En kestä enää Suomea

Olen vähän yli parikymppinen kundi. Tuo otsikko ei nyt viittaa mihinkään siihen, että homoja sorrettaisiin tai ilkeät ihmiset eivät anna homoille avio-oikeutta.

Vaan kyse on lähinnä siitä, että Suomessa oleminen itsessään ahdistaa. Vaikken nyt paljoa baareissa pyörikään, niin Helsingissä se "skene" on niin naurettavan pieni, samoja naamoja vain näkyy kuten Qruiserissakin. Ei edes huvita viettää aikaa siellä kun kaikki tuntee kuitenkin kaikki.

Kaikista pahinta on kuitenkin se, etten ole kiinnostunut lähes lainkaan suomalaisista tai pahemmin muistakaan valkoihoisista sillä tavalla. Tai ehkä rimani on vain todella, todella korkealla valkoihoisten kanssa. Siis tietenkin kaveruus ei katsoa sukupuolta tai 'rotua'.

Opiskelupaikan saaminen taitaa olla kuitenkin niin utopisen vaikeaa Euroopan ulkopuolelta, esimerkiksi Japanista? EU:n sisällä Saksa taitaa olla ainoa missä lukukausimaksut on pieniä tai niitä ei ole?

Olen jo pienestä pitäen ajatellut, että en loppuelämääni tule Suomessa viettämään. Tässä kuitenkin ollaan ja tuntuu, että elämän parhaat vuodet menevät täällä hukkaan. Onko keitään kohtalontovereita? Tai miten te kestätte siellä muuallapäin vielä Helsinkiäkin pienemmissä porukoissa? Onko kukaan viettänyt ulkomailla pidempiä aikoja ja joutunut/tahtonut tulla takaisin?
5402
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 5

Vanhimmat

Jos ulkomaille lähtee biletys mielessään, niin varmemmin joutuu vaikeuksiin kuin tulee tuloksia.
Suomalaisilla menee ravintoloiksi ja ryyppäyksiksi. Sielläkin saattaa ne samat tyyupit olla paikoissa, jollei vaihda paikkaa. Jossain kulttuureissa tytöt yleensä kotioloissa ja se biletysporukka ihan muuta.

Äänestä

Olen muutaman kerran käynyt hesassa ja tuntuu, että vaikka siellä on isompia paikkoja ja enemmän porukkaa niin vielä vähemmän kiinnostavia. Jo pelkästään ilmeet kaikilla luotaan työntäviä. Suurimpiin kaupunkeihin muuttaa kai ne jotka ei löydä seuraa muualta. Vähän kiinnostavia muuallakin, mutta meitähän on vähän eikä läheskään kaikki käy noissa paikoissa.

Äänestä

Siellä ulkomailla pitäisi sitten pystyä elämäänkin. Valmistuttuasi pitäisi löytää työpaikka ja olet varmaan tiedätkin että akateemisia ihmisiäkin on työttömänä Euroopassa sekä Amerikassa pilvin pimein. Joku viisas suuresta maailmasta on sanonut että Pariisi, Lontoo yms. muut suurkaupungit ovat hauskoja käydä silloin tällöin muttta arki elämä ei ole niissä mukavaa.

Äänestä

Kyllä vaan täällä Lontoossa on aivan huippumukavaa.
Oon asunut täällä 12 vuotta enkä ikinä halua pois. Mulla ei ole koulutusta mutta on hyvä vakkariduuni hyvällä palkalla ja isossa firmassa ollut nyt viisi vuotta. Koira ja mieskumppani.

Lontoo on hieno mesta ja elämä helppoa jos siitä sellaista haluaa ja tekee! Suomalaisilla on just tuo asennevamma et kaikki on niin vaikeeta, pitää olla akateeminen ja blaablaa... Itte en ees puhunut kieltä ku läksin tänne!
Positiivinen asenne ja rehellinen luovuus on avain onneen ja menestykseen.

Ps, asuin myös Pariisissa (tosin vain 7 kuukautta) eikä sekään ole mikään vaikeus mutta ranskaa kantsii osaa jos töitä mielii tehdä.

Äänestä
  • Mistä saa hyvää palkkaa ilman koulutusta?

    Äänestä

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

Kommentoi aloitusta


Taas yksi ahdistunut kirjoitti:

Olen vähän yli parikymppinen kundi. Tuo otsikko ei nyt viittaa mihinkään siihen, että homoja sorrettaisiin tai ilkeät ihmiset eivät anna homoille avio-oikeutta.

Vaan kyse on lähinnä siitä, että Suomessa oleminen itsessään ahdistaa. Vaikken nyt paljoa baareissa pyörikään, niin Helsingissä se "skene" on niin naurettavan pieni, samoja naamoja vain näkyy kuten Qruiserissakin. Ei edes huvita viettää aikaa siellä kun kaikki tuntee kuitenkin kaikki.

Kaikista pahinta on kuitenkin se, etten ole kiinnostunut lähes lainkaan suomalaisista tai pahemmin muistakaan valkoihoisista sillä tavalla. Tai ehkä rimani on vain todella, todella korkealla valkoihoisten kanssa. Siis tietenkin kaveruus ei katsoa sukupuolta tai 'rotua'.

Opiskelupaikan saaminen taitaa olla kuitenkin niin utopisen vaikeaa Euroopan ulkopuolelta, esimerkiksi Japanista? EU:n sisällä Saksa taitaa olla ainoa missä lukukausimaksut on pieniä tai niitä ei ole?

Olen jo pienestä pitäen ajatellut, että en loppuelämääni tule Suomessa viettämään. Tässä kuitenkin ollaan ja tuntuu, että elämän parhaat vuodet menevät täällä hukkaan. Onko keitään kohtalontovereita? Tai miten te kestätte siellä muuallapäin vielä Helsinkiäkin pienemmissä porukoissa? Onko kukaan viettänyt ulkomailla pidempiä aikoja ja joutunut/tahtonut tulla takaisin?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu