Olin kolme vuotias kun yhteiskunta päätti puolestani, kysymättä minulta mielipidettäni, ja lähetti minut Ruotsiin lastenkotiin vieraiden ihmisten huostaan. Noin vuoden kuluttua yhteiskunta päätti jälleen puolestani, palauttamalla minut takaisin "vieraisiin olosuhteisiin", kotiini. Käytyäni kansakoulun kuusi luokkaa hakeuduin työhön omatoimisesti, koska mitään jatko-opiskelupaikkaa ei ollut mahdollisuus saada taloudellisista syistä, sillä olin juuri jäänyt orvoksi. Kouluttauduin yksityisesti iltaisin ja vapaa-aikanani. Olin työelämässä yhtäjalsoisesti 46-vuotta, viimeiset kolmekymmentä vuotta yrittäjänä, ja maksoin säädetyt eläkemaksut.
Toisen kerran yhteiskunta päätti jälleen puolestani, mielipidettäni kysymättä, leikkaamalla maksettua eläkettäni. Kuulin myöhemmin että leikkaus olisi tilapäinen, mutta on jatkunut jo pitkälti toistakymmentä vuotta jatkuen yhä, vain prosenttileikein vaihdellen.
Onko tässä maassa sellainen perustuslaki ja järjestys että ihmiseen ja hänen omaisuuteensa voidaan kajota henkilöltä itseltään lupaa kysymättä? En voi hyväksyä että tiliäni käydään luvatta rosvoamassa ja muka lain voimin. Sopimusta, jonka mukaan olen eläkettäni maksanut ja tulevaa eläkettäni kartuttanut, on rikottu törkeästi.
Toisen kerran yhteiskunta päätti jälleen puolestani, mielipidettäni kysymättä, leikkaamalla maksettua eläkettäni. Kuulin myöhemmin että leikkaus olisi tilapäinen, mutta on jatkunut jo pitkälti toistakymmentä vuotta jatkuen yhä, vain prosenttileikein vaihdellen.
Onko tässä maassa sellainen perustuslaki ja järjestys että ihmiseen ja hänen omaisuuteensa voidaan kajota henkilöltä itseltään lupaa kysymättä? En voi hyväksyä että tiliäni käydään luvatta rosvoamassa ja muka lain voimin. Sopimusta, jonka mukaan olen eläkettäni maksanut ja tulevaa eläkettäni kartuttanut, on rikottu törkeästi.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.