Kiinassa valmistuu 1000 000 insinööriä vuodessa.
Intialaisista korkeakouluista valmistuu 290 000 insinööriä vuodessa. (Lähi vuosina 1000 000 insinööriä.)
Intialaisen insinöörin vuosipalkka on 5 000 euroa.
Venäjällä valmistuu vuodessa 180 000 insinööriä.
Suomessa valmistuu 4000 insinööriä ja 2300 diplomi-insinööriä.
-Good bye, IT
Intialaisista korkeakouluista valmistuu 290 000 insinööriä vuodessa. (Lähi vuosina 1000 000 insinööriä.)
Intialaisen insinöörin vuosipalkka on 5 000 euroa.
Venäjällä valmistuu vuodessa 180 000 insinööriä.
Suomessa valmistuu 4000 insinööriä ja 2300 diplomi-insinööriä.
-Good bye, IT
Vastaukset 12
Vanhimmat
Homma on sama kaikilla aloilla mutta ei kuitenkaan kiinalaisia voi kuitenkaan ihan joka työpaikkaan tilata kalliimpien paikallisten tilalle.
Tämä lisäisi tulkkien kysyntää koska ei tarvita kuitenkaan montaa tulkkia per työpaikka.
Siis jos kiinalaisia palkaataa.
Kaikkialta mihin hakee tulee aina ei oota.
Hyviin työpaikkoihin pääsee vain onnekaat monivuotiset kesä ja työharjoittelijat. Huolto on ulkoistettu mm. ABB servicelle, Freelance mikrotuelle, Freelance houltomiehiin (heitä jopa odottaa somalipakki niminen työkalu pakki varastossa).
Hyviin työpaikkoihin älytytön kolutus ja työkokemus vaatimus (6-12 vuotta)..
Elisalta 900 pihalle muistaakseni 2003
- Lähde sanomalehdet ja TV uutiset
Eräästä firmasta 200 pihalle
- Lähde sanomalehdet
Flextronisilta kaikki pihalle (Kyröskoski)
- Ketjuraektio: Ostovoima pienee koska ihmisillä ei ole rahaa vähitäiskaupoista heikomat mene konkurssiin ja pystyssä pysyvät joutuu vähentään väkee
= Vitusti työttömiä
jo vain valmistuu Aasiassa suuret määrät inssejä. onneksi ne eivät ole halukkaita tulemaan tänne kylmään Suomeen ottamaan meidän työpaikkoja
Onneksi IT ei ole helposti siirrettävissä. Mm. tietokoneiden käyttöjärjestelmiä ei voida tehdä ulkomailla, koska amerikkalaiset eivät osaa suomea.
Microsoftillahan on tuotantoa Intiassa, mutta henkilöstön lukumäärä siellä on salaisuus. Henkilöstöä haetaan töihin busseilla, mutta niissä ei saa olla Microsoftin tunnuksia.
ITeelle ei ole käymässä kuin tekstiiliteollisuudelle.
Ei tod tuu tänänne intiasta.. ei.. paitti perustaan ravintoloita..
......
arse wipro ei millään tavalla uhkaa länsimaiden tietokonealan asemaa.
eikös tämä työpaikkojen turvaaminen perustu vastavuoroisuuteen. annetaas poijaat ja tytöt juhlallinen vakuutus ettei me muuteta Kiinaan/Intiaan ja haalita siellä paikallisten it-ihmisten työpaikkoja.
Olen samaa mieltä, että tulevaisuudessa tuotekehitys tullaan ulkoistetaan Aasiaan.
C , C, JAVA koodereita on tulevaisuudessa miljoonia Aasiassa ja ne tekevät vielä edullisesti ja ahkerasti töitä.
Ihmettelen miten ne iteraatiokierrokset tehdään, kiertääkö suunnittelukuvastot Kiinaan ja Intiaan, josta sitten tulee valmis softa testattavaksi ja taas sitten kuvastoja viilataan, kun huomataan että eihän homma ihan niin toiminutkaan ja taas kuvastot Kiinaan tai Intiaan.
Moinen globaali iteraatiopelleily vaatii kuitenkin itse suunnittelijoilta vankkaa spesifiä koodausosaamista jotta osaisivat vääntää niitä J2EE ym... kilkkeitä niihin kuvastoihin sellaiseen malliin ettei turhan montaa iteraatiokierrosta vaadita, ja koodaus olisi lähinnä lähes "puhtaaksikirjoitusta".
Myös osaamista vaaditaan koodauksen laadunarviointiin, kun erilaisia teknologioita pitää suunnittelussa ja koodauksessa soveltaa.
Jos sitten myös suunnittelu ulkoistettaisiin niin silloin pitäisi kuitenkin laadunarviointi jäädä kotimaahan ja ko. arviointi jos mikä vaatii vankkaa suunnittelu- ja ohjelmointiosaamista etenkin niissä teknologioissa ja spesifeissä ratkaisuissa joita halutaan toteuttaa.
Tämäkin aiheuttaisi sen että vähintään pitäisi joko tuottaa Intiasta tai Kiinasta tänne ihminen töihin arvioimaan laatua ja johtamaan hommia, tai sitten täältä lähettää ihmiset vuosiksi Kiinaan tai Intiaan töihin koodaamaan.
Tai sitten pitäisi se laadunvarmistuskin siirtää Kiinaan tai Intiaan ;)
Koko jutussa on se tuotekehityksen perusdilemma joka on jo elektroniikkateollisuudessa nähty, eli miten pystytään säilyttämään valmistuksen ja suunnittelun osaaminen jota tarvitaan laadunarvioinnissa, kun sen osaamisen hankkiminen, ylläpito ja kehittäminen vaatii konkreettista valmistus- ja suunnittelutyötä?
Mielenkiintoista nähdä miten It-ala homman hoitaa, varsinkin kun tuotetaa tuotteita joiden volyymit ovat pieniä.
Joo mäkin ihmettelen, että miten voi muka helposti "koodauttaa" intiassa vaikka j2ee sovellusta. Varsinkin jos pitää tehdä jo olemassa olevaan sovellukseen päivitystä, parantamistä, kehittämistä, lisäosia.
Intialaiset koodarit kuulema koodaa kirjaimellisesti suunnittelu-kuvastojen mukaan. Mutta ei niitä suunnittelu-kuvastoja täällä Suomen päässä kukaan talouspäällikkö tai assari osaa tehdä. Kyllä siinä koodaustaitoja tarvitaan.
Tietty onhan Suomessakin firmoja, jotka myyvät vaikka java-luokkia. Ilmottaa vaan mitä luokan pitäis tehdä niin sieltä tulee tiettyyn hintaan luokat ja docit. Niitähän on sitten helppo importaa ja tehdä metodi -kutsuja mistä tahansa omasta softasta. Mutta, että koko web-palvelu tms. hoidettais kokonaan intialaisten jamppojen avulla niin miten ihmeessä? Kaipa sitä silti koko ajan tapahtuu ?
Sinne Aasiaan siirretään jonkun laitteen ohjelmiston toteutus. Esimerkiksi tietyn kännykkämallin ohjelmistototeutus, tai auton ohjaustietoneen tai vaativan kodinkoneen Java-ohjelmointi. Kyllä ohjelmointi testataan siellä paikan päällä kyseisellä kännykällä/autolla/kodinkoneella. Ei sinne kannata viedä mitään pikkumuutoksia tai päivityshommia vaan isompia kokonaisuuksia.
Suomen oloihin räätälöidyt ratkaisut kannattaa edelleenkin tehdä täällä esim. yritysten businessjärjestelmät. Mutta bulkkituotteiden ohjelmointi kannattaa tehdä halvemman työvoiman maassa.