Näen rannalla autiolla yksinäisen sydämen, se nuoren naisen on veren punainen...Se kirvelee, repii, raastaa muistoja sisällään. Juoksee nainen,laukkaa kovempaa, juoksee muistojen läpi juoksemistaan. Juoksee enemmän ja kauemmin kuin kukaan muu. Sykkii sydämensä, paisuu, pakahtuu. Syöksyy punainen meri suonissaan, tuntee hengityksen aaltoilevan ihollaan. Iho kalpenee, siirtyy, supistuu, ei elvytä naista rannalla kukaan muu. Tuntee sykkeen kiihtyvän suonissaan, yhä jatkaa, juoksee pakoon vaan. Vaipuu lopulta maahan tuskissaan, kuulee tutun huokauksen korvissaan... Hengitys hengityksestä, huokaus huokauksesta, kipu kivusta, työntö työnnöstä. Haltioituu nainen sisällään, toistaa nimeään hiljaa huulillaan. Ei unohtaa sydän voi sydäntään. Ei paeta aaltoa meressään. Rannalla
punaisen meren...Rakkaudesta häneen.
punaisen meren...Rakkaudesta häneen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kaunis teksti....
Ap:lta. Pintaan jäi kierto, liikaa painetta. Pintalaskimoista veri kiertää syviin laskimoihin, jos syvien laskimoiden läpät eivät toimi kunnolla, virtaus voi olla päinvastainen ja seurauksena suomi24kohuja. Ei auta, vaikka sydän olisi nuori ja se toimisi moitteettomasti...