Minulla on puhdasrotuinen ja ihan hyväsukuinen koira, alle vuoden ikäinen.
Koirarotua valitessani katsoin mielestäni itselleni sopivan energiatason koiraa, liikun paljon metsässä ja muutenkin lenkeillä.
Ostaessani koiraa, sanoin heti kasvattajalle ettei minua näyttelyt kiinnosta ja hän ilmoitti että asia ok. Nyt kuitenkin saan viestiä että olen jotenkin toiminut väärin kun en ole mätsäreissä enkä taippareissa käynyt.
Minua syyllistetään siitä etten halua vahvistaa koirani viettejä. Minulla on noutajarotuinen koira, jota toki voisi opettaa helposti metsästämään, mutta onko siinä järkeä kun en aio metsästää kuitenkaan?
Samoin näyttelyjen kanssa. Syyllistetään kun olen katsonut asian siltä kannalta ettei koira ole valmis, enkä minäkään.
Olen yrittänyt olla välittämättä näistä hieman ilkeämielisistä vihjailuista.
Minulla on kaksi koiraa jotka saavat liikuntaa ja aivojumppaa päivittäin ja ovat ihan tyytyväisiä.
Toki noutaja noutaa palloa jne. mutta en halua että se lähtee joka otuksen perään ja aiheuttaa vaaraa itselleen tai muille. Annan sen harrastaa noutamista hallitusti.
Toinen koirani on sekarotuinen ja sille on opetettu perustottelevaisuus, muuten saa elää ilman erityisiä "odotuksia".
Koirani ja minä voimme hyvin ja se on mielestäni pääasia, ahdistaa ajatella että pitäisi puoliväkisin lähteä jotain meriittejä kalastelemaan. Minulle koiran "käyttötarkoitus" on ihan muuta ja en näe että koirat mistään paitsi jäisivät.
Onko muita painostettu samankaltaisessa tilanteessa?
En ole mitään lukkoon lyönyt, voihan olla että joskus kiinnostun esim. näyttelyistä, mutta tällä hetkellä pääpaino on perustottelevaisuudessa ja koiran kanssa suhteen lujittamisessa.
Eli mielipiteitä saa esittää...teenkö väärin kenties?
Koirarotua valitessani katsoin mielestäni itselleni sopivan energiatason koiraa, liikun paljon metsässä ja muutenkin lenkeillä.
Ostaessani koiraa, sanoin heti kasvattajalle ettei minua näyttelyt kiinnosta ja hän ilmoitti että asia ok. Nyt kuitenkin saan viestiä että olen jotenkin toiminut väärin kun en ole mätsäreissä enkä taippareissa käynyt.
Minua syyllistetään siitä etten halua vahvistaa koirani viettejä. Minulla on noutajarotuinen koira, jota toki voisi opettaa helposti metsästämään, mutta onko siinä järkeä kun en aio metsästää kuitenkaan?
Samoin näyttelyjen kanssa. Syyllistetään kun olen katsonut asian siltä kannalta ettei koira ole valmis, enkä minäkään.
Olen yrittänyt olla välittämättä näistä hieman ilkeämielisistä vihjailuista.
Minulla on kaksi koiraa jotka saavat liikuntaa ja aivojumppaa päivittäin ja ovat ihan tyytyväisiä.
Toki noutaja noutaa palloa jne. mutta en halua että se lähtee joka otuksen perään ja aiheuttaa vaaraa itselleen tai muille. Annan sen harrastaa noutamista hallitusti.
Toinen koirani on sekarotuinen ja sille on opetettu perustottelevaisuus, muuten saa elää ilman erityisiä "odotuksia".
Koirani ja minä voimme hyvin ja se on mielestäni pääasia, ahdistaa ajatella että pitäisi puoliväkisin lähteä jotain meriittejä kalastelemaan. Minulle koiran "käyttötarkoitus" on ihan muuta ja en näe että koirat mistään paitsi jäisivät.
Onko muita painostettu samankaltaisessa tilanteessa?
En ole mitään lukkoon lyönyt, voihan olla että joskus kiinnostun esim. näyttelyistä, mutta tällä hetkellä pääpaino on perustottelevaisuudessa ja koiran kanssa suhteen lujittamisessa.
Eli mielipiteitä saa esittää...teenkö väärin kenties?
Vastaukset 13
Vanhimmat
Täällä juuri sellaista painostusta harrastetaan, eli kirjoitellaan ettei noita metsästysrotuja missään nimessä tule hommata, jos niiden kanssa ei metsästetä. Vaikka ilman metsästystäkin koiralle pystyy tarjoamaan tarpeeksi liikuntaa, metsästyskausihan kestää vain pienen osan vuodesta.
noutaja rotu on nykyisin puhtaasti metsästys käytössä oleva? Ei mikään.
Yksinkertaisesti: kun kauppakirjaan on nimet lyöty alle ja raha vaihtanut omistajaa päätösvalta siirtyy sinulle. Kasvattaja jää tukihenkilöksi puhelimen päähän tai joillakin kahvitteluseuraksi mutta ei saa alkaa sijoituskoiran tavoin vaatimaan mitään. Kerro kasvattajalle ystävällisesti että koira ja omistaja harrastaa omasta tahdostaan ei väkisellä. Jos viestejä silti tulee niin voit jo vedota kotirauhan rikkomiseen ja antaa tallenetut viestit poliisille. Tämä yleensä saa jo kiihkeämmän rauhoittumaan tosin toista kasvattia et välttämättä häneltä enää saa.
Ihmettelen jos olet heti kättelyssä sanonut ettet aio meriittejä lähteä hakemaan miksi sitten myi? :D
Tosiaan kauppakirjan mukaan menette ja omistajana sulla on täysi päätösvalta. :)
Itse sitouduin käymään luonnetestissä ja kuvauttamaan kyynärät, lonkat ja silmät. Ne olisin kyllä sitoutumattakin tehnyt. Asioita ei ole paperilla vaan sitoumus on suullinen. Mikäli et ole sitoutunut mihinkään, ei sinun ole mitään tarve myöskään tehdä.
Itsellä toinen koira on noutaja ja koiran kanssa on käyty näyttelyissä kaksi kertaa. Jopa ihan hyvin tuloksin, mutta itselle ei nuo näyttelyt sovi alkuunkaan. Ne ei mielestäni enää edes palvele niille asetettua tarkoitusta. Siinä vaiheessa kun samassa rodussa on käyttö- ja näyttö-linjat on joku mennyt päin mäntyä. Kuinka koira voi näyttää hyvältä jos ei pysty suoriutumaan rodunomaisesta tehtävästään? Taitaa siis olla kauneus vain ihmisen silmässä näyttelylinjaisilla. Muutenkaan en ymmärrä kun näyttelyistä puhutaan koiran ja omistajan yhteisenä harrastuksena. Koirahan heitetään aamulla häkkiin ajetaan 200km, viedään häkki rullakolla telttaan, käytetään koira kehässä ja lyödään takaisin autoon. Parhaassa tapauksessa trimmataan vielä ½tuntia. Omistajat puhuvat päivän potaskaa muiden kaltaistensa kanssa. Koirien ei edes tarvitse osata käyttäytyä näyttelyissä, kunhan tuomari voi hampaat käydä katsomassa. Muille koirilla saa räyhätä vaikka kuinka.
Harrasta koirasi kanssa. Noutajien kanssa voi harrastaa virallisiakin lajeja laidasta laitaan, ilman metsästystäkin. Esimerkiksi jälki yms. Ja mikäli eivät viralliset harrastukset kiinnosta noutajat nauttivat palloleikeistä omistajansa kanssa yli kaiken. Jätä meriitit niille jotka niitä tarvitsevat ollakseen tyytyväisiä itseensä.
Tee kantasi kasvattajalle selväksi ja ole onnellinen koirasta. Uskon että koirasikin on onnellisempi sinusta niin.
Näin olen asiat ajatellutkin. Koirat saavat tarvitsemansa ilman näyttelyitäkin ja kantani on ollut selvä jo koiraa ostaessa.
Se vaan tahtoo olla niin että kasvattajalla on tietysti omat kunnianhimonsa ja ehkä näkee koiran menneen "hukkaan" , kun ei sille meriittejä ole yritetty hankkia.
Huomaan että koirani ja minä voimme paremmin kun elämme päivä kerrallaan ja opettelemme asioita jotka milloinkin ajankohtaisiksi tulevat.
Kasvattaja ei anna tukea valitsemalleni tielle mutta pärjään kyllä ilmankin, ei tämä ensimmäinen eikä toinenkaan koirani ole. Ei ole vaan aiemmin törmätty näin vaativaan kasvattajaan. Paperilla ei ole sovittu kuin lonkkakuvaukset ja ne nyt olisin kuvauttanut itsekin.
Itse kasvatamme noutajakoiria ja tämä on ehdottomasti ongelma joillekin kasvattajille. Pidetään tiukasti kiinni joko näyttely- tai käyttötuloksista. Myydään ehkä pentu kotikoiraksi, mutta myöhemmin ollaan vaatimassa muuta. Meidän koirat myydään kotikoiraksi ja muuta emme vaadi kuin harrastamista koiran kanssa. Se olkoon sitten mitä tahansa, pitkiä lenkkejä, pallon heittelyä, partiossa käyntiä.... vaihtoehtoja riittää. Kerromme kaikille ostajille mitä virallisia mahdollisuuksia on koiran kanssa harrastaa, mutta esitämme vain vahtoehdot. Pyrimme myös kertomaan mahdollisimman rehellisesti mitä esimerkiksi näytteyissä käyminen tarkoittaa.
Korostamme sitä että myös näyttelyissä koiran on viihdyttävä, se ei saa olla yllä kuvatun kaltaista. Meillä koirat hakeutuvat itse autoon kun takaovi avautuu, koirat kulkevat matkat vapaana takapenkillä (on kyllä turvallisuusriski, tiedämme). Perillä koirat lenkitetään hyvin ja laitetaan tilavaan häkkiin nukkumaan, ovat hyvin rauhallisesti häkissä. Kehässä koirat kulkevat panta löysällä, häntä heiluen ja esittelykin tuomarille tehdään metrin päästä koiran ollessa löysässä hihnassa.
SItten on olemassa myös se toinen näkökulma. Meilläkin on ollut ostajia, jotka ostohetkellä ovat kertoneet osallistuvansa agiliityyn, tokoon ja näyttelyissäkin käydään, tottakai. Koira on kolmivuotias ja missään näistä ilmoitetuista harrastuksista ei olla käyty. Toivotaan siis rehellisyyttä puolin ja toisin.
Joo, koiran ehdoilla. Itse en lähde omaani näyttelyihin viemään, koirapuistot ja lenkit riittää meille tietenkin pallon heittelyt, siihen on hulluna.
Ehkä nämä ( "Meilläkin on ollut ostajia, jotka ostohetkellä ovat kertoneet osallistuvansa agiliityyn, tokoon ja näyttelyissäkin käydään, tottakai. Koira on kolmivuotias ja missään näistä ilmoitetuista harrastuksista ei olla käyty." ) tapaukset ovat aikoneet silloin pentua otettaessa tehdäkin noin, vaan sitten ei jaksetaan. Agility, tokot ja näyttelyt vievät aikaa, eikä sitten kiinnostakaan, kun kurssit on tiettynä aikana ja tiettyinä päivinä, ja tietyillä säännöillä. Kaikilla ei ole sitten haluja, osa ei edes koiran kasvettua aikuiseksi, enää haluaisi pitää koko koiraa. Eräs tapaus harrastaa "pentuja" tässä n. puolentoista vuoden aikana, toinen pentu menossa, murkkuiässä edellisestä luovuttiin oli kuulemma "luonnevikainen"...Eikä ole ensimmäinen eikä viimeinen tapaus. Vaatii kasvattajaltakin paljon, että saa tietoon tuollaisia asioita, ettei ostaja halua kuin koiranpennun, ei koiraa.
Itsellä hujahtaa verenpaineet ylös, kun näkee ilmoituksia "ostetaan koiranpentu", omaani kun valitsin, tiesin että meillä pitkätaival edessä ja pentuaika on pian ohi. Eli koira siitä pennusta tulee, ostakoot jokainen siis koiran ei pentua.
Jos saan arvata niin:
1. Koirasi on näyttelylinjaa.
2. Kasvattajasi voi tava koska vain eri näyttelyissä.
3. Pentuja mainostetaan vanhempiensa titteleillä "FINMV..."
4. Harvalla pennun omistajalla on kuitenkaan mitään harrastustuloksia, esimerkiksi PK-lajeista.
5. Kasvattajalla on vain näyttelytuloksia omista koiristaan.
En halua yleistää....
Ilmeisesti nimerkin "just joo.." arvelut tulivat minulle.
Arvailla saa, mutta totuus on tässä:
1. Näyttelyt ovat meidän ensisijainen harrastus, meidän koirilla on tuloksia myös mejässä sekä tokossa, agi on tulossa. Kasvateilla tuloksia lisäksi agissa ja taipumuskokeessa. Emme käytä "linja"-nimitystä.
2. Meidät voi tavata koska tahansa näyttelyissä, kotona tai pentutapaamisissa. Monesta pennun ostaneesta on tullut pitempiaikainen ystävä.
3. Pentuja mainostetaan titteleillä, luonnetesteillä, terveystuloksilla, sukutaululla. Tai oikeastaan ei ole tarvinnut mainostaa, pentukyselyjä tulee riittävästi. Pennutamme noin kerran vuodessa.
4-5. Viittaan vastaus 1
Yleistä vaan, mutta kenties tuli poikkeus :-)
En nyt tarkoittanutkaan Teitä, vaan aloittajan koiran kasvattajaa.
Yleistin vain tilannetta joidenkin kasvattajien taholta, kuinka asiat saattavat olla.
mulla 2lapinkoiraa. ne on meidän koiria,niiden ei tarvi osallistua minnekkään näyttelyyn,säännöt niillä on!!!
ovat tottelevaisia. rakastetaan niitä!!
mullakin koira jota rakastetaan,ja saa parhainta kohtelua,tiukat säännöt!mut ei osallistu minkäänlaisiin näyttelyyn,saa lenkeilyä,koirakavereita,metsässä vapaana oleluilua.maaliman parasta hoitoa.nautitaan yhdessä.
Tämä kasvattaja jolta pennun ostin käy ahkerasti itse näyttelyissä, tuloksia on myös käyttöpuolelta jne. Erittäin ahkerasti koiriaan kyllä kouluttaa moneen asiaan.
Pointtina tässä oli se ettei mielestäni voi vaatia ostajalta mitään mitä ei ostotilanteessa ole sovittu.
En moiti kasvattajaa sinänsä, hän on asialleen erityisen omistautunut, mutta minä en kykene, enkä halua että koirat ovat elämässäni ainoa asia. Jokaisen oma valinta mitä koiransa kanssa tekee kunhan se on mielekästä sekä eläimelle että ihmiselle.
Minulla ei ole tulosvastuuta joka tavallaan kasvattajalla on, sitä kautta ymmärrän hänen intonsa.
Pääasia kuitenkin lienee hyvinvoiva terve koira...ja ihminen.