Voisiko kyseessä olla henkinen vai fyysinen ongelma?
Päivittäin tuntuu yksin ollessa pientä epätodellista oloa, aivan kuin "pelaisin" tietokonepeliä (siis 3d peli, jossa näkyy hahmon kädet). Kuitenkin, tämä yksin olo ei ole mikään suurikaan ongelma, mutta olen laittanut merkille, että muiden ihmisten kanssa puhuessa alan toisinaan tuntea oudolta.
Saatan yhtäkkiä kokea unenomaisen tunteen, aivan kuin olisin puoliksi unessa, maailma ympärilläni muuttuu hieman sumeaksi ja etäiseksi, ympäristön äänet ja puhe myös etääntyvät. Menen paniikkiin, ja muutaman sekunnin paniikin tunteen jälkeen palaan taas "todellisuuteen". Tämän tuntemuksen tullessa, itselläni on yleensä ollut valmiiksi jo jotenkin ahdistunut, vetäytynyt, raskas olo. Ja oireiden tullessa haluan olla täysin yksin, pääasiassa yksinolo rauhoittaa oireet, vaikka yksin ollessa hyvälläkin ololla saattaa tuntua epätodelliselta.
Olen huomannut, että saunoessa myös epätodellinen tunne kasvaa. En pysty olemaan saunassa yleensä montaa minuuttia, kun alkaa jo ahdistamaan, seurailen hengitystäni, kehoa kiristää joka puolelta, tarkistelen pulssiani, käteni tuntuu oudoilta (tuntuu oudolta, että ne ovat minun).
Samoin juoksulenkillä esiintyy toisinaan tätä saunaefektiä, tai jos on liikaa vaatetta päällä suhteessa lämpötilaan.
Toisinaan sitten olen täysin ilman oireita. Viileällä kelillä esiintyy vähemmän.
Päivittäin tuntuu yksin ollessa pientä epätodellista oloa, aivan kuin "pelaisin" tietokonepeliä (siis 3d peli, jossa näkyy hahmon kädet). Kuitenkin, tämä yksin olo ei ole mikään suurikaan ongelma, mutta olen laittanut merkille, että muiden ihmisten kanssa puhuessa alan toisinaan tuntea oudolta.
Saatan yhtäkkiä kokea unenomaisen tunteen, aivan kuin olisin puoliksi unessa, maailma ympärilläni muuttuu hieman sumeaksi ja etäiseksi, ympäristön äänet ja puhe myös etääntyvät. Menen paniikkiin, ja muutaman sekunnin paniikin tunteen jälkeen palaan taas "todellisuuteen". Tämän tuntemuksen tullessa, itselläni on yleensä ollut valmiiksi jo jotenkin ahdistunut, vetäytynyt, raskas olo. Ja oireiden tullessa haluan olla täysin yksin, pääasiassa yksinolo rauhoittaa oireet, vaikka yksin ollessa hyvälläkin ololla saattaa tuntua epätodelliselta.
Olen huomannut, että saunoessa myös epätodellinen tunne kasvaa. En pysty olemaan saunassa yleensä montaa minuuttia, kun alkaa jo ahdistamaan, seurailen hengitystäni, kehoa kiristää joka puolelta, tarkistelen pulssiani, käteni tuntuu oudoilta (tuntuu oudolta, että ne ovat minun).
Samoin juoksulenkillä esiintyy toisinaan tätä saunaefektiä, tai jos on liikaa vaatetta päällä suhteessa lämpötilaan.
Toisinaan sitten olen täysin ilman oireita. Viileällä kelillä esiintyy vähemmän.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Mutulla: ei kuulosta ongelmalta jota pitäisi alkaa lääketieteellisesti hoitamaan.
Pääsyy tuossa lienee se, että olet nyt jostain syystä herkistynyt tarkkailemaan itseäsi, omaa oloasi ja analysoimaan sitä.
Herää kysymys miksi?
Oletko vielä niin nuori, että elämän ja kehon tuntemukset ovat sulle juuri avautumassa, oletko juuri muuttanut omillesi ja itsenäistymässä, vai oletko kenties kokenut jonkun ahdistavan kokemuksen ja jäänyt sen takia tarkkailemaan oloasi ettei sama pääsisi toistumaan...
Syitä voi olla moniakin, mutta mitään ongelmaa tuosta ei pääse kehittymään, mikäli kykenet kiinnittää huomiosi myös muualle kuin itseesi.
Ylsin oleminen ei siinä auta sinua, päinvastoin, silloin voit keskittää kaiken huomion puhtaasti itseesi eikä se ole aina pelkästään hyvä asia.
Porukassa/toisen ihmisen seurassa on pakko keskittyä itsen ulkopuolisiinkin asioihin ja kommunikaatioon. Ehkä sinun perimmäiset pelkosi liittyvätkin juuri siihen: osallistumiseen, läsnä olemiseen, muovautumiseen muiden mukana sekä verbaaliseen ja fyysiseen kommunikointiin muiden kanssa...
Tarpeeksi kun hiuksia halkoo ja itselleen ongelmia listaa, sitä vaikeammaksi menee myös rentoutuminen ja niiden listojen aktiivinen unohtaminen.
Ehkä siis kannattaisi pysyä kiinni elämän menossa vaan, osallistua ja harrastaa porukassaKIN, olla olemassa muillekin kuin vain itselle ja omaisilleen, tutuilleen jne. Siten, osallistumalla ja uusia ihmisiä kohtaamalla, karaistuvat myös laumoissa ja erilaisissa/uusissa tilanteissa selviytymisen mekanismit ja taidot.