Joo,vanhemmat konkarit tietävätkin jo tämän,mutta aloittelevat "bilettäjät" eivät tiedä millainen kirous viikonloppu hönöttelystä saattaa kasvaa.Reilu parikymppisenä aloin viihtyä baarissa,aluksi pe-la.Sitten pikkuhiljaa alkoi mukaan tulla sunnuntai tasottavat,joka minulla tarkoitti uuden perskännin vetämistä.No,aamulla töihin ja aivan kauhea olo.Ei kertakaikkiaan tullut yhtään mitään hommista.Yht`äkkiä aloin olla viikon humalassa,välillä kaksi.Mielipuoliset unet,naama kuin Lordilla,vapinat,itsesääli,katkokävely,rahattomuus...jne..jne...Sama meininki jatkuu vieläkin mutta terveys alkaa jarruttaa onneksi ja pistää miettimään.Joillain homma pysyy käsissä,mutta minä kuulun siihen porukkaan jonka pitäisi joka kerta jättää se ensimmäinen ottamatta,toki saatan ottaa yhden sauna kaljan joskus.Olen kuitenkin tavoiltani humala hakuinen juoja,koska tulen sosiaalisemmaksi ja jännitys katoaa.Juon lähes aina kuitenkin liikaa ja minusta tulee täysin zompie(ei väkivaltainen).Kuulostaako tutulta?
11 vuotiaana ensimmäiset kännit
Jurripeikko1
4247
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kuulostaa, mutta itse hoidan krapulasta johtuvia vapinoita, apinoita, ahdistuksia ja vastaavia bentsodiatsepiineilla, joihin olen myös jo riippuvainen, mutta niiden avulla voi ryypätä helposti kuukaudenkin, aamuin illoin vaan rauhoittavaa huuleen. Arvioitu elinikäni lienee noin 38-40-vuotiaaksi tätä menoa maksimissaan.
Raakaa peliä sinulla.
Bentsokoukku on hyvin vahva, mutta siitä, kuten viinastakin pääsee eroon, jos aito motivaatio löytyy.
Bentsoihinkin kasvaa toleranssi, ja kerran voit promilleissa napata niitä liikaa, ja olet vainaa.
Meikäläisen urakehitys juoppona on samanlainen.
Perjantaina iltapäivällä olin töissä jo vauhkona, että milloin tästä pääsee viinakauppaan.
Pe-la-su aina kännissä, ja maanantaina laskuhumalassa töihin - olo oli kaamea.
Olin sellaisissa töissä, että pystyin pummaamaan työviikollakin työkavereilta kyydin kaljoille keskellä päivää.
Meni työt moneen kertaan, ja ajokortti muutaman kerran ja viittä vailla ehdotonta lusimista.
Nyt vasta ikä on asettanut jarruja, kun ei enää kestä niitä eläimellisiä krapuloita.
Ei viinanhuuruissa kannata elämäänsä pilata.
Sellainen elämä on kuin ei olisi elänytkään.
hyvin tuttua. olen raitis ja nähnyt samaa paljon ympärilläni.
toiset sanovat ettei viikonloppujuopottelu ole oikeaa alkoholismia, mutta kyllä se sitä on. se on vaikutuksiltaan jokapäiväistä alkoholismia. oma terveys ja mielenterveys kärsivät. ihmissuhteet kärsivät. läheiset kärsivät. elämä ei ole mielekästä. rahaa kuluu. jne jne.
viikonloppujuopoille on usein jonkinlainen normaali elämä mahdollista, mutta kyllä se on yleensä valtaosin alkoholismin pilaamaa.
kannattaa huomata ne ongelmat ja ottaa ne tosissaan. kannattaa päättää raitistua. viikonloppujuokko kun ei ole täysin pohjalla, niin norlaami raitis mielekäs elämä on täysin mahdollinen saavuttaa.