80-luvun okt:tä ostamassa, tyyppiviat?

Tuskinpa on tehty, koska niiden vaarat tiedettiin. Sen sijaan esim. naapurissani on tehty kukkapenkki tiiliseinää vasten. Ei kai siellä ole tuosta mitään ongelmia tullut. Omistajat ovat siinä iässä, että tuskinpa heidän aikanaan mitään ongelmia tuleekaan.

Ei näissä 80-luvun taloissa taida mitään tyyppivikoja olla. Osa on rakennettu ns. pitkästä tavarasta, ja niissä voi olla vähän erikoisia ratkaisuja. Kannattaa varmistaa, että katto kestää riittävästi lumikuormaa.

Valesokkeli on helppo tunnistaa, jos sokkeli ylittää oven kynnyksen korkeuden niin kyseessä on valesokkeli (on tehty vielä 80-luvulla valesokkelitaloja). Valesokkilahan ei itsessään ole mikään ongelma, haistelet läpi kaikki laittialistat, ja ellei tunnu maakellarinhajua niin mitään suurempaa ongelmaa tuskin on.

Muutenkin kannattaa muistaa, että terveessä asunnossa ei kuulu haista miltään, joten haistele ensimmäisenä tuoksua kun astut ovesta sisään (nenä kun turtuu muutamassa minuutissa). Pullan tai ilmanraikasteden tuoksuminen on yleensä aina merkki vakavista ongelmista.

Siinä on välittäjältä taas oikein ammattitaitoinen neuvo. Toivottavasti hän ei oikeasti myy taloja :D

3kyt vuotta vanha paska. Mikset rakenna uutta? Halvemmalla teet uuden ja on varmasti halvempi pitää pystyssä jatkossa.

raksystemsin antikliimaksi, tyhmempikin ymmärtää raportin loppulauselman...
on niitä varmaan muitakin, ehkä...

Siitä yksinkertaisesta syystä, että vapaita kunnollisia tontteja täällä Oulussa on lähimmillään 30km päässä keskustasta ja työpaikasta. 10km säteellä on vain säälittäviä jämätontteja, joista pitää maksaa 70 000e ja ylöspäin.

Kannatta tarkistaa huoltokirja, jakohihnanvaihtoväli, helmapeltien kunto sekä aurauskulmat. Kasaritaloissa myös käytettiin usein ajanhengen mukaisia karvanoppia ikkunoissa.

Valesokkelissa sokkelin yläreuna on selvästi lattiaa (ja oven alareunaa) ylempänä.

Yleensä ongelma on se että valesokkelin ja lattian saumassa on kylmäsilta, joka on voinut aiheuttaa sisäilman kondensoitumista ulkoseinän alaosaan.

70 luvulla tehtiin höyrysulkuja väärin tai niin että ei huolehdittu ilmanvaihdosta. 80-luvulla tehtiin tietämättömyyttään virhe toiseen suuntaan, eli jätetiin höyrysulku pois tai tehtiin se tahallaan vuotavaiksi rakenteessa jossa sen tulisi olla tiivis.

Seurasin 80-luvulla kun kirvesmiehet julistivat uljaasti että he eivät tee pullo- ja pussitaloja, joten laittoivat höyrysulun vain seinän yläosaan ja metri alaosasta jäi ilman.

Kannatta tarkastaa nurkat, listat, pistorasiat yms. paikat ja tunnustella että käykö niistä veto, jos käy, niin voi olla että sisäilman kosteus on vuotanut 30 vuotta seinään ja se on homeessa tai umpilaho.

Joo, on kanssa samaa havaintoa. 80-luvulla, etenkin loppupuolen hulluina vuosina, raksalle kelpasi kuka vaan ja jälki oli sen mukaista. 80-lukujen taloissa pitäisi jo olla höyrysulut salaojat, mutta käytännössä nuo on tehty miten sattuu eli höyrysuluista puuttuu limitykset, salaojat on halpaa peltosalaojaputkea eikä välttämättä lainkaan anturan alapuolella, kellarin seinän vesieriste loppuu 20 cm maanpinnan alapuolelle ja maanpinta kaataa seinää kohti -> maalit kukki pois sienältä harva se kevät. Nämä kaikki siis samassa talossa.

Käytännössä 80-luvun talojen ilmatiiveys on aika heikko, koska silloin vielä ajateltiin, että sehän on vaan eräänlaista lämmöntalteenottoa, kun revitään korvausilma seinien läpi ja saadaan se esilämmitettyä ulos matkalla olleella lämmöllä. Niin, ja sillion ikkunat oli näitä ns. lähiöikkunoita, joissa on paksut, tummalla puunsuojalla käsitellyt puitteet = 6 pestävää pintaa ja puitteet rapistuu nopeasti, kun ei ole tiivistä maalia suojana ja tumma väri aiheuttaa kovaa kuumenemista auringonpaisteessa.

Lämmöneristykset on paksumpia kuin 70-luvun taloissa, mutta muutoin en noita paljoa korkeammalle arvosta. Vesieristyksetkin oli aika tuntematon suure - silloin kuviteltiin, että pelkkä kosteussulku riittää KPH seinille ... toki useimmat lienee jo korjattu. Ainakin pitäisi olla jo.