Kukaan ei saa syyllistää itseään jos pakkoruotsi ei maistu. Vika on pakkoruotsissa. Pakkoruotsia vaivaa sen tarpeettomuus ja pakollisuus.
Suomessa yritetään osoittaa että pakkoruotsin opiskelijaa vaivaisi motivaation puute tai motivaation puute olisi oma yksilön vika. Näin ei kuitenkaan ole. Vika on ruotsinkielessä ja sen haitallisuudessa, turhudessa ja pakollisuudessa.
Suomessa yritetään osoittaa että pakkoruotsin opiskelijaa vaivaisi motivaation puute tai motivaation puute olisi oma yksilön vika. Näin ei kuitenkaan ole. Vika on ruotsinkielessä ja sen haitallisuudessa, turhudessa ja pakollisuudessa.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Jollakin on näemme ollut runsaasti vapaa-aikaa, kun on ollut peukuttamassa alaspäin ihan asiallista keskustelun avausta.
Ruotsinkieliset tahot ovat palkanneet keskustelun valvojia jotka raportoivat ja sabotoivat keskusteluita. Siksi pakkoruotsia koskevat keskustelut saavat nopeasti jonkun pakkoruotsia puolustavan vastauksen.
Peukuttaminen kuuluu keskustelun sabotointiin ja aloituksen vähättelyyn.
Suomi on kaksikielinen maa nyt ja aina. Ruotsin osaamisesta on paljon hyötyä elämässä. Yksikään opiskeltu kieli ei mene koskaan hukkaan.
"Yksikään opiskeltu kieli ei mene koskaan hukkaan. "
Onpas tyhjä väite jolle on vaikea löytää perustelua.
Jos opiskelen ruotsia enkä koskaan tarvitse sitä. Sitten tarvitsen jotain kieltä jota en ole opiskellut koska pakkoruotsi on vienyt sen mahdollisuuden. Niin pakkoruotsista ei ole ollut mitään hyötyä vaan päinvastoin haittaa. Ymmärrätkö?
Ruotsinkielinen oppii suomen kielen lähes ÄIDINKIELEN VEROISESTI, hän oppi suomen kielen MELKEIN ITSESTÄÄN koulussa hieman avittaen, eikä hän TULE TOIMEEN ilman suomen kieltä.
Suomenkieliselle EI ole MITÄÄN vastaavia etuja ruotsin kielestä. Suomenkielinen ei opi ruotsia äidinkielen veroisesti, hän ei opi sitä ympäristöstään itsestään, eikä hän edes tarvitse ruotsia Suomessa.
Ruotsinkieliset puhuvat Suomessa paljon suomea koska se on hyödyllistä heille. Hokemat ruotsin kielen rikkaudesta ja hyödyllisyydestä ovat täysin ilman perusteluja. Ainoat ruotsin kielen taitamisesta syntyvät hyödyt ovat keinotekoisia haittoja (virkamiesruotsi, pakkoruotsi) joita on lakiin kirjoitettu estämään suomenkielisten menestys tai toimiminen pelkällä suomen kielellä.
Suomen kieli on välttämätön ruotsinkieliselle ja siksi rikkaus. Ruotsin kieli ja suomen kaksikielisyys on kustannus joka luo velvollisuuksia mutta ei anna mitään vrt. pakkoruotsi, virkamiesruotsi.
Pakkoruotsi kustannetaan suomalaisten lasten ranskan, saksan, venäjän, espanjan ym. tarpeellisten kielien taidoista, jotka jäävät opiskelematta!
Silloin nuorena en itsekään ymmärtänyt, miksi koulussa oli pakollisena muuta kuin sitä liikuntaa. Aina kaikki ei voi olla pelkästään kivaa. Joskus vain täytyy ottaa itseään niskasta kiinni, ja tarttua siihen ruotsin, bilsan tai enkun kirjaan, vaikka ei yhtään huvittaisikaan.
Ne pakkoruotsia kannattavat jotka vetoavat muihin pakollisiin pakkoaineisiin mm. matematiikkaan, paljastavat ettei heillä ole perusteluita pakkoruotsin tueksi. He joutuvat käyttämään matematiikan perustelua myös pakkoruotsin perusteluna.
Matematiikassa ja pakkoruotsissa on vain suuri ero ja siksi ne molemmat tarvitsevat oman perustelunsa mahdolliselle pakollisuudelle. Pakkoruotsille ei matematiikan, historian tai biologian pakollisuudesta löydy perusteita.
Matematiikka on logiikan äiti. Se kehittää loogista ajattelukykyä ja antaa työkalut tekemään monimutkaisia loogisia päätelmiä, myös EI matemaattisia päätelmiä. Siksi matematiikka on pakollista kaikissa maissa.
Kukaan ei saa syyllistää itseään jos pakkoruotsi ei maistu. Vika on pakkoruotsissa. Pakkoruotsia vaivaa sen tarpeettomuus ja pakollisuus.
Suomessa yritetään osoittaa että pakkoruotsin opiskelijaa vaivaisi motivaation puute tai motivaation puute olisi oma yksilön vika. Näin ei kuitenkaan ole. Vika on ruotsinkielessä ja sen haitallisuudessa, turhudessa ja pakollisuudessa.
Ruotsin pakollisuus on hyödyttömyyden seurausta. Ruotsin pakottaminen koko kansalle alleviivaa ruotsin tarpeettomuuden ja valheellisen mantran ruotsin kielen rikkaudesta Suomelle. Tarpeettomuuteen panostaminen ei millään voi olla rikkaus vaan rasite. Suomessa tämä pakkorasite on tehty koko väestöä koskevaksi rasitteeksi, eikä sen haitallisia vaikutuksia saa aliarvioida.
Siten ruotsin kielen keinotekoinen tarve on muodostunut jarruksi suomenkieliselle yksilölle ja koko kansantaloudelle.
Keneltä se olisi pois, jos pakkoruotsin sijaan saisi itse valita itselleen hyödylliseksi kokeman kielen? Ei pakkoruotsin vastustamisen taustalla ole se, että "mä en vaan tykkää siitä" perustelu.
Näissä pakkoruotsia käsittelevissä keskusteluissa aina joku pakkoruotsittaja miinustaa itselleen kiusallisia kommentteja ja plussailee omia kommenttejaan. Kannattaa ajatella vaan plussat miinuksena ja miinukset plussana.
henkilökohtaisesti nään asian niin että kyseessä on vanha jäänne. Ruotsinkielisen väestön osuus on koko suomen itsenäisyyden ajan vähenyt ja on vähenemään päin. Suomi voi silti säilyä kaksikielisenä ilman, että perusopetuksen ja toisen asteen opetuksen piirissä opiskellaan ruotsia. Tähän opiskeluun on luotu 1960-luvulla Kekkosen toimesta laki, joka velvoittaa opiskelun. Siis perustuslakiin on pakko-opiskelussa turha vedota.
Mutta itse henkilökohtaisesti näen ruotsinkielen erittäin helppona ja loogisena (sekä objektiivisestä (sikäli mikäli onlen oikea ihminen arvioimaan sitä) että subjektiivisestä näkökannasta) kielenä verrattuna esimerkiksi englantiin. Loppujen lopuksia ainut asia mikä ratkaisee on motivaatio. Joka päivä näen koulussa opiskelijoita jotka ovat yhtä älykkäitä, tai tyhmiä, ja kaikilla on samat peruslähtökohdat opiskeluun. Jos asenne on ollut koko kouluajan että "vitutko kiinnostaa" niin seuraus kertautuu ja kertautuu kun perusteita ei opiskella ja sanoja päntätä. Jos tekee töitä kaikki on mahdollista.
Ruotsi pysyy minulle itselleni kahtena eri tekijänä:
a) Opiskeltavana aineena, jota opiskelen sen enemmän kitisemättä, laissa sanotaan näin ja yleisen lainkuuliaisuuden mukaan minun tulee mukautua siihen ja opiskella.
b) Poliittisena kysymyksenä, johon suhtaudun kritiikillä ja arvostelen kuinka hyödyllinen kielen tarve olisi muihin kieliin verrattuna (esim. saksa, ranska, venäjä ja espanja). Tosiaasia on vain että suomalaisten tulee opiskella kieliä jos haluavat pärjätä globaalissa maailmassa. Omasta mielestäni kieltä tulee opiskella kunnes toisin määrätään. Ruotsinkielisen väestön vaatima ruotsinkielisen palvelun tarve voidaan tyydyttää täysin hyvin sillä, että opiskelusta tehdään vapaa ehtoista ja pakollista vain joissain palveluammateissa, joillain seuruilla.
Itse voin sanoa olevani aivan surkea kaikissa kielissä, mutta kovalla työllä olen saanut kielet menemään niin että ne eivät katkaise opintojani ja voin tuudittautua siihen että saan keskinkertaiset paperit koska lukuaineissa olen hyvä. Ja siihen edelliseen argumenttiini palatakseni voin todeta että opiskelen myös b3 kielenä ranskaa, koska kielitaidosta ei koskaan ole haittaa, siitä on vain hyötyä. Ihan sama että saanko 5 tai 6 todistukseen ranskasta, mutta pääasia on että osaan jotain, ja tulen toimeen. Ei tietenkään poissulkien sitä vaihtoehtoa ja tavoitetta että ranskan numero olisi 10. Se on aina tavoite.