Kryssiminen

Saat varmaan pian asiantuntijoidenkin neuvoja, mutta omasta kokemuksesta sanoisin, että liian iso keulapurje voi heikentää nousukykyä, kun taas liian pieni keulapurje voi hidastaa vauhtia mutta säilyttää nousukyvyn. Siis tiukassa kryssissä mieluummin liian pieni kuin liian iso keulapurje.

Mutta niinkuin sanoit, tuuliolosuhteet ja veneen ominaisuudet vaikuttavat ratkaisevasti.

Asia riippuu kokonaisuudesta. Saadaksesi korkeutta, pitää olla vauhtia ja sitä taas tarvitaan kölin nostoa varten. Rikin ja sitä kautta purjealan tulee olla tasapainossa rungon kanssa. Isoa genuaa et ehkä saa niin keskelle skuutattua, mutta toisaalta sillä saa enemmän vauhtia ja VMG voi täten olla hyvä. Yleisesti kuitenkin joku 110%genua on lähes yhtä tehokas kuin 130%, jos sen saa järkevämmin skuutattua, vaikka intuitiivisesti saattaa tuntua toiselta.

Oikean kokoinen keulapurje on se suurin, jonka kanssa kallistus on mukavissa rajoissa. Ikävään vasta-aallokkoon tarvitaan ylimääräistä voimaa läpi puskemiseen ja joutuu sietämään hieman suurempaa kallistusta. Sileässä vedessä riittää vauhtia pienemmälläkin purjeella. Edellä on ehdoteltu pienempiä purjeita sen takia, että ne saisi skuutattua sisemmäksi. Näin on vain, jos sitä varten on sisempänä oleva skuutikisko. Harvemmin sellaista on, ellei veneellä ole raaseritaustaa. Kölin toiminnan riippuvuus nopeudesta oli paikkansa pitävä kommentti.

Kallistusta hallitaan pitkälle muillakin asioilla kuin suoraan purjeiden pinta-alalla. Näitä keinoja voi opiskella melkein mistä hyvänsä oppaasta. Eikä tarvitse mennä edes kirjakauppaan, netti riittää hyvin. Voi aloittaa vaikka WB-purjeneulomon sivuilta.

Sen keulapurjeen suhteen oleellisimpia asioita on oikea skuutipiste. Alkuun riittää hyvin, kun katsoo, että virtauslangat ylhäällä ja alhaalla lähtevät liehumaan samaan aikaan.

Olen samaa mieltä tuosta skuuttipisteen oikeellisuuden tärkeydestä.
Mutta myös siitä, että pienemmän keulapurjeen saa skuutattua sisemmksi, myös yhdellä skuuttikiskolla olevassa veneessä.

Ainakin minulla on näin: Ykkösgenuaa ei saa niin sisälle, kuin kakkosen tai sitä pienemmän, koska ykkönen ottaa kiinni saalinginpäähän. Kakkonen mahtuu ohi saalingista, mutta hieman siempänä se ottaa jo kiinni sivuvanttiin. Kolmonen mahtuu ohi jo sivuvantistakin, ja sitä voi jo luuvartin skuutilla vähän "barberoida" kiskoaan keskemmällekin.

Kaikki on samassa skuuttikiskossa. Lisäksi mulla on vielä ST-fokka, jonka saa tietysti kaikkein tiukimmmalle skuutattua, koska sillä on oma kisko maston edessä.

Lisäksi se skuuttikisko on useimmissa veneissä siten, että edempää se on sisempänä ja taaksepäin mentäessä se lähestyy veneen laitaa... siksi pienimmän saa tieukimmalle jne.

Silti on usein järkevämpää nostaa reilusti boatspeedi'ä ajamalla vähän isommalla vähän alemmas ja paljon kovempaa... tilanteen mukaan kuitenkin.

Tuo on aivan totta.
Esimerkiksi minulla oleva light-ykkönen on jo sen verran vanha ja veneynyt, että sitä ei saa normaali skuuttauksella asettumaan oikein mitenkään, koska skuuttipiste jää takimmaisessakin asennossa ihan hiukan liian eteen. Tosin strekillä se toimii jo hyvin, koska käytän ykkösessä usein tuplaskuutteja ja saan sen siksi istumaan juuri oikein. Medium-ykkkönen istuu ihan hyvin yhdelläkin skuutilla, se kun on laminaattia ja "hieman" kevyintä ykköstä tuoreempi.

Tuplaskuuttaus on mulla helppoa, koska parraslista on samalla kisko, jossa on muutama ploki (spinnulle barberit ja skuutti/gaija) joita voin siihen käyttää ja joiden paikkaa voi vaapaasti muuttaa.

Tulipa "sulateltavaa",kiitos teille kaikille.