Nostin kissan pöydälle ja paljastin typerät tuntemukset, tein sen jotta saisin itse rauhan. Samalla hyvästelin mahdottomat toiveeni hyvästelemällä sinut. Joskus ehkä tapaamme sattumalta ja tunnistamme toisemme tai sitten hukumme ihmismassaan ja elämän hektisyyteen. Tiedän vallitsevan tilanteen takia tehneeni oikein, vaikka tilanne tuntuu pahalta ja satuttaa. Ehkä tein väärin? Kuitenkin rationaaliselta kannalta tein juuri sen oikean ratkaisun. Salaa kuitenkin toivon, että tämä ei olisi loppu. Mutta jotenkin tiedän sinunkin järkevänä ihmisenä pitävän antamastani rajasta kiinni, en tehnyt sitä loukatakseni sinua vaan suojellakseni itseäni. Enää en voi edes selittää sanojani, etkä sitä varmasti odotakkaan.
Olen tyytväinen vain yhteen asiaan, olin täysin avoin ja rehellinen, myös itselleni. Asioiden oikean laidan myöntäminen sinulle, orastavalle tuttavuudelle ehkä säikäytti, mutta minut se vapautti, ainakaan en myöhemmin kadu ettet tiedä mitä herätit minussa.
Olen tyytväinen vain yhteen asiaan, olin täysin avoin ja rehellinen, myös itselleni. Asioiden oikean laidan myöntäminen sinulle, orastavalle tuttavuudelle ehkä säikäytti, mutta minut se vapautti, ainakaan en myöhemmin kadu ettet tiedä mitä herätit minussa.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Harvalla on rohkeutta tuohon mitä sinä uskalsit tehdä. Paljastit tunteesi, olit täysin avoin ja rehellinen teille molemmille, kerroit, puhuit.
Ollappa enemmän kaltaisiasi rohkeita ihmisiä.
Tilanne on nyt se mikä on mutta eihän elämässä koskaan voi tietää mitä tulee tapahtumaan.
Ihmisen tunne toista ihmistä kohtaan ei ole koskaan typerä, ei missään tilanteessa.