Ovatko syyttäjien kaikki päätökset julkisia?
Eli kun joku juttu menee syyttäjälle ja tämä tekee siitä syyttämättä jättämispäätöksen, niin onko se julkinen tieto?
Saako ne syyttämättäjättämispäätökset jostain?
Esim. Pirkanmaalla syyttäjille tuli tiettyjä rikoksia 112,
joista jätettiin syyttämättä 39 ja 40 siirrettiin seuraavalle vuodelle
niin saako näistä jotain tietoa jostain?
Eli kun joku juttu menee syyttäjälle ja tämä tekee siitä syyttämättä jättämispäätöksen, niin onko se julkinen tieto?
Saako ne syyttämättäjättämispäätökset jostain?
Esim. Pirkanmaalla syyttäjille tuli tiettyjä rikoksia 112,
joista jätettiin syyttämättä 39 ja 40 siirrettiin seuraavalle vuodelle
niin saako näistä jotain tietoa jostain?
Vastaukset 6
Vanhimmat
"Syyttäjän ratkaisu on julkinen heti, jos hän tekee syyttämättäjättämispäätöksen.
Syytetapauksessa, kun syytekirjelmä on jätetty oikeuteen.
Asiakirjat ovat tietysti nähtävillä ao. viranomaisen toimistossa."
Saako niitä siis tilata syyttäjälaitokselta?
Tutkimattomien rikosten pino kasvaa joka vuosi
9 907 paperiarkin pino kohoaa kihlakunnansyyttäjän vyötäisille. Yksi paperi pinossa kuvaa yhtä rikosta, jonka tutkinnan syyttäjä lopetti viime vuonna.
Hurjalta näyttää. Mutta paljon on syytettäviäkin rikoksia, sanoo kihlakunnansyyttäjä ja Pirkanmaan syyttäjänviraston apulaispäällikkö Hannele Selin-Hakala .
Pino kasvaa vuosi vuodelta, kun syyttäjät tekevät enemmän päätöksiä esitutkinnan rajoittamisesta. Rajoittaminen tarkoittaa, että esitutkinta lopetetaan, vaikka rikos olisi tapahtunut ja se voitaisiin ehkä selvittää.
– Pyritään selvittämään isot asiat kunnolla. (Eli pistetään kaikki rahat Auerin tutkimiseen?)
Esitutkinnan rajoittamiseen voi olla kolme erilaista perustetta. Pelkistetysti kyse voi olla siitä, että tutkinta olisi rikoksen vakavuuteen nähden liian kallis.
Kyse voi olla myös siitä, että rikos on hyvin vähäinen tai esitutkinnan lopputulos on vaadittavaan työmäärään nähden liian epävarma.
Johtava kihlakunnansyyttäjä Jouko Nurminen kertoo, että yksi kustannusperusteinen rajoittamispäätös voi säästää suureltakin työmäärältä.
– Työt lisääntyvät ja tulevat vaativammiksi, mutta väki ei lisäänny tai jopa vähenee.
Syyttäjä voi lopettaa esitutkinnan vain, jos poliisin tutkinnanjohtaja esittää sitä.
Valtakunnansyyttäjänvirasto on kannustanut käyttämään rajoitusmahdollisuutta hyväksi.
Syyttäjä on voinut lopettaa esitutkinnan rikoksen vähäisyyden perusteella vuodesta 1997 alkaen. Kustannusperusteella ja prosessuaalisella perusteella (ks. tietolaatikko) esitutkinnan on voinut lopettaa vuodesta 2006 lähtien.
LAKI RAJOITUSPERUSTEET Kustannusperuste: Tutkinta olisi liian kallista asian vakavuuteen nähden.
Prosessuaalinen: Näytön saamisen vaikeuden takia olisi epätodennäköistä, että tutkinta johtaisi syytteeseen.
Kolmas peruste voi olla se, että rikos on hyvin lievä.
Tärkeä yleinen tai yksityinen etu voi kuitenkin vaatia esitutkinnan jatkamista lievissäkin rikoksissa.
Nimenomaan tästä syystä kiinnostaisikin tietää millaisia juttuja ja millaisin perustein jätetään tutkimatta ja syyttämättä?
Vaarantuuko kansalaisten yhdenvertaisuus, jos täsmälleen samasta rikoksesta toinen uhri saa korvauksia, koska se juttu menee oikeuteen ja toinen ei saa mitään, koska juttua ei edes viedä oikeuteen?
***Vaarantuuko kansalaisten yhdenvertaisuus, jos täsmälleen samasta rikoksesta toinen uhri saa korvauksia, koska se juttu menee oikeuteen ja toinen ei saa mitään, koska juttua ei edes viedä oikeuteen?***
Selvästi näkee, että elämänkaari on vasta alkupäässä. Kun ikää karttuu, niin vähän viisastut ja elämänkokemustakin tulee.
Missään inhimillisessä toiminnassa ei kaikkia aina kohdella samalla lailla. Milloin on kyse tuurista, milloin mistäkin.
- menet valittamaan lääkärille jotain sairautta. Tuurista on kiinni se, minkä tasoiselle lääkärille menet ja saako hän selville tautisi ja antaa oikeat hoito-ohjeet.
- viet autosi korjattavaksi. Taas sama juttu, toisessa korjaamossa vikaa ei löydy, maksat turhasta, toisessa sanotaan heti, mikä autoasi vaivaa.
- teet poliisille rikosilmoituksen. On aivan tuurista kiinni, kuka poliisissa alkaa ilmoitustasi tutkimaan. Toinen saa rikoksentekijän selville, toiselta se jää selvittämättä.
Ehkä räikein esimerkki on tällainen: - Pääkaupunkiseudulla jotain lyödään puukolla rintaan. Jos hälytys tapahtuu heti lyönnin jälkeen on ambulanssi ja lääkäri paikalla muutamassa minuutissa. Uhri pelastuu ja lyöjä tuomitaan joko tapon yrityksestä, tai törkeästä pahoinpitelystä.
Syrjäseudulla avun tulo kestää ehkä tunnin ja uhri kuolee. Tekijä tuomitaan aina vähintään taposta, vaikka teko oli aivan samanlainen.
Vaarantuiko tekijöitten yhdenvertaisuus lain edessä samanlaisesta teosta ?
Kiitos tiedoista.Teenkin tästälähtien vain pieniä rikoksia. Viidakonlaki astuu voimaan.
Syyttämättä jätetty esim.
Läimäys pepulle
Tuntematon mies läimäytti ulkomaalaisnaista pepulle Ilveksen yökerhossa Tampereella. Nainen teki rikosilmoituksen, mutta poliisin mukaan kyseessä olisi sakkorikos, jonka tutkinnassa jouduttaisiin tekemään paljon työaikaa vaativia toimenpiteitä. Lisäksi tapaus tuskin johtaisi syytteeseen, joten syyttäjä lopetti tutkinnan rahan säästämiseksi.
Lapsen hyväksikäyttö
Ulkomailta toiminut aikuinen sai jyväskyläläisen lapsen lähettämään itsestään internetissä seksuaalisia kuvia. Ulkomaalaisen epäillyn tavoittaminen olisi poliisin mukaan erittäin työlästä ja lopputulos olisi epävarma. Syyttäjä päätti lopettaa esitutkinnan rahan säästämiseksi. Syyttäjän mukaan hyväksikäyttö saatiin loppumaan ja lapselle saatiin apua.
Raiskaus
Ulkomaalaisen miehen epäiltiin raiskanneen naisen Helsingissä. Tapahtumien kulku oli hyvin epäselvä, eikä nainen itsekään muistanut kaikkea. Poliisin mukaan epäillyn tavoittaminen olisi vaatinut monia virka-apupyyntöjä ja rekisteritiedusteluja ulkomaille. Näyttöä ei välttämättä olisi saatu, joten syyttäjä lopetti esitutkinnan rahan säästämiseksi.
Kaikki esimerkkitapaukset ovat vuodelta 2012.
Valtion horovittusten virkanaisten vitunreikä on julkinen, ainakin Tampereella