Viipurin vapautus

tapahtui näin (artikkelissa käytetty sanaa menetys):
Lainaus alkaa
" Viipurin menetys
Neuvostojoukkojen 21. Armeija sai 20.6.1944 käskyn Viipurin valtaamisesta. Ylipäällikkö oli käskenyt 15.6. keskittää eversti Armas Kempin johtaman 20. Pr:n Viipurin kaupungin suojaksi. Se oli siirretty Viipuriin Aunuksesta eikä sillä ollut riittävää valmiutta asutuskeskustaisteluun. Sitä vastassa oli kuuden neuvostodivisioonan joukkoja, kaksi panssariprikaatia, kolme erillistä panssarirykmenttiä ja kaksi rynnäkkötykkirykmenttiä, vähintään 40 000 miestä.
Neuvostopanssarit aloittivat ensimmäisen tiedusteluluonteisen hyökkäyksen Viipuria vastaan aamuyöllä 20.6.1944. Uusi valmisteltu hyökkäys alkoi kello 13. Kello 14.30 murtui suomalaisten pääpuolustuslinja Ristimäen maastossa. Vihollisen hyökkäys saavutti noin kello 16.00-16.30 ratapihan ja keskustan. Suomen lippu vedettiin alas Viipurin tornista kello 16.45 ja linnansilta räjäytettiin. Läpimurto aiheutti puolustuksen luhistumisen kaupungissa ja vetäytyminen tapahtui osittain pakokauhun vallassa. Puolustajien tappiot olivat suhteellisen vähäiset: 19 kaatunutta, 101 haavoittunutta ja 419 kadonnutta eli vangiksi joutuneita ja karkureita. Kurittomuuden ja tasapainottomuuden leviämisestä kertoo se, että eräät suomalaissotilaat jopa ryöstivät kaupunkia peräytyessään. Kaupunki menetettiin kahdessa puolessa tunnissa ja uusi puolustusasema järjestettiin Kivisillansalmen länsirannalle.
Viipurin valloitus oli kohokohta neuvostoarmeijan suurhyökkäyksessä. Se oli edennyt Valkeasaaresta Viipuriin yhdessätoista päivässä lähes keskeytyksettä 10-20 kilometrin päivävauhtia. Moskovassa ammuttiin 224 tykillä 20 kunnialaukausta Viipurin valloituksen kunniaksi.Suomen kansalle Viipurin menetys oli masentava surusanoma. Suomalaiset pohtivat kauan puolustuksen nopean luhistumisen syitä. Siihen vaikuttivat yhdessä useat eri tekijät ja onnettomat yhteensattumat. Puolustavaa prikaatia komentanut eversti Armas Kemppi joutui kantamaan päävastuun tapahtumasta. Hänen ei kuitenkaan todettu laiminlyöneen tehtäviään kaupungin puolustuksessa. Häntä syytettiin vain siitä, ettei hän ryhtynyt tehokkaasti järjestämään puolustusta kaupungin menettämisen jälkeen.
Viipurin valtauksen jälkeen neuvostoarmeijan ylijohto päätti jatkaa hyökkäystään. Se siirsi hyökkäystavoitteen Moskovan rauhan rajojen yli Kymijokilinjalle. Neuvostodivisioonien vahvuus oli laskenut 4 000-6 000 mieheen ja panssaritappiot olivat olleet raskaita. Kesä-heinäkuun vaihteessa ylijohto lähetti Kannakselle lisäjoukkoja 5-6 divisioonaa. Näin hyökkääjällä oli käytettävissä Kannaksella 29-31 osittain varsin kulunutta divisioonaa."
Jaksoiko joku lukea loppuun saakka?