Onko siis normaalia kuvitella tappavansa ihmisiä? Näin käy aina itselleni kun on tylsää, esim. vaikka kun koulussa istun yksin käytävällä niin sitten vaan ajattelen että millä tavalla tappaisin seuraavan ohikulkijan ja jos ohikulkijoita on monta niin missä järjestyksessä ja millä tavalla heidät tappaisin. Ja sitten aina välillä mietin raa'inta mahdollista tapaa tappaa joku. Joskus mietin että kuinka kauan kestäisi että joku löytäisi kuolleen henkilön piilotettuna eri paikkoihin, esim. kaappiin, komeroon, katolle, jne. Ja aina välillä mietin pystyisinkö tappamaan kaikki huoneen/rakennuksen ihmiset kenenkään huomaamatta.
En kumminkaan ole mikään sadisti että nauttisin kiduttamisesta tai tappamisesta.
En kumminkaan ole mikään sadisti että nauttisin kiduttamisesta tai tappamisesta.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ei tuollainen ihan normaalia ole ja varsinkin jos se on jatkuvaa. Katotko välikvaltaviihdettä ym.
Ajatella saa mitä tahtoo. Mulla tuon kaltaiset ajatukset johtui ahdistuksesta, jota en saanut purkaa, koska oli kielletty. Aikanaan terapiassa sain avattua suuni ja kerroin, miten väärin mua oli kohdeltu ja sain sitä tuskaa purettua. Tunnetko sä itsessä mitään ahdistusta, vai ootko aina iloinen ja onnellinen?
Heh, minäkin joskus herkuttelen ajatuksella mitä tekisin jos saisin vapaat kädet jonkun vihaamani hapenhaaskaajan kanssa. Niin kauan kun ajatuksista ei tule mitään pakkoa ja ei todellakaan edes suunnittele toteuttavansa mitään, niin ei kai se mikään ongelma ole. Luullakseni kuuluu ihan ihmisyyteen, ihminen on pohjimmiltaan aika paskamainen ja julma otus.
Kait sitä saa päässään pyöritellä mitä ajatuksia tahansa, kunhan pitää ajatusten asteella ne.
Mutta aina kun saa lukea jostain kamalasta eläinrääkkäyksestä tai pedofiilista, väkisinkin tulee mieleen, että olisiko vähän mahtavaa olla tosielämän Dexter?
Jokainen ihminen voisi joskus miettiä, mitä tekisi jos olisi ihan varma ettei jää siitä ikinä kiinni? Aika monella olisi uskoakseni kanssaihmisen listiminen ensimmäisenä mielessä!