Jälleen aloittelija asialla:
Rullagenoassa oli n 6mm vaijeri, joka pääsi rispaantumaan pahasti, joten vaihto edessä. Vene on 32 jalkaa, ja genoan "masto" on n 10-11 m pitkä, neliömäärää purjeelle en muista. Kestääkö nostimena 8 mm tarkoitukseen tehty köysi?
Murtolujuus n 1300 kg. Millainen rasitus siihen nostinköyteen edes tulee? Eikö osa rasituksesta siirry kuitenkin "ratsastajien" kautta siihen alumiiniprofiiliin?
Rullagenoassa oli n 6mm vaijeri, joka pääsi rispaantumaan pahasti, joten vaihto edessä. Vene on 32 jalkaa, ja genoan "masto" on n 10-11 m pitkä, neliömäärää purjeelle en muista. Kestääkö nostimena 8 mm tarkoitukseen tehty köysi?
Murtolujuus n 1300 kg. Millainen rasitus siihen nostinköyteen edes tulee? Eikö osa rasituksesta siirry kuitenkin "ratsastajien" kautta siihen alumiiniprofiiliin?
Vastaukset 22
Vanhimmat
8 mm dyneema on ihan harashoo tohon
8 mm dyneeman murtolujuus on luokkaa 3500 kg, joten on siinä vähän bufferiakin.... Kyllä "tarkoitukseen tehty köysi" kestää normaalissa käytössä ihan ilman ongelmia.
Ohuempikin dyneema riittää, mutta kasimillistä on mukavampi käsitellä kuin ohuempaa ja pitää hyvin lukossakin
Pienehköön rullagenoaan ei tarvita dyneemaköyttä, tavallinen polyesteri riittää hyvin ja on ainakin puolet halvempaa. Rullagenoaa ei muutenkaan ole tarvis nostaa kuin käsikireydelle, eikä ole haitaksi, että nostinköysi aavistuksen joustaakin.
Dyneema on paikallaan isopurjeen fallissa.
Täh? Varmaan tää oli joku vitsi. Ai rullalle vedettävässä genoassa riittää käsin fallin kiristys? Milläs meinaat sitten säätää purjeessa muotoa kelin muuttuessa? Vai veteletkö kelissä kuin kelissä samoilla säädöillä?
En voi kuin toistaa jäykkiksen ajatukset sanasta sanaan. Yhtä ymmälläni olen polyesterimiehen mietteistä.
Kyse ei ollut rullalla säilytettävästä kisapurjeesta, vaan rullagenuasta.
Sellaista reivataan rullaamalla, ja siinä tilanteessa etuliikin kireyttä ei säädetä yhtään millään, mutta etustaagin kireyttä voi edelleen tehokkaasti säätää peräharuksella ja/tai barduunalla ja sillä säädöllä on huomattava vaikutus purjeen muotoon.
Vaikka jollain virityksellä nostinta sais tiukattua niin paljon, että purjeen etuliikki rullattunakin luistaisi foilissa ja kiristyisi, ei sillä olisi käytännössä mitään vaikutusta hiemankin enemmän reivatun purjeen muotoon, mutta jos kyse on jostain vaakaleikatusta dacronista tuolla tavalla toimien saa kyllä purjeen muodon kevyessä kelissä pilattua, kun etuliikki on tolkuttoman venynyt pysyvästi.
Käsikireys ei kuitenkaan ole alkuunkaan riittävä silloin, kun keliä on juuri sen verran ettei ihan vielä reivata. Siis dynema tai sekoite nostimeen, eikä pelkkä polyesteri, ellei mahdu reilusti suurempi halkaisija sen vaijerin tilalle, esim 12mm.
Rullapurje ja leikkaus mikä hyvänsä, etuliikin kireys on oleellinen säätö. Enimmän aikaa rullapurjeellakin purjehditaan rulla täysin auki. Osittain sisään rullattuna purjehtiminen onkin sitten oma juttunsa, eikä silloin tosiaan fallin kireydellä ole merkitystä, kuten ei juuri millään muullakaan kuin skuutipisteen paikalla. Staagin kireys on aivan eri säätö. Eivät rullapurjeen säädöt poikkea muunlaisen purjeen säädöistä.
Jos kevyessä kelissä kiristää etuliikkiä, sillä saa ensin pussin vedettyä aivan eteen ja lisää kiristämällä komeat etuliikin suuntaiset rypyt. Piloille venyttäminen fallista vetämällä vaatii todellista yritystä.
> Piloille venyttäminen fallista vetämällä vaatii todellista yritystä.
Eipä juuri, vaan on ihan helppoa.
1) reivaa purjetta reilusti profiilin ympärille.
2) kiristä vinssillä taljaa, mikä kiristää 8mm dyneemanostinta, kunnes jotain hajoaa.
3) löysää nostin, avaa purje, ja tarkista mikä hajosi.
4) voit olla varma, ettei se ollut nostin, mikäli se ei mihinkään terävään särmään päässyt painamaan.
5) jos kyseessä oli vaakaleikattu dacron, se on taatusti pilalle venynyt.
Kaikki nämä kohdat on aloittelijan helppoa saada aikaan, jos uskoo sokeasti vääriä ja hölmöjä täällä annettuja neuvoja.
Tuo juttu tekee sanattomaksi. Tulee vain väistämättä jo nimimerkistä mieleen Murphyn toinen laki: "On mahdotonta tehdä mitään idioottivarmaa, koska idiootit ovat niin nerokkaita."
Ensin viritetään joku talja falliköyteen. Sitten kiristetään fallia, jolla ei ole purjeeseen mitään vaikutusta. Lopuksi kutsutaan kaverikin vääntämään vinssin kampea. Ja sitten ihmetellään, jos jotain hajosi. Tuon toimintaketjun estämiseen ei riitä mikään suunnittelijan viisaus.
Fallilla säädetään purjeen etuliikin kireyttä ja sen mukana pussin paikkaa purjeessa. Jos osa purjeesta on kierretty foilille, sen etuliikki on se foilista ulos tuleva osa, ei se, joka jäi sinne sisään. Purje kyllä kestää melkoisen idioottimaisen vedon fallista hajoamatta tai pilalle venymättä. Osittain rullatun fallin älytön kiristäminen ei sekään venytä purjetta, koska veto jää pienelle matkalle purjeen kulmiin. Sieltä esitetyllä typeryydellä voi tietenkin saada jotain ompeleita ratkeamaan. Todennäköisemmin silti hajoaa sakkeli purjeen kulmasta tai joku ploki. Mutta pilalle venyttäminen on edelleen no can do.
Väärin!
Iso osa rullapurjeista venytetään pilalle vetämällä nostin ja sitä myöten etuliikki vinssillä tiukalle kauden alussa ja pitämällä se siinä asetuksessa monta kuukautta. Tilannetta voi vielä tehostaa antamalla takastaagin olla löysällä, kun falli kiristetään, jotta staagia sitten kiristämällä purje varmasti saadaan rikki.
Paljon parempi olisi antaa takastaagin olla keskiasennossa ja kiristää rullagenoan falli käsin tiukalle, ilman vinssiä.
Teoriassa paras ratkaisu on tietysti fallin säätö tilanteen mukaan, mutta sitä retkipurjehtija harvoin osaa tai viitsii tehdä.
Jos falli on liian tiukalla, on purje niin ruman ryppyinen, että retkipurjehtijakin säikähtää. Käsikireys sopii keveimmille tuulille. Miten staagin kiristäminen vaikuttaisi purjeeseen muuten kuin etuliikin sagia pienentämällä? Eihän purje ole staagissa kiinni. Itse säätöhän on aivan yhtä tärkeä kuin fallinkin säätö. Rikki purjetta ei ainakaan saa hekkiä kiristämällä.
Totta kai pysyvä kireällä pitäminen väsyttää kankaan. Mutta ei yhdellä virheellä korjata toista virhettä.
Staagi venyy kiristettäessä, jolloin falli kiristyy. Staagin venyminen on kuitenkin niin lievää, että ilmiön huomaa lähinnä dyneemafallin ja laminaattipurjeen yhteydessä. Keulastaagiin saattaa tulla ~30% murtolujuudesta oleva kuorma, jolloin vaijeri venyy 3 cm/10 m. Jos vaikkapa 8 mm dyneemafallilla kiristää etustaagin nollasta tuollaiseen vetoon olettaen purjeen venymättömäksi, falli kiristyy yli 100 kg. 8 mm polyesterillä kiristymä olisi vain reilut 20 kg.
Hjärtmansissta saa melkein suomalaisen polyesterin hinnalla dyneemaa, tilaa sieltä. Bauhausistakin löytyy dyneemaa max 8mm. Nostimien kannattaa olla mahdollisimman venymätöntä tavaraa, niin trimmi säilyy.
Jos vaihdat dyneemaan niin maston päässä oleva rulla on vaihdettava muuten vanha rulla syö köyttä
Kehrä on EHKÄ vaihdettava. Normaali Seldenin kehrä esimerkiksi sopii sekä vaijerille että köydelle, jos ei vaijeri ole syönyt sitä liian karheaksi.
Herrajestas millaisia voimia luulettte rullagenoan nostimeen kohdistuvan. Se on aivan sama vaikka sen nostisi puotinarulla
No kyllä siihen nostimeen tulee pari sataa kiloa vetoa ja tuollainen 1300 kg murtolujuuden köysi eli varmaankin 8 mm polyesteri venyy jo 130 kg kuormalla 1,4% eli 15-20 cm, mikä tekee hurjat vaakarypyt purjeeseen ja pilaa muodon.
Mikä kumma saa toiset ajattelemaan, että rullapurje olisi jotenkin erilainen kuin muut purjeet. Onko jo lähtökohtainen ajatus, ettei muodolla ole mitään väliä? Kuitenkin rullapurje on normaalisti pienempi kuin 150 % ja sen käyttöalue ulottuu kovempaan tuuleen saakka. Siitä taas seuraa, että etuliikkikin pitäisi saada kunnolla kiristettyä. Vai lähdetäänkö siitä, ettei kryssitä ja se reppukin toimii?
Voihan rullapurjeella vaikka kilpailla, vaikka siinä hieman tasoitusta muille antaakin.
Edellyttäen, että köyttä on ulkona 20 m, ja että veto tulisi suoraan köyteen? Mutta eihän köyteen tule suoraa vetoa kuin muutamaan senttiin, sitten alkaa tulla fysiikan lait vastaan? Ja kun kyseessä on esivenytetty köysi, niin ei venymä varmaan tuollaisissa lukemissa ole?
Onko sinulla fallilukko topissa? Kyllähän sellaisia on huippuraasereissa, muilla köyttä on fallilukosta purjeen fallikulmaan muutama metri enemmän kuin maston pituus. Esivenytys ei ole mikään taikatemppu, kyllä köydet venyvät, kuten valmistajan speksit kertovat. Venyminen on materiaaliominaisuus, rakenteen tuomaan venymiseen voidaan esivenytyksellä vaikuttaa. Mihin muualle veto voisi tulla kuin köyteen?
Venymät ovat siis Joakimin antamissa lukemissa. Kiva kun hän viitsi pukea asian selkeiksi numeroiksi. Itse en viitsinyt sitä laskea, enkä jättää millekään epämääräiselle "venyy vähän"-ilmaisulle.
Genuan kerrottiin olevan 10-11 m korkeulla ja nostin on lukossa joko mastolla tai ruffin takareunalla. Nostin siis venyy 10-15 m matkalta. Gleistein Cup on nostimeksi suunniteltu suorasäikeinen erityisen vähän venyvä polyesteriköysi. Sille ilmoitetaan venymäksi 1,4% 10% kuormalla murtolujuudesta eli 8 mm 1300 kg köydellä 130 kg kuormalla venymä on tuon verran: http://www.gleistein.com/en-geo-yacht-productsheet-for-rope-product/cup
Yachtin köysitestissä oli numeroa suuremmat 10 mm köydet, joden murtolujuus oli 2200-3000 kg. Ne venyivät 2,5-3,7% 500 kg eli n. 20% kuormalla, eli kutakuinkin tuplasti tuon 10% kuorman verran.
Vastaavan paksuiset dyneemaköydet venyivät 0,7-1,2% (ohutytimiset "halpikset") tai 0,2-0,6% (paksuytimiset). Vielä 2000 kg kuormallikin venymä oli pienempi kuin polyesteriköysillä 500 kg:lla, 2,3-2,7% halpiksilla ja 1,2-2,2% kalliimmilla.