Liian ankara itselleni?

Ei sul ois syytä olla noin ankara itelles. Hyvähän mun on sanoo, kun ite oon vihannu itteeni noin kaks vuotta ja miettiny saman ajan itsemurhaa. Tähän suurin syy on varmaan koulukiusaaminen, ystävien puute, yks varattu jätkä, johon olin ihastunu, ehkä jopa rakastunuja muut ikävät asiat, jotka on tapahtunu kahden viime vuoden aikana.

Ps. Et näytä kuvan perusteella yhtään kauheelta.

ootko homo serwed XDXDXD

Ei oo toi kiusaaminen loppunu vielkään, alko ekalla ja jatku tokalla, kolmannella ja neljännellä ei ollu muut kun, et muutama tyyppi syrji mua, vitosella jatku kamalampana, sama kutosella, syksyllä meen kasille, kiusaaminen on jatkunu tänä talvena, ainakin, mitä mä tiiän. Mun kiusaaminen on tapahtunu vitosesta asti mun selän takana.

Mul oli viä ala-asteella joitaki, mut mun ystävyyssuhteet ei oo kestäny. Kaikki on jossain vaihees hylänny mut, millon mistäki syystä. Jotkut oli mun kavereita muutaman vuoden, jätti mut yksin ja hieman myöhemmin ilmottavat tekstarilla, etteivät oo koskaan olleetkaan mun kavereita.
Mun bestis paljastu monen vuoden jälkeen valehtelevaksi kieroksi ja ilkeäksi idiootiksi. Mun oli pakko katkasta välit häneen. Mun bestis haukku mua, mun ihastusta ja monia muita. Mä en enää jaksanu, joten katkasin välit. Tämän jälkeen hän lähetti kännykkään viestejä, joissa uhkas satuttaa mua ja haukku mua mm. törkeeksi, itserakkaaksi valehtelijaksi jne. Tän jälkeen multa on meenny luottamus ihmisiin. Nyt oon sitte ollu yli piol vuotta ilman ainuttakaan ystävää.Mä vihaan tätä helvetin yksinäisyyttä.

Mä en oo koskaan kenellekään näin paljon. Tässä ei oo läheskään kaikki. Mul on kotona ollu ongelmia mun mutsin kanssa ja mul on muutenkin aika huonot välit mun perheenjäseniin, paitsi mun pikkuveljeen, jonka takia mä en oo karannu kotoa tai ainakaan tehny itsemurhaa, mun vuotta nuorempaan siskoon mun välit on alkanu parantuu ja mä tiiän, et silkää oo näytä olevan kaikki kunnossa...Mä oon ollu kauhee sisko ja se on taas yks syy, miks vihaan itteeni.

Mä nään muut hirveen helposti paljon paremman näköisenä kuin ite oon ja tunnen itteni helposti rumaksi. Mul ei faceskään yhtään kuvaa, koska pidän kuviani kamalina ja vihaan sitä, jos joku ottaa musta kuvia. Mähän kirjotan kohta varmaan koko mun elämäkerran, ainakin eka luokasta asti.

Odotin otsikon perusteella, että olisit oikeasti kuvaillut tapoja, joilla piiskaat itseäsi äärirajoille. Ilmeisesti oletkin vain epävarma ulkonäöstäsi, vai etkö jaksanut tuon tarkempaa kuvausta mahdollisesta masennuksesta tms. kirjoittaa?
Olet ihan normaalin nuoren näköinen poika. Tuo kuva ei kyllä ole kauhean edustava, proffassasi oli normaali kuva jossa näytit paremmalta.
Alat vain ajattelemaan positiivisemmin, melkein kaikilla on joskus ulkonäköpaineita, toisilla enemmän ja toisilla vähemmän. Itsekin olin aika tyytymätön ulkonäkööni vaikka ympärillä ihmiset kehuivat sitä. Nykyään pidän itsestäni ja tiedän olevani kaunis. On paljon parempi itsetunto kuin muutama vuosi sitten.
Täytyy vain opetella pitämään itsestään. Ja ymmärrä, että ulkonäkö ei ole kaikki kaikessa. Ihminen joka luottaa itseensä näyttää hyvältä.
Aika diippiä settiä tuli, en vaan oikein hogannu sun probleemaa, oliko tarkoitus kysyä ulkonäöstäsi vai saada helppiä huonoon fiilikseesi?

Vaikutat tosi kivalta ja näytät iha hyvält. Kiva ku ees jotkut pojat tykkää taiteesta koska ite rakastan taidetta (varsinkii tanssia

Olet ihan vitun ruma säälittävä paska huora tapa ittes!!!!!!!!!!!!!

Sä oot tosi söpö miks oot itelles ankara? oot söpö ja kyll seurustelisin sun kaa :) älä muuta ittestäst mitää oot just söpö tollai:)

Älä ole itsellesi niin ankara. Itselleni tämä vuosi on ollut rankka ja täynnä oppimista ja opettelua. En ensin edes tajunnut, että minulla ei ollut oikeita kavereita tai, että minua kiusattiin, kun vihdoin osasin avata silmäni niin huomasin, että ne "kaverit" koostuivat vain sellaisista ihmisistä jotka esittivät kavereitani. Netissä minua haukuttiin ja menetin melkein kaikki kaverini. Minusta tuli aika epäsosiaalinen ja juttelin ihmisille vain netissä. Siellä sain muutaman kaverin joille kerroin itsestäni asioita. Myöhemmin hekin paljastuivat vain luusereiksi ja esittäjiksi. Minut on yritetty raiskata ja minua on useasti lyöty. Vaikka olen nuori, opin katsomaan peilikuvaani uudella tavalla. Ennen olin lähes itkenyt, kun ajattelin olevani nii lihava ja arvoton ihminen kun katsoin peiliin. Olen oppinut katsomaan itseäni peilistä eritavalla, näen siellä ihan nätin, sopusuhtaisen tytön. Olen sairastanut masennuksen ja yrittänyt itsemurhaa, mutta virheet opettivat minua katsomaan uudelleen asioita ja tajuamaan, mitä minun pitäisi korjata. Nyt asiani ovat ihan hyvin, ja masennus jäi pois. En halua koskaan palata entiseen, ja siihen mitä olin ja yritin olla. Jatkan kouluani nyt parhaani mukaan ja ensi vuonna menen kahdeksannelle luokalle. Minulla ei ole kiire minnekkään ja keskityn parhaani mukaan nyt kouluun. Olen 14-vuotias.