Millaisia tai mistä aiheista kertovia kirjoja nykyään luetaan?
Monen tyyppinen viihde ja ajankäyttö on vähentänyt lukemista. Kirjojen lukemiseen ei kaikilla ole aikaa. Lukevatko ihmiset paljon kirjoja, jotka ovat esillä enemmän, listahittejä, tai harrastuksiin liittyvää kirjallisuutta?
Onko ihmisillä sellaisia näkemyksiä jostakin teoksesta, joka ei ole kunnon kirjallisuutta?
Minä luen paljon. Jokin kirja on odottamassa aina.
Uskon, että koulutuskin vaikuttaa lukemiseen. Tiedän sellaisiakin ihmisiä, jotka ei ole mitenkään kouluja käyneet ja haluavat harrastaa kirjallisuutta. Ammattikirjallisuudelle tietysti on omat lukijansa.
Nykyään on lukupiirejäkin, kuten on Raamattupiirejä. Se osoittaa, että kyllä kirjallisuus kiinnostaa.
Lukiessa tietysti voi kuin seikkailla. Lukemalla voi eläytyä erilaisiin tilanteisiin, jotka koskettaa, järkyttää tai ilahduttaa tms. Tietysti tietoa saa lukemalla.
Itse olen hidas lukija. Toisinaan romaani luetaan loppuun kiinnostavuutensa takia hetkessä.
Monen tyyppinen viihde ja ajankäyttö on vähentänyt lukemista. Kirjojen lukemiseen ei kaikilla ole aikaa. Lukevatko ihmiset paljon kirjoja, jotka ovat esillä enemmän, listahittejä, tai harrastuksiin liittyvää kirjallisuutta?
Onko ihmisillä sellaisia näkemyksiä jostakin teoksesta, joka ei ole kunnon kirjallisuutta?
Minä luen paljon. Jokin kirja on odottamassa aina.
Uskon, että koulutuskin vaikuttaa lukemiseen. Tiedän sellaisiakin ihmisiä, jotka ei ole mitenkään kouluja käyneet ja haluavat harrastaa kirjallisuutta. Ammattikirjallisuudelle tietysti on omat lukijansa.
Nykyään on lukupiirejäkin, kuten on Raamattupiirejä. Se osoittaa, että kyllä kirjallisuus kiinnostaa.
Lukiessa tietysti voi kuin seikkailla. Lukemalla voi eläytyä erilaisiin tilanteisiin, jotka koskettaa, järkyttää tai ilahduttaa tms. Tietysti tietoa saa lukemalla.
Itse olen hidas lukija. Toisinaan romaani luetaan loppuun kiinnostavuutensa takia hetkessä.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Mä "suoritan" tuota listaa: http://www.kirjojentakana.fi/100-kirjaa-jotka-tulee-lukea-ennen-kuolemaasi
Joukossa on myös todella huonoja kirjoja ja kun niistä selviää niin pystyy varmuudella lukemaan vaikka minkälaista tekstiä. Lähinnä luen sen takia että opiskelut sujuisivat paremmin eikä koulukirjojen lukeminenkaan tuntuisi niin puuduttavalta kun olisi lukutekniikka hallussa.
Olen lukenut kirjoja vasta vuoden verran ja olen todella hidas lukija
Paitsi että nyt päätin lopettaa tuon listan läpikäymisen, koska tylsät kirjat vievät motivaation koko lukemiselta. Tästä eteenpäin aion lukea vain omasta mielestä mielenkiintoisia kirjoja
Koska ihmisuhteet ovat niin retuperällä, erotaan melkein pelkästä toisen väärin valitusta sanasta ja rynnätään etsimään sitä olkapäätä, joka alkaa silittämään ja moittimaan eksää, laitan muutaman vinkin kirjoista joita kannattaisi lukea.
Vallalla kun näyttää olevan, että aina pitäisi olla hauskaa ja pitäisi nauraa, kukaan ei saa olla eri mieltä, rahaa pitäisi olla kaikkiin toiveisiin, eiköhän nämä ole harhaluuloja kaikki. Ei koti voi olla näyttelypaikka, vaan turvallinen lepopaikka myös lapsille.
Pekka Hämäläiseltä löytyy paljon kirjoja esim. Hyvä parisuhde.
Tommy Hellstenin kirjat kannattaa lukea esim. Virtahepo olphuoneessa, tässä kirjassa se on alkoholi, mutta se virtahepo voi olla mikä tahansa muu addtiktio esim. seksi, shoppailu ihan mikä hyvänsä yli äyräiden oleva asia tai harrastus.
Martti Lindqvistillä on myös hyviä kirjoja,
Raimo Mäkelän Naamiona terve mieli on erittäin hyvä kirja.
Liisa Keltikangas-Järvisen kirjat kannattaa lukea.
Jari Sinkkosen kirjat ehdottomasti, sillä jokainen lapsi ansaitsee turvallisen kodin ja vanhammat, jotka ymmärtävät lapsen kehityksen asteet ja tukevat lasta eivätkä moiti ja alista.
Avioeroissa tapahtuu lapsille kaikkein eniten elämän kattavaia traumoja, vaikka se ero olisikin jossakin määrin hyvä asia.
Useimmiten käy niin että eronneet vanhemmat ajautuvat omassa elämässään niin alas, että ovat ajatuksiltaan kuusivuotiaan lapsen tasolla, he eivät edes huomaa kuinka kovasti satuttavat lapsiaan. Usein on myös liian kiire uuden suhteen etsintään tai se on ollut jo salasuhteena, eronnut elää vain tämän suhteen ajatusten mukaan, lapset todella unohtuu ja se että lapsetkin ajattelevat. Usein nämä uudet ihmiset eivät suvaitse lapsia, alkavat heitä moittia kaikesta laativat uusia sääntöjä jokapäiväiseen elämään.
Kun pieni lapsi kertoo, että kotona aina moititaan, se todellakaan voi olla oikea kasvatustapa, eikä sitä kasvatusta saa suorittaa tuo uusi suhteenne vaan se on vanhempana teidän tehtävänne ja ensisijainen tehtävä elämässänne.
Lukekaa edes näitä kirjoja, jotka ovat ihan asiantuntemuksella kirjoitettuja, netistäkin voitte saada selville miten minkäkin ikäinen lapsia kehittyy ajatuksellisesti ja lapsen kasvaessa hänen kykynsä nähdä asioita lisääntyy, hän muistaa entiset tapahtumat, joten lapsi ymmärtää enemmän vain jatkossa tapahtuneista ja se sattuu heihin ja murtaa heitä.
Haluatteko todella lapsenne tuhoutuvan erojenne myötä???
Olen lukenut noin 51 vuotta, eli siitä asti kun opin lukemaan. Se on aina ollut ykkösharrastukseni. Edesmenneen äitini mielestä joutavaa ajanhukkaa.
Minä elin kaikki ne tapahtumat ja seikkailut kirjojen välityksellä joihin nykypenikat pääsevät television, tietsikan ja pelien välityksellä.
Lukeminen on tarjonnut tietoa, erilaisia näkökulmia, rikasta kieltä mutta ennen kaikkea suunnatonta nautintoa yli puoli vuosisataa minulle :)
Haluan lukea elämäni loppuun asti.
On tuosta sadan kirjan luettelostakin tullut joitakin luettua.
Tässä ketjussa on tarkoituksena kuitenkin kuvailla ja kertoa lukemiseen liittyvistä ajatuksista, kuten esim. pari kirjoittajaa on tehneet.
Minusta on ikävää, että tänne tullaan moralisoimaan toisten elämää ja kerrotaan, että ehkä siksi olet eronnut, lapset on ongelmaisia, koska et ole lukenut joitakin sivistäviä, opettavaisia kirjoja. Sen takia juuri, että jokainen lukee mitä haluaa joa haluaa. Lisäksi jotkut ihmiset ei sisäistä asioita, oppiakseen, juuri lukemalla jotain tekstiä. Eli on täysin turhaa kritisoida ketään esim. ongelmanratkaisukyvyistään sen pohjalta, ettei voi tai halua lukea vaikkapa psykiatrin kirjoittamia ajatuksia.
Lukutaito ei ole itsestäänselvyys tässä maailmassa. On paljon ihmisiä, lapsia ja aikuisia, jotka ei osaa lukea ja kirjoittaa.
Suomessa on perusopetus, joka turvaa perustaidot, joihin lukeminen kuuluu. Sehän on yhteiskunnallisesti tärkeää yksilönkin kannalta. Kouluissa pakotetaan lukemaan jokin kirja tai kirjoja. Sillä koitetaan kehittää lapsen ja nuoren kykyjä itsensä ilmaisuun ja paljon muuhun liittyen.
Vanhemmille sukupolville lukeminen oli luontevampaa, koska elämä ei tarjonnut "liikaa" virikkeitä, kuten tänään. Elämä ei ollut niin hektistä ja suorituskeskeistä. Pysähtyminen kirjan ääreen oli ehkäpä luontevampaa ajankulua. Toisaalta sittten oli käsitys, että lukeminen oli haihattelua ja vähän haaveilijan luonteesta kertovaa puuhaa. Kirjoja ei ollut edes saatavilla kaikille ihmisille.
Minä olen lukenut Minna Canthin kaikki teokset. Luin ne ala-asteella, kiinnostavuutensa takia. Pieni lapsi pääsi taitavan kerronnan avulla katsomaan tuon ajan tapoihin, ajatteluun. Naisen osa ja asema yksilön ja yhteiskunnan näkökulmasta katsoen oli kiinnostavasti kerrottu.
Itse en pidä sitä minkäänlaisena puutteena jos ei lue tai lukee "roskaa." Lukeminen on ihan aina silti mielestäni hyväksi. Suomalaiset dekkarit on hyviä, osa niistä. Ulkomaalainen kirjallisuus on loistavaa.
Joskus kuluu päiviä, kun en lue mitään moneen päivään. Lopulta otan kirjan ja luen, kun on aikaa ja sattuu sille päälle.
Nuo miinukset ihmetyttää kysymyksen kohdalla.
Eläpä raivostu siellä. Juuri kirjoitit aikuisuuudesta ja ihmisyydestä. Eikö itsehillintä kuulu mitenkään näihin juttuihin...
Oletko sinä lukenut muunlaista kirjallisuutta, kuin sellaista joka "ohjaa" oikeanlaiseen kasvatukseen ja oikeanlaiseen perhedynamiikkaan ja...? Jos, niin silloin pitäisi tajuta mielipide-erot ja se että niitä kyllä esiintyy tässä maailmassa. Haluat sinä sitä tai et.
Ota kirja matkaasi ja nautiskele kauniista kevätsäästä!
Kirjoita, mikä dekkari oli viimeksi lukemisen arvoinen. Siis joku ihminen, kirjoita ja kerro.
En kiellä lukemasta muutakaan, mutta on hyvä lukea myös asiakirjallisuutta.
Olen itsekin lukenut erilaisia elämänkertoja , historian tapahtumia, ovat ollet todella milenkiintoisia. Olen myös lukenetu ns. kevyttä kirjallisuutta, joka on fiktiota ja lukijan pitää ymmärtää, että asiat eivät tosielämässä tapahdu näiden kirjojen mukaisesti.
Niistä saa elämästä niin iloisen ja täynnä rakkautta olevan kuvan, mutta se vain ei ole totta tosielämässä.
Joten lukekaa, mutta lukekaa monipuolisesti.