...........gluteiinitonta ruokavaliota vaikka tutkimuksissa ei keliakiaa ole todettukaan? Oireina turvoittelua, väsymystä ja ilmavaivoja ja oletan et liittyy viljojen käyttöön kuitenkin. Mitä tulee ottaa huomioon gluteiinittomassa ruokavaliossa? Tuleeko syödä jotain lisäravinteita tms?
Kannattaisiko kokeilla
Pikku hölmö
5228
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kokeile hiivasyndrooman dieettiä. Riisipohjainen dieetti (miel. tummaa) plus kypsennettyjä kasviksia tai -keittoja, vain vähän sokereita ja ei vehnää, auttaa minun vaivoissani. Lihaa/proteiinia vähän helposti sulavassa muodossa, eli aamupäivällä brunssiksi 2 keitettyä munaa. Jossain välissä voi syödä pieniä määriä sokeroimattomia hapanmaitotuotteita, jos niistä ei tule vaivoja. Laktoosi-intoleranssi on kai poissuljettu? Kalaa kohtuullisesti, punaista lihaa et ehkä tarvitse. Pähkinöitä kourallinen päivässä.
Kokeile viikko-pari. Muista kalaöljykapselit ja monivitamiineja tyyppiä Multi-tabs. Onko tutkittu onko anemiaa, ja B-vitamiinitasoja, B-12-vitamiinin imeytymishäiriöstä tulee pernisiöösi anemia.
Onko tehty tähystystutkimusta suolistoon, josko on tulehtunut?
Tähystykset on tehty myös suolistoon ja siellä ei löytynyt mitään. Anemiaa ei ole ja muistaakseni B12 vitamiinikin on otettu ja se ok. Hiivasyndromadietti, siihen täytynee perehtyä tarkemmin.
Viljat pois vähintään 4 viikoksi. Kokeile miten vaikuttaa.
http://personal.inet.fi/koti/remeli/viljat.htm
Lisäksi C- ja D-vitamiinia tarvitaan purkista sekä magnesiumia ja kalaöljyä.
C- ja D-vitamiinin sekä magnesiumin ja Omega-3 rasvahappojen puute on mm. Suomalaisten yleisin ravitsemuksellinen puutos.
C-vitamiinia 200-1000mg / vrk
C-vitamiinia kannattaa tankata joka päivä. C-vitamiinin puutos altistaa sairauksille. Kun C-vitamiinia ei ole riittävästi, sitä ei riitä kaikkiin kehon soluihin ja kudoksiin. C-vitamiinin lisäämisestä ei ole haittaa, sillä sitä ei voi saada liikaa. C-vitamiini on vesiliukoinen ja ylimäärä huuhtoutuu pois virtsan mukana.
D-vitamiinia 50-125µg / vrk
Magnesium (sitraattia) 200-400mg/vrk, kalsiumin ja magnesiumin suhde on 2:1
Omega-3 rasvahappojen tarve on jopa 1 gramma päivässä eli esim. villiä lohta 150-200 grammaa päivässä. Eli käytännössä kaikkein tulisi syödä Omega-3 rasvahappoja lisäravinteena purkista.
Vuoden D-vitamiinit saa kympillä iHerbistä.
Muut saa todella edullisesti Citymarketin luontaistuotehyllystä. Eli kuukausihinnaksi tulee n. 5€.
Ruuan merkitys D-vitamiinilähteenä on vähäinen: 90% ihmisen D-vitamiinista on peräisin iholta (ellei hän ota D-vitamiinia ravintolisänä). Suomalainen saa ruoastaan alle 10µg D-vitamiinia päivää kohti. Suomessa auringonvaloa on riittävästi D-vitamiinin valmistukseen vain toukokuun alusta elokuun loppuun eli kun UVB-indeksi on vähintään 3. Joskus lähes koko kesä on niin pilvinen, kylmä tai sateinen, että pelkästään auringosta on vaikea saada riittävästi D-vitamiinia. Auringosta saat D-vitamiinia, mutta vain silloin kun varjosi on lyhyempi kuin sinä itse. Siis lyhyen aikaa keskipäivällä, noin kello 10-16 vähintään kädet ja jalat paljaina.
Huonoin tilanne on afrikkalaista syntyperää olevilla maahanmuuttajilla, joilla esiintyy usein erittäin vakavia D-vitamiinin puutoksia. Syynä tähän on tumma iho ja ruokavalio. Heidän kotimaassaan UVB-indeksi on lähes läpi vuoden 8-15, kun Suomessa se on keskikesällä 3-6. Talvella Suomen UVB-indeksi on 0.
D-vitamiinia pitää syödä niin paljon, jotta veren D-vitamiinipitoisuus nousee luonnolliselle (kesäauringon nostamalle) tasolle, joka on keskimäärin 125 nmol/l. Lukuisten tutkimusten valossa tämä tarkoittaa vähintään 50µg D-vitamiinia päivässä. Yleensä 100µg ja jopa enemmänkin, jos on isokokoinen ihminen. Pienille lapsille hiukan vähemmän.
Meillä "asiantuntijat" Christel Lamberg-Allardt ja Suvi Virtanen jatkuvasti mediassa toistavat iänikuista mantraansa 7,5-10 µg/vrk annoksesta, jota ei saa ylittää. Se on epäeettistä ja väärää. Sama jos hoitaisi päänsärkyä jalkarasvalla. Ainoastaan osa pienistä lapsista saavuttavat tällä annoksella veren D-vitamiinipitoisuuden 50 nmol/l, jonka he väittävät riittävän kokonaisterveydelle. Muilla ihmisillä veren D-vitamiinipitoisuus on selvästi alle 50 nmol/l.
Lisäksi he pelottelevat syövällä ja kuolemalla, jos annostuksen ylittää, vaikka D-vitamiinin puutos on linkitetty yli 70:een syöpätyyppiin ja lukuisiin eri sairauksiin (mm. I-tyypin diabetes, MS-tauti, reumataudit jne...), jotka Suomessa ovat erittäin yleisiä verrattuna päiväntasaajalla asuviin ihmisiin.
Pelkästään luuston hyvinvoinnin kannalta suositeltava veren D-vitamiinipitoisuus on yli 80 nmol/l ja kokonaisterveyden kannalta 100-150 nmol/l.
Nykypäivän lääkärin pitäisi ymmärtää, että veren D-vitamiinipitoisuuden määritys kuuluu tärkeänä osana potilaan hoitoon ja sairauksien diagnosointiin siinä missä perusverenkuva, kilpirauhasarvot sekä kolesteroli- ja verensokeritutkimuksetkin.
Eli jos ette syö D-vitamiinilisää, aloittakaa nyt!
Kannattaa seurata D-vitamiiniasioita Lääkäri Matti Tolosen sivuilta, vaikka ei hänen mainostamiaan vitamiineja söisikään.
ÄLÄ SYÄ MULTIRABSIA
Muut saat ruuasta
e olen päättänyt siirtyä nyt gluteenittomalle ruokavaliolle ja katsoa nouseeko paino sillä.(painoindeksi 16). Todettu allergia rukiille, ohralle ja vehnälle. Nyt olen viime aikoina huomannut että ruoka ei imeydy yhtään. Vatsa ei täyty yhtään. Paino pysynyt samana vaikka mitä syö. Keliakiaa ei näkynyt verikokeessa eikä ihokeliakiaa koepalan mukaan joten voisiko tuo vilja-allergia olla syy siihen miksi paino ei nouse?
Kyllä.
Jätä kaikki viljat, jotta saat elimistösi kuntoon.