ELÄMÄ

Kun elämä kohtelee päin vittua. Vaikka mitä tekisi ja aina on ollut hyväsydäminen muita auttava ihminen. Ja silti saanut lapsesta asti kärsiä. Niin sitä ei enää paljon arvosta.

Kiitos viisaista sanoista.
Olen koittanut elää kohyalonuskoisesti, kuin lastu laineilla.
Tarttunut tilaisuuksiin, kun olen ne tunnistanut/huomannut. Vanhemmiten
on kai tullut laiskaksi/mukavuudenhaluiseksi , eikä niin ole enää huomaavinaan.
Pahuuden olen koittanut antaa mennä, niinkuin vesi menee hanhen selästä.
Jos jotain olen tarvinnut, sen useimmiten olen löytänyt...ennemmin tai myöhemmin.


Voimia ja energiaa.

Ihania sanoja.. ja niinhän se on :)

Elämä tuntuu joskus ankaralta. Vaikka kuinka paljon tahtoo ja haluaa toisille hyvää, niin aina löytyy heitä, joille tuottaa mielihyvää kääntää hyvätkin asiat pahoiksi.

Näin on monesti käynyt kohdallani ja olen miettinyt paljon, miten pieni voikaan ihminen olla tässä suuressa maailmankaikkeudessa. Onneksi on hyviäkin ihmisiä olemassa. Hyviä, joille oikeudenmukaisuus on tärkeä elämänohje sydämessä.

Kiitos Keskiyö, viisasta puhetta. Elämä on todella lahja, jokainen täällä on yhtä arvokas, jokainen ansaitsee kauniin elämän ja rakkautta ja toivoa.

niin, tämänkertainen elämämme on toki ainutlaatuinen. Uskothan Keskiyö kuitenkin reinkarnaatioon.....? Mun mielestä elämä on joillekin ihmisille liian julmaa jos on vain yksi maanpäällinen elämä ihmisruumiissa. Reilumpaa olisi ajatella että sielu joissain elämissä joutuu kohtaamaan enemmän vaikeuksia ja haasteita kuin toisissa. Tämä ajatusmalli selittäisi myös sitä miksi jotkut joutuvat kohtaamaan suunnatonta pahuutta ilman omaa syytään, esim. holokaustin uhrit. Jos sentään ihan jokainen inkarnaatio ei olisi savuna ilmaan haihtumista.... Ja toisaalta tuntuu että jotkut ihmiset ihan selkeästi elävät elämää joka on jonkinlainen "palkintoelämä" ts. kaikki tuntuu sujuvan ilman suuria vaikeuksia.

En usko että asia ihan niinkään on että luomme tämänhetkisen elämämme todellisuuden ikäänkuin heijastamalla sisintämme elämäämme, niinkuin joku mulle viisaudessaan yritti selittää. Osittain kyllä toki - jos levitän sisäistä myrkkyä ympärilleni niin selvähän se että kanssakulkijat kalppivat pakoon mnkä ehtivät. Mutta tuntuu siltä että on niin kovin mona asioita joihin ei voi itse vaikuttaa, vaikka kuinka yrttäisi. Tai olisi yrittämättä.

Täänään oli juttu lehdessä ja tuli mieleen tämä kirjoitus.

http://www.iltasanomat.fi/hyvaolo/art-1288569900313.html?pos=alista-1

Neljän lapsen äiti kirjoitti elämänohjeita sisältävän kirjeen maaliskuussa hieman ennen kuolemaansa.

20 elämänohjetta

1. Kaikki, mitä itsestäsi annat, saat jossain vaiheessa takaisin.

2. Jokainen määrittele itse oman elämänsä käsikirjoituksen. Älä anna kenenkään muun käsikirjoittaa sitä.

3. Mitä tahansa joku toinen on sinulle aiemmin tehnyt, sillä ei ole merkitystä nykyisyydessä. Ainoastaan, jos annat sille vallan.

4. Kun ihmiset paljastavat sinulle todellisen luonteensa, usko ensimmäisellä kerralla, että he ovat aitoja.

5. Huolehtiminen on ajan heittämistä hukkaan. Käytä sama energia keskittymällä johonkin muuhun asiaan.

6. Mihin tahansa uskotkin, sillä on enemmän voimaa, kuin sillä, mistä unelmoit tai haaveilet. Sinä muutut siksi, mihin uskot.

7. Jos ainut rukouksesi on "kiitos", se riittää.

8. Onnellisuutesi on suorassa yhteydessä rakkauteen, jota annat muille ihmisille.

9. Epäonnistuminen on suuntamerkki kääntyä toiseen suuntaan.

10. Maailma ei kaadu, vaikka tekisitkin päätöksen, jota vastaan muut ovat.

11. Luota vaistoihisi. Intuitio ei valehtele.

12. Rakasta itseäsi ja opi levittämään rakkautta myös muihin ihmisiin jokaisella kohtaamisella.

13. Anna intohimon ohjata urapolkuasi.

14. Rakkaus ei satu. Se tuntuu todella hyvältä.

15. Jokainen päivä tuo mahdollisuuden aloittaa alusta

16. Epäilys tarkoittaa: älä. Älä vastaa. Älä hätiköi.

17. Kun et tiedä, mitä tehdä, ällä tee mitään. Vastaus tulee kyllä.

18. Ongelma ei kestä ikuisesti.

19. Muista: tämäkin menee vielä ohi.

20. Kaikessa tekemisessä tulee olla rehellinen itselleen.