Tätä palstaa kun lukee, ei voi olla huomaamatta sitä faktaa, että ihmisten pitää tehdä asioista vaikeaa. Jos tutustuu kivaan ihmiseen, kyllähän se aika nopeaa selviää, onko tällä henkilöllä lapsia vai ei. Lapset tulevat kuitenkin aina ensin. Joten jos ei pidä lapsista, miksi alkaa millekkään ihmisen kanssa, jolla on lapsia?! Suhteita tulee ja suhteita menee, joten miksi ei voi vain sivuuttaa ihmistä jolla on lapsia jos niistä ei pidä?
Itse olen kahden lapsen äiti ja elän uusperhe-elämää. Takana on ollut monta potentiaalista miesehdokasta, mutta jos lapset eivät mahdu heidän elämään, niin en mahdu minäkään. Lasten elämällä ei saa alkaa leikkimään! Oma äitini teki aikoinaan sen valinnan, että uusi kumppani tuli ennen lapsia, mutta onneksi isäni ei.
Nykyisellä avopuolisollani on yksi lapsi, josta välitän todella paljon. Ja mies välittää minun lapsistani. Avopuolisoni exän kanssa tunnemme toisemme, mutta emme ole ylimpiä ystävyksiä, tulemme kuitenkin tarvittaessa toimeen keskenämme. Jo ennen seurusteluamme molemmat tiesimme, että toisella on lapsia ja se nyt vaan on hyväksyttävä jos toisen tahtoo elämäänsä.
Ei kukaan voi vaatia toista luopumaan lapsistaan, lapset menettävät siinä toisen vanhempansa, eikä se ole oikein! Varmasti jokaisella yksinhuoltajalla on mahdollisuus löytää rinnalleen kumppani, joka rakastaa myös lapsia! Joskus siinä vain kestää jokunen tovi, että tämä henkilö tulee vastaan. (itselläni kesti 7vuotta)
Toimivassa uusperheessä kaikki ovat onnellisia.
Itse olen kahden lapsen äiti ja elän uusperhe-elämää. Takana on ollut monta potentiaalista miesehdokasta, mutta jos lapset eivät mahdu heidän elämään, niin en mahdu minäkään. Lasten elämällä ei saa alkaa leikkimään! Oma äitini teki aikoinaan sen valinnan, että uusi kumppani tuli ennen lapsia, mutta onneksi isäni ei.
Nykyisellä avopuolisollani on yksi lapsi, josta välitän todella paljon. Ja mies välittää minun lapsistani. Avopuolisoni exän kanssa tunnemme toisemme, mutta emme ole ylimpiä ystävyksiä, tulemme kuitenkin tarvittaessa toimeen keskenämme. Jo ennen seurusteluamme molemmat tiesimme, että toisella on lapsia ja se nyt vaan on hyväksyttävä jos toisen tahtoo elämäänsä.
Ei kukaan voi vaatia toista luopumaan lapsistaan, lapset menettävät siinä toisen vanhempansa, eikä se ole oikein! Varmasti jokaisella yksinhuoltajalla on mahdollisuus löytää rinnalleen kumppani, joka rakastaa myös lapsia! Joskus siinä vain kestää jokunen tovi, että tämä henkilö tulee vastaan. (itselläni kesti 7vuotta)
Toimivassa uusperheessä kaikki ovat onnellisia.
Vastaukset 24
Vanhimmat
Toimivia uusperheitä on aika vähän. Ja usein nimenomaan se isän uusi perhe kärsii. Se uusydinperhe varmaan voi toimiakin, kun eletään ydinperhe-elämää. Eli miten alkuperäisellä kirjoittajalla omat lapset asuu kanssaan ja etsinyt siihen kumppanin. Mutta isän uuden perheen luo tulevat etälapset sekoittavat usein koko arjen, ei toimi. Isä ei pysty jakamaan aikaa ydinperheen lapsiensa ja etälapsien välillä. Etälapset kun kuvittelevat saavansa kaiken ajan isän luona, kun näkee niin harvoin. Uusi vaimo hoitaa yksin yhteisiä lapsiaan ja hermothan siinä menee. Erolapset on usein myös todella hemmoteltuja. Ei toimi ainakaan, kun uudella naisella perhe on ensimmäinen ja syntyy yhteisiä pieniä lapsia. Ehkä jos molemmilla on jo lapset tehty, niin voi toimia.
Kerroppa mihin pohjaat ajatuksesi jonka mukaan toimivia uusperheitä on aika vähän.
Mikä on uusydinperhe?
Miten niin uusi vaimo hoitaa vain yhteisiä lapsia? Mihin ihmeessä pohjaat tuollaisen väitteet??
Tuota anteeksi vaan, mutta olipa paska. kirjoitus
En ole edellinen kirjoittaja, mutta uusydinperhe on sellainen, jossa pariskunnalla on yhteisiä lapsia, mutta myös vanhempia lapsia jommalla kummalla tai molemmilla aiemmasta liitosta. Siis ne yhteiset lapset elävät ns. ydinperheessä ja muut lapset uusperheessä. Mutta siis uusperhe se uusydinperhekin...
Aloittaja puhuu ihan asiaa. Kun itse olin lapseton sinkku, lemppasin järjestään ensimmäisen illan jälkeen miehet, joilla oli lapsia, koska en halunnut äitipuoleksi. En ole tyyppiä, joka rakastuu ensisilmäyksellä. Enkä ole katunut, koska tiesin mitä tahdoin. :)
No en tiedä onko vähän vai paljon, mutta tunnen tällaisen toimimattoman uusperheen. Tässäkin se ilmeisesti aikuisten mielestä toimii.
No toimii tähinnä silloin, kun lapset ovat ex:illä. Lapset tuntuvat olevan aina tiellä, lapsia ei viedä mukaan minnekään, ei edes aamupalaa laiteta, kymmenvuotiaan täytyy osata tehdä se itse ja lähteä itse, ei äiti jouda katsomaan mitä lapsi päälleen pukee. Lapsi väkee ainoastaan tuon uusikkomiehen alasti olohuoneen sihvalla aamuisin, siis alasti. Miksi, en ymmärrä, vaiko pornoilee lapselle.
No hyväpalkkaisella ihmisellä on aina rahat loppu, saa lapsilisin sekä kohtuullisen alatusmaksun, mutta lapsen tarvikkeisiin eivät ranhat mene, sillä vonkuu isovanhemmilta aina rahoja, on kuulemma niin tiukaa rahasta, silti itselle riittää, golffimatkoihin Viroon ja muualle useita kertoja vuodessa. Eiittää ostaa itselle polupyörää, kanoottia ja ja näitä golftarvikkeita.
Joten tulen vakaasti siihen tulokseen, että usein tällainen uusioperheen aikuinen valahtelee itselleen hyvin paljon.
Uskon että on jotenkin entisessä liitossa joutunut koville ja nyt sitten lopullinenkin järkikulta on karannut.
Ketään ei kuuntele, jotan uskon tällekin palstalle kirjoittavan uusperheen ihmisen olevan vain omalla puolustelulinjalla, mutta omaa totuutta ei taida nähdä.
On äitienpäivä kun tätä kirjoitan ja toivon, että se vähän syvällisemmin nyt kohtaisi myös näitä uusperhe äitejä ja varsinkin omien lapsiensa kohtelua.
Kun ei ole aikaa lapselle nyt, ei lapsella taida olla aikaa sinullekaan enää kun vanhenet, saatkin sitten miettiä mistä johtuu. Joten pussaile vain sitä uusikkomiestä, ehkä se korvaa lapsesi.
Niin, perustit väitteesi siis yhden perheen tilanteeseen, aika rankkaa yleistämistä.
No jotta saat vähän muutakin miettivää kerronpa lyhyesti meidän perheen tarinan.
Olin entisen mieheni kanssa vuosia ennen lapsen syntymää. Kuvittelin että rakastan hänet ehjäksi, mutta lapsen myötä tajusin että rikon itseni lisäksi myös lapseni jos jään tuohon parisuhteeseen. Silti jatkoin liian kauan. Nyt lapseni käy terapiassa isän aiheuttamien traumojen vuoksi, hän vihaa isäänsä eikä halua olla isän kanssa missään tekemisissä.
Elämääni tuli reilun vuoden päästä erostani mies, jollaisia en kuvitellut olevankaan. Rakastava ja toiset aina etusijalle laittava. Tuossa vaiheessa vielä miehen lapset asuivat äitinsä kanssa, ja olivat meidän luonamme säännöllisesti, oman lapseni ollessa kanssamme kokoajan, isän luona kun ei käynyt eikä suku lähellä asu.
Parin vuoden päästä muutimme miehen kanssa yhteen, ja tästä noin puolen vuoden päästä miehen lapset ilmoittivat että haluavat muuttaa meille.
Näin tehtiin, nyt olemme asuneet yhdessä kaikki jo useamman vuoden ajan. Lapset puhuttelevat toisiaan sisarina ja veljenä, vaikka eivät olekkaan biologista sukua toisilleen. Minä rakastan mieheni lapsia ja mies omaani. Miehen lapset käyvät äitiään tapaamassa korkeintaan kerran kuussa.
Siis meillä todellakin eletään lasten ehdoilla. Taloudellisesti voimme hyvin, käymme kerran vuodessa lasten kanssa ulkomailla reissussa ja teemme mahdollisimman paljon yhdessä muutoinkin vapaa-ajalla. Toki kerran vuodessa lähdemme myös miehen kanssa ulkomaille kaksin, se on vain meidän aikaa, muun ajan vietämme lasten kanssa.
Molempien lapset ovat kiittäneet meitä siitä, että olemme aikoinaan eronneet. Molempien lapset ovat joutuneet entisten parisuhteittemme aikana joutuneet kuuntelemaan riitoja ja huutoa, oma lapseni joutunut myös näkemään väkivaltaa.
Nykyisessä parisuhteessa ei riidellä, ja lapset voivat luottaa siihen että vaikka maailma kaatuisi niskaan, me seisomme heidän rinnallaan.
Niin, että jokainen tietää oman elämänsä, ei pidä yleistää, eikä varsinkaan sen perusteella mitä mahdollisesti jossain perheessä joskus tapahtuu.
Mainitsemasi uusperhe ei ehkä toimi, mutta älä sen perusteella yleistä.
Ja yksi asia mainittakoon... Jos joku 10 vuotiaalle tekee aamupalan ja katsoo vaatteet päälle, niin tekee kyllä lapselle karhunpalveluksen! Koska se pitäisi sitten vasta opetella? Yläasteella?;) Heh. Kyllä minun lapseni ovat alkaneet osallistumaan aamupalan tekoon jo alle 2-vuotiaina, ja nyt kun nuorempi on 5, tekee hänkin aamupalansa jo ihan itse. (Olen hyvin aktiivinen touhuamaan lasten kanssa, touhotaan paljon yhdessä ja huolehdin heidän hyvinvoinnistaan. Arvostan myös omatoimisuutta. On vanhempien omaa laiskuutta, jos eivät opeta lasta tekemään asioita itse.)
Alastomuudesta: Jokainen toimii omassa kodissaan sen suhteen kuten haluaa, mikä on perheessä normia. Jos on pornoilusta kyse, niin asia erikseen... Mutta kyllä esimerkiksi omat vanhempani ovat aina nukkuneet alasta, eikä ole minua haitannut. Nukun myös itse alasti -on sitten paikalla omat ja/tai miehen lapset.
Ehä ymmärsit väärin, toki pukee vaatteett päällensä, mutta uskon sinun katsovan kuitenkin millaisessa kunnossa vaatteet ovat ja ovatko keliin sopivat. Tässä ei niin todellakaan ole. No sen aamuplankin kanssa on vähän se, onki mitään mitä voisi syödä, jääkaapissa vain valot.
Ja kyllä minäkin voin kuvitella nukkuvani alasti, mutta olettaisin pysyttävän sitten siellä makuuhuoneessa, miksi tulla juuri siihen lasten kulkutielle keittiöön esiintymään.
Uusperheen äiti kertoi tuossa omasta perheestään, kuten jo edellä toin esiin en tiedä onko toimivia uusperheitä paljon vai vähän, mutta sen olen saanut todella todeta, että valhetta riittää, tuossa naapurissa asiat selvitellään hyvin äänekkkkäästi, jotta kyllä kaikki ohikulkevat täysin kuulevat. Tässä eräs ohikulkija juuri äskettäin tosesi, että olipa taasen menossa kehityskeskustelu paikassa.
Sielläkin on lapsi, joka kuule nämä kehityskeskustelut, huvin arka lapsi näyttäytyy vain nurkalta kurkkien, kun nuo keskustelut menossa.
Sen olen myös nähnyt, että ihminen alkaa uskoa omiin valheisiinsa, siksi laittaisin jokaisen uusperheen aikuisen miettivän, kuinka paljon on valahdellut lapsilleen, läheisilleen ja jopa tuolle uusikolleen. Niin kaksijakoista on on uusperheen vanhempien jutut monasti, että ihan pakko jonkin osan on olla täyttä utopiaa, valahtelua, toiveajattelua ja ennenkaikkia lapsista.
Uusperheen lapset eivät odellakaan nauti onnellista elämää, heidän on vain pakko sopeutua, jotta jossakin saavat olla.
Eräs pieni poika sanoi, että aina häntä moititaan, koskaan kukaan ei kotona häntä arvosta, pidä hyvänä, poika on alistettu ja tätä jopa lapsen oma vanhempi pitää hyvänä asiana.
Myös eräs uusiomies kertoi, että häne ei voinut sietää puolison ex-liiton lapselta mitään. Kun poika meni vessaan, kohta hän vaati sieltä poistumaan tai teki mitä hyvänsä aina rankaisi. Jatkuvaa lapsen kiusaamista.
Teidän onni ei todellakaan ole lapstenne onni välttämättä. kyllä lapsen oman venhamman pitää turvata lapsen elämä, toki ymmärään että hänen täytyy oppia itsekin selviytymään, mutta valvovan silmän tulee katsoa, että lapsi ei lähde kouluun likaisisssa vaatteissa tai säähän sopimattomissa vaatteissa. Vastuu on teidän.
Muuten jkoldjfopif ja uusioäiti, miksi te olette tällä palstalla kirjoittelmassa jos kohdallenne kaikki on oikein ja hyvin. Uskoisin teidän nauttivan onnestanne ilman näitä sivuja, niin minä ainakin tekisin.
Voihan V mitä paskaaaa......
ja onneksi täällä kirjoittaa myös onnelliset uusperheelliset eikä vaan tollaset mielenvikaiset nartut
Anna lissu jo olla, täältä et saa itsellesi tukea. Toki, kun itse itseäsi kehut.
Me tuemme lissua kaikessa; anne, tanja, kirsi, satu, pekka, ulla, maija, anneli, juha, anita, satu, virpi, jukka, kalle ja anttipekka, ollan työporukka, ja tuemme lissun mielipiteitä täysillä.
Kyllä minusta on mukavaa lukea, jos joillakin menee hyvinkin. Niistä voi oppiakin jotain.
Bua-hah-haaaa!!! Vittu mitä paskaaaaa. Lissu on sairaseläkkeellä mielenvikaisuutensa takia!
Hyvä hyvä, lissu ja 15 sivupersoonaa tukee itseään.....Buahahahahahhaaa..
Uusperhe on vahakabinetti, Se on nähty, kun juhlissa, ristiäisissä, häissä, ovat
lasten biologiset vanhemmat uusiopuolisoiden ja näiden lasten kanssa.
Vaivaantuneet isovanhemmat esittelevät omat lapsenlapsensa ja osoittavat tuntei-
taan heille. Uuden puolison lapset ovat lähinnä isänsä/ äitinsä läheisyydessä ja
sukulaiset eivät edes tunnista, kenen lapsia he ovat. Murrosikäisetkään eivät
tervehdi kun eivät tunne juhlien toisen osapuolen perhettä.
Nyt on kesä lähellä ja vierailuja tehdään puolin ja toisin. Rehellinen mielipide on,
jos uusiolla on kolme tai siitä yli (niinkuin on ollutkin) lasta mukanaan, on se isäntä
väelle todella työlästä pitää viikko täyshoidossa, kun ei ole mitään yhdistävää tekijää.
Isän naikkoset ei kuulu lasten juhliin, mihinkään. Miksi heidänpitäisi tunkea sukujuhliin? Eihän se ex perhe mene sen isän naikkosenkaan lasten eikä suvun juhliin. Mutta naikkosethan ei kysy vaan kiipeilee. Aika törkeetä.
Onneksi ei meillä, hyvin on ex mies pitänyt naikkoset poissa meidän elämästä ja varsinkin lastemme, ei hänkään anna kenenkään ulkopuolisen sutturan sotkea lastemme elämää ja haukkua heitä. Onneksi olemme etuoikeutettuja ihmisiä. Huomaa että mies todella välittää ja rakastaa meitä, ja viis veisaa mitä suttura uhmaa ja käskyttää miestä.
Vai naikkoset...miehen lapset asuu meillä ja meillä on juhlat järjestetty. Lasten äiti jätti ensin tulematta juhliin vaikka kutsuttiiin, eikä yhtään miettinyt miten pahotti lasten mielen. Nykyään jo mahtuu samoihin juhliin minun kanssani. Minä kuitenkin elätän ja elän hänen lastensa kanssa.
Meillä ei onnistuisi että ex isä ex mies toisi naikkoset meille.. emme olekoskaan heitä nähneet, emmekä edeshalua. Tuottaisi meille tuskaa nähdä perheenrikkojat ja haukkujat. Miksi he tulisivat meille?
Kerran kysin lapsilta, että mitlä tuntuisi jos isä toisi naiset meille ja meitä haukuttaisiin? Yksilapsitamme sanoi että se on semmoinen asia, josta ei pysty edes keskustelemaan koska se etoo ja oksettaa. Niinpä.. lapsetkin tietää että perheenrikkominen ei ole tervettä.
Älä huoli ei kukaan sun luo halua tullakkaan. Kuka sitä haluaisi tollasen mielenvikaisen kanssa olla missään tekemisissä.
Hyvä kysymys! Ehkä nämä uusiot vaan haluavat tietoisesti rikkoa tositen perheet ja sotkea lisää niin kauan kunnes miehellä ei ole enää mitään ex perheestä jäljellä.
Jos he olisivat puuttumatta toisten asioihin, ei asiat olisi vaikeita. Kaikki toimii miehen ja exän ja lasten kanssa niink auan, kunne sjoku uusio tulee siihen sävleltämään ja määräämään mitä mies saa tehdä ja mitä ei. Siihen loppuu hyvän isän tarina, ja isästä tulee ilkeä ja välinpitämätön kun uusikko niin sanoo.
BLaa Blaa Blaaaa
ja vanha mantra jatkuu, toisaalta eihän tollainen idiootti muuta pysty tuottamaan.
Suomalaisten nuorten aikusiten ajatusmaailma taitaa olla hyvin rikkinäinen.
Erotetaan ja kohta on uusi suhde lapsineen muuttanut yhteen. Tai ainakin toisenkin lapset käyvät vierilulla jonkin verran yleisimmin lienee joka toinen viikonloppu.
Mitä tulee perhejuhliin on mielestäni suorastaan hulluuta ajatella, että uuden ihmisen lapsetkin tuodaan toisen suvun perhejuhliin, varsinkin jos käyvätkin vain tuossa vanhempansa luonakin vain joka toinen viikonloppu.
Vähän toisin voisi olla jos lapset jatkuvasti asuvat perheessä, mutta näitä käypäläisiä ei missään nimessä.
Toisekseeen näillä lapsilla on omat sukunsa äitinsä ja isänsä puolelta ja toivon, että lasten annetaan osallisua heidän juhliinsa, tuntea sukunsa ja elää heidän kanssaan.
On suorastaan kamalaa, että lasten pitäisi siirtyä omiensa luota jonkun uusiopuolison sukulaisten vieraaksi.
Luin juuri että jopa Yhdysvalloissa on laki, joka määrittää, että erolasten pitää saada tavata oikeita isovenhempiaan, tämä sama laki pitäisi saattaa voimaan täällä Suomessakin.
Silloin kun lasten on turvallista olla läheistensä luona, heidän pitää saada pitää juurensa eli sukuunsa yhteyttä.
Monesti eron yhdeydessä lapsilta riistetään turvalliset suhteet isovanhempipiin, kun eronnut vanhempi on itse riitautunut puolisonsa suvun kanssa ja melkein aina aiheetta. Omat teot ovat vain niin hävettäviä, että lapsiltakin viedään kaikki pois.
Yksi paha asia on myös se, että eronnut ihminen apinan raivolla hävittää kaikkea perheen yhteisestä ajasta, valokuvia, tavaroita.
Eihän se asia mihinkään katoa, vaikka kaiken polttaisi, vaan toivoisin sentään lapsille säästettävän kuvat ym, muistot lapsuuden kodistaan.
Ne voi pakata hyvin säilytyslaatikoihin ja antaa lapsille kun muuttavat omiin koteihinsa aikanaan.
"BLaa Blaa Blaaaa
ja vanha mantra jatkuu, toisaalta eihän tollainen idiootti muuta pysty tuottamaan"
Ajattelen tämän kirjoittajaa, mitä hänelle on sattunut, millainen ihminen hän on. Lukekaa ja miettikää, mitä voitte tuosta päätellä. Mitä hänelle on tosiaankin tapahtunut??
""Ajattelen tämän kirjoittajaa, mitä hänelle on sattunut, millainen ihminen hän on. Lukekaa ja miettikää, mitä voitte tuosta päätellä. Mitä hänelle on tosiaankin tapahtunut?? ""
No, yhden keskustelupalstalle kirjoitetun lauseen perusteella et voi paljoakaan, juuri mitään päätellä :D
Ihan aiheesta hän sitä paitsi kirjoittaa, samaa mantraahan sinä hoet vuodesta toiseen. Kyllä minunkin ensireaktioni usein sinun mantrojasi lukiessani on "blaa blaa blaa......", kun ei millään jaksaisi enää niitä lukea. Mutta omapa on vikani, itseppä täällä käyn juttuja lukemassa.
Niin, ja ihan tavallinen ihminen olen, eikä mitään kummempia ole sattunut :D
Ja niiden lissun tuotoksien perusteella tiedetään mikä mielenvikainen häirikkö lissu on. Voi vain kuvitella sitä terrorisointia puhelimella ja oven takana, mitä sen ex-mies on joutunu kärsimään.