisille, äideille, lapsen turvallisuus ja hyvinvointi ei merkitse mitään? Saati sitten naisen oma turvallisuus ja hyvinvointi?

Hänen pitää olla vaaraksi itselleen tai jollekkin toiselle niin mahdollisuus pakkohoitoon on muutamaksi päiväksi..sitä hetkeä ei kannata odottaa.Pelasta pienokaisesi ja itsesi,olet sen velkaa.Tunteet nurkkaan ja järki käyttöön.Mitäpä teet kun joku päivä lastensuojelu seisoo ovesi takana?..silloin on jo myöhäistä toimia.

Anna lapsi suosiolla sosiaalitädeille

Tsiisus. " ... mitä narkkari selvitessään antaa anteeksi"
Olet siis narkkarilta pyytelemässä anteeksi auttamisyrityksiäsi! Oikea aivopieru.
2 10 kirjoitti jo kaiken olennaisen.

Parempi nisti ku alkoholisti!!!

Voisit mennä Al Anonien kokoukseen. Siellä kuulisit, mitä muut puolisot ovat tehneet samanlaisessa tilanteessa. AlAnon on vertaistuiryhmä.

Olen nyt ollut kaksi vuotta juomatta, ja omalta kohdaltani voin sanoa ettei siinä toisten sanomiset tai pyynnöt lopettamisesta auttaneet yhtään.Lupauksia kyllä tehtiin monenlaisia, koskaan ne eivät pitäneet.Kunnes itse tein päätöksen hakeutua minulle sopivaan hoitoon, ja se tehosi.Mietittyäni syitä siihen,miksi aina uudelleen petin antamani lupaukset huomasin pelänneeni sitä, mitä tekisin kuinka saisin aikani kulumaan, jäisinkö ihan yksin, koska juomakaverit kuitenkin häviäisivät.Näin ei kuitenkaan käynyt.Tekemistä on riittänyt, ja paljon sellaista jota en edes olisi voinut ajatella tekeväni juovana aikana.Juovia kavereitakin on jäljellä, mutta sillä erolla etten juo heidän kanssaan, ja kun he tietävät raittiudestani niin he myös kunnioittavat sitä, eivätkä edes yritä saada minua juomaan.En tuputa kellekkään viinan vaaroista tai juomisen lopettamisesta.Kerron kylläkin oman tarinani, jos sitä joku kysyy.Toiset ehtivät saada ahaa elämyksen toiset eivät ja kuolevat ennen aikojaan, kuten minun eräälle läheiselleni kävi aivan äskettäin.Liian surullista, kun nuoren ihmisen elämä loppuu ns.kesken