Niin kun tuolla aikasemmin sanoin, ei ole mitään yhtenäistä romanikansaa, joka olisi suoraan marssinut puhtain piirtein Intiasta Euroopaan. Romanie lailla on paljon kasanosia, Jenische, joita on vaikea sanoa ovatko he romaneja vai ei. Varsinkin nyt kun tuoa muinainen tunniste 'kieli' ei enään ole romanien hallussa. Samoin on laita juutalaisromnien, Zhutan Romanien, jotka asustivat Burgariassa meidän päiviimme asti.
Niinkin aikasin kuin keäkuussa 1942 julkaistiin Bulgariassa yleinen asetus romanien yleisesttä työvelvollisuudestta. Ilmeisestti tämän määryksen täytäntöönpanossa oli ongelmia koskapa vuotta myöhemmin annettiin julistus jonka mukaan kaikki joutilaat romanit kuudentoista ja viidenkymmenen ikävuoden välistä, on kerättävä ja lähetettävä maakuntiin sadonkorjuutöihin.
Tämänkin määräyksen täytäntööpano otti Bulgarian viraomaisilta udeita kuukausia. Elokuussa Sofian päälehdet Dnes ja Denenvic raportoivat poliisin kaviloihin ja muihin kokoontumispaikkoihin suoritamista ratsioista ja etsinöistä kaupugissa.Jokainen näissä etsinöissä käsiin jäänyt romani joka ei kyennyt esittämään todistusta työpaikastaan, passitettiin suoraa päättä kaupungista maakuntiin; karjamaan satoja, parantelemaan teitä ja suorittamaan muita yleshyödyllisiä askareita.
Elokuun 25 anettiin yleinen terveydenhoidollinen ilmoitus jonka mukaan roanit olivat pahasti sairaita ja erikoisestti potivat tuberguloosia.
Tämän vuoksi Bulgarian sisäministeriä kielis romanien liikkumisen yleisillä kasoitetuilla alueilla, kuten rautatieasemilla.
Korttiannokset romanien kohdalta olivat pahastti supistuneet, ja uusien ohjeiden mukaan 1943 huhtikuuhun tullessa anokset olivat 200g olivia 200 sokeria bulgarialasiella ja juutalasille 100 ja 200g romaneille 50g henkeä kohden.
Niillä romaneilla joilla oli oleskelulupa Sofiassa- kielettiin menemästä asemille, sekä käyttämään yleisiä kulkuvälineitä. Lisäksi monia asetuksia annettiin jotka koskivat oman kielen käyttöä sekä uskonnolista vakaumusta. Romani mies Manush muistaa miten tammikuussa 1942 poliisit saartivat romanien asuma-alueen ja paloletkuin ajoivat romanit lähipään kirkkoon, missä nämä käänytettiin kristinuskoon. Bulgarian hallitus harkitsi vakavasti lähettää romanit juutalasien mukana saksaan, Monet silmin-näkiä muistavat miten romanit karkoitettiin juutalasien mukana Durpinasaan.
Vanha romanimies kertoo noista ajoista:
'Vanhempamme tekivä kaikenmoista työtä, nälkä oli kaikenaikaan, söimme etupäässä herneitä.
Yli 200 perhettä karkoitettiin Noiden karkoituksien aikana monet nuoret hakeutuivat ystäviksi ja aviotuvat keskenään, Monet köyhät juutalaistytöt avioituivat romanien kanssa. Nämä kärsivät muiden juutalasien edessä suurta häpeään tuosta veren perimän sekoittamisesta, mutta meidän edessäme nuo tytöt olivat ylpeitä juutalasesta verestään.Näitä perheitä oli enemän kuin sata ja vielä sodan jälkeekin, me kutsuimme näitä Zultane Romanieiksi. Nämä asuivat erillää ja ovat kaikki jo muuttaneet Israeliin. '
Niinkin aikasin kuin keäkuussa 1942 julkaistiin Bulgariassa yleinen asetus romanien yleisesttä työvelvollisuudestta. Ilmeisestti tämän määryksen täytäntöönpanossa oli ongelmia koskapa vuotta myöhemmin annettiin julistus jonka mukaan kaikki joutilaat romanit kuudentoista ja viidenkymmenen ikävuoden välistä, on kerättävä ja lähetettävä maakuntiin sadonkorjuutöihin.
Tämänkin määräyksen täytäntööpano otti Bulgarian viraomaisilta udeita kuukausia. Elokuussa Sofian päälehdet Dnes ja Denenvic raportoivat poliisin kaviloihin ja muihin kokoontumispaikkoihin suoritamista ratsioista ja etsinöistä kaupugissa.Jokainen näissä etsinöissä käsiin jäänyt romani joka ei kyennyt esittämään todistusta työpaikastaan, passitettiin suoraa päättä kaupungista maakuntiin; karjamaan satoja, parantelemaan teitä ja suorittamaan muita yleshyödyllisiä askareita.
Elokuun 25 anettiin yleinen terveydenhoidollinen ilmoitus jonka mukaan roanit olivat pahasti sairaita ja erikoisestti potivat tuberguloosia.
Tämän vuoksi Bulgarian sisäministeriä kielis romanien liikkumisen yleisillä kasoitetuilla alueilla, kuten rautatieasemilla.
Korttiannokset romanien kohdalta olivat pahastti supistuneet, ja uusien ohjeiden mukaan 1943 huhtikuuhun tullessa anokset olivat 200g olivia 200 sokeria bulgarialasiella ja juutalasille 100 ja 200g romaneille 50g henkeä kohden.
Niillä romaneilla joilla oli oleskelulupa Sofiassa- kielettiin menemästä asemille, sekä käyttämään yleisiä kulkuvälineitä. Lisäksi monia asetuksia annettiin jotka koskivat oman kielen käyttöä sekä uskonnolista vakaumusta. Romani mies Manush muistaa miten tammikuussa 1942 poliisit saartivat romanien asuma-alueen ja paloletkuin ajoivat romanit lähipään kirkkoon, missä nämä käänytettiin kristinuskoon. Bulgarian hallitus harkitsi vakavasti lähettää romanit juutalasien mukana saksaan, Monet silmin-näkiä muistavat miten romanit karkoitettiin juutalasien mukana Durpinasaan.
Vanha romanimies kertoo noista ajoista:
'Vanhempamme tekivä kaikenmoista työtä, nälkä oli kaikenaikaan, söimme etupäässä herneitä.
Yli 200 perhettä karkoitettiin Noiden karkoituksien aikana monet nuoret hakeutuivat ystäviksi ja aviotuvat keskenään, Monet köyhät juutalaistytöt avioituivat romanien kanssa. Nämä kärsivät muiden juutalasien edessä suurta häpeään tuosta veren perimän sekoittamisesta, mutta meidän edessäme nuo tytöt olivat ylpeitä juutalasesta verestään.Näitä perheitä oli enemän kuin sata ja vielä sodan jälkeekin, me kutsuimme näitä Zultane Romanieiksi. Nämä asuivat erillää ja ovat kaikki jo muuttaneet Israeliin. '
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.