Tervepä terve!

Mä en ainakaan ole saanut yhtään kaveria, mutta olenkin aikuispuolella. Ihan näkymätön olen kaikille. Ryhmätyötkin teen yksin. Joskus opettaja käskee mut johonkin ryhmään. Viihdynkin paremmin töissä. Siellä ei ole pakko kaveerata vaan voi tyytyä kevyeen kahvipöytä jutusteluun.

Okei... No ittekin kyl pidän nykyisestä työstäni. Mutta kavereita ei kyl löydy... No voipi olla että jätän amk-systeemit väliin ja pitäydyn vaan töiden tekemisessä. Luulin kyllä et amk olis ollu sellanen paikka et sieltä jos jostain löytyy kavereita, mutta oon kyl ennenki ollut väärässä :) No mut kiitti hei vastauksesta!!

Toisenlainen kokemus. Itse opiskelen ekaa vuotta aivan vieraalla paikkakunnalla. En tuntenut ketään kaupungista enka koulusta, kun täällä aloitin elokuussa. Nyt kun lukukausi lähenee loppuaan, niin parasta antia ovat uudet kaverit ja pari tosi hyvää ystävää. Koulutusala ei kuitenkaan ole oikea, eli aikeissa hakea toiselle linjalle. Sinne pääsy tarkoittaisi paikkakunnan vaihtoa.

Kavereita saa, mutta se edellyttää itseltäkin aktiivisuutta. harvoin ketän tullaan hakemaan, jos ei suutaan avaa itse.

Ei muuta kun rohkeasti opiskelemaan vaan! Ensimmäiset opiskelupäivät ja viikot on hyvää aikaa luoda kaverisuhteita, kun kaikilla muillakin on pallo ihan yhtä hukassa kuin sinulla. Apunanne on silloin myös tuutorit, joiden tehtävä on nimenomaan tuo ryhmähengen luominen porukkaan ja oman kokemukseni tämä toimii erittäin hyvin, ainakin omat tuutorimme oli ihan mahtavia ja myöhemmin menin itsekin tuutoriksi.

Jos sattuukin olemaan ujonpuoleinen niin sitä ei tarvitse hävetä, joukosta löytyy varmasti ainakin yksi ta kaksi muutakin jolla on sama "ongelma". Itse olen vähän ujo myöskin enkä tykkää mennä mukaan sosiaalisiin tilanteisiin kuin pakon edessä. Mutta niin vaan minutkin vedettiin aikoinaan porukkaan mukaan ja pääsin osaksi "jengiä" niin sanotusti.

Yhteisiä illanviettoja on tarjolla lähes joka viikko, niihin kannattaa edes muutaman kerran osallistua vaikkei ryyppääminen niin innostaisikaan, jotta pääsee vähän paremmin tutustumaan kanssaopiskelijoihin kuin jäykässä kouluympäristössä.

Yksi vaihtoehto mistä takuuvarmasti löytää kavereita, on lähteä mukaan koulutusalajärjestötoimintaan. Näitä löytyy joka alalta ja mukaan on helppo päästä!


Vastaus: Kyllä löytyy kavereita AMK:sta (etenkin Turun AMK:sta).

Itselleni on ainakin muodostunut hyvin tiivis ryhmä omassa koulutusohjelmassani opiskelleiden kanssa. Aina oli joku lähdössä ulos, jos vaan kysyi.

Kaverussuhteita tulee varmasti syntymään, varsinkin jos itse lähtee aktiivisesti porukan mukaan. Omassa koulutusohjelmassani löytyi hieman kypsempiäkin (perheellisiä aikuisia) ja sitten niitä bilehirmuja (ja perheellisiä aikuisia bilehirmujakin pari :D) ja itselläni on läheisiä ystäviä kummastakin ryhmästä.. Yhteishenki, varsinkin meillä, oli todella tiivis.

Vaikka olenkin itse ujohko, päätin opiskelemaan lähtiessäni ryhdistäytyä ja olla sosiaalisempi, varsinkin kun muutin Turkuun toiselta paikkakunnalta ihan yksin. Ensimmäisten opiskeluviikkojen aikana kutsuin uusia luokkalaisiani luokseni illanviettoon. Olin ihan varma, että kukaan ei kumminkaan tule, mutta loppujen lopuksi yksiöni täyttyi ihmisistä ja hauskaa oli! Ne, jotka illanviettoon ilmestyivät silloin ensimmäisellä kerralla ovat vielä näin valvistumisen jälkeenkin pysyneet yhteydessä, vaikka osa on muuttanut jo eri paikkakunnille.