Miten voi opiskella todella nopeasti

Täytyy ensiksi valita aine, jossa voi edetä nopeasti. Jos opiskelee ainetta, jossa on pääosin kirjatenttejä, niin siinä voi edetä aivan omaan tahtiin. Jos taas opiskelee ainetta, jossa on paljon seminaareja tai harjoitustöitä, niin siinä ei pysty millään osaamisella kovin nopeaan etenemiseen, koska osa suorituksista on kuitenkin aikataulutettu. Lisäksi voisin kuvitella, ettei kukaan pysty tekemään esimerkiksi kemian tai fysiikan laboratoriotöitä määräänsä nopeampaan.

Tein maisterintutkintoni yhteiskuntatieteistä kahdessa ja puolessa vuodessa, nopeamminkin olisi mennyt, jos olisi ollut joku, joka olisi alkuvaiheessa neuvonut, miten parhaiten edetä.

En nyt tässä ala yksityiskohtaisia neuvoja antamaan muuten kuin lopputyön tekemisen osalta. Jos opiskelet yliopistossa, jossa pitää tehdä lähes satasivuinen garadu, niin ala tuottaa tekstiä sitä varten jo heti ensimmäisestä lukuvuodesta alkaen. Sítä tekstiähän ei kukaan muu tuota kuin itse ja eikä sen laadun suhteenkaan yleensä saa ulkopuolista neuvonta-apua.Yliopistossa kukaan ei viitsi lukea toisten tekstejä, jos ne eivät jotenkin liity omien töiden tekemiseen. Joudut siis tuottamaan tekstiosuuksia, laittamaan niitä muutamaksi kuukaudeksi hautumaan ja sitten huomaat, mitä parannettavaa siinä olisi. Siksi tämä prosessi on hyvä saattaa alulle mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Nousee aamulla ylös, ryhtyy hommiin sen sijaan, että miettisi että huvittaako ja mitähän tekisi tänään.
Ei pyri täydellisyyteen, vaan keskinkertaisuuteen. Usein menestyy silti hyvin.
Ottaa kritiikistä vaarin, eli opettelee tekemään esseitä ja vastauksia niin, että ei mene aikaa turhaan räpeltämiseen ja suttuihin.
Lukee ajatuksella, niin että kokonaisuudet hahmottuvat ja tärkein asia sisäistyy.
On innostunut kaikesta.
Tutkii omaa oppimistaan, jos essee sujuu paremmin kuin tentti, tekee sitten niitä esseitä.
Ottaa aktiivisesti selvää, mitä kannattaa suorittaa.
Alkaa harrastamaan opiskelua ja oppimista, niin ei tarvitse laskea tunteja.
Pärstäkerroin ja ns. laitoksen suojelu ovat urbaaneja legendoja.

1. Valitse ala jossa paljon pelkällä tentillä/harjoitustöillä läpäistäviä kursseja. Ja suosit sellaisia kursseja läsnäoloa tai muuten paljoa työtä vaativien kurssien kustannuksella.

2. Panosta kurssiin vain sen verran että pääset läpi, tai no ehkä siihen pääaineen kurssiin voi aina vähän enemmänkin panostaa, mutta kaikkeen muuhun ei yhtään enempää kuin on ihan pakko.

3. Käy kursseja omaan tahtiin, äläkä välitä vuosikurssi "suosituksista". Ja kursseja voi olla samaan aikaankin menossa, jos niillä ei ole päällekkäisiä luentoja joissa molemmissa on läsnäolopakko.

4. Opiskele myös kesäisin (melkein kaikilla aloilla on jonkin verran kesätenttejä), joten älä käy niitä kursseja mitä tarjotaan kesälle muuna aikana.

5. Aloita kandin/seminaari työn tekeminen heti 2. vuoden alussa ja palauta se mahdollisimman nopeasti.

6. Käytä kandin/seminaarin työtä pohjana graduusi ja aloita sen tekeminen heti kun on vain mahdollista, vaikka muita kursseja olisikin vielä paljon jäljellä.

7. Pyri suorittamaan n. 3-4 kurssia joka opiskelukuukausi. (tämäkään ei onnistu ihan joka alalla, sillä joillakin aloilla on "tenttiviikkoja", kun taas joillakin on tenttejä joka viikko tasaiseen tahtiin.

8. Yritä saada hyväksi luettua niin paljon kursseja kuin vain on mahdollista ja kerää ylimääräisiä opintopisteitä aina kun niitä on vain saatavilla. Usein jostain joistain erikoiskursseista yms. saattaa saada todella pienellä vaivalla sen 1-3 opintopistettä. Myös RUK:n käymisestä ja kesätöitä voidaan hyvittää jotain joillain aloilla. Ole luova tässä asiassa!

Ei vittu kuka jaksaa...

Mihin sulla on kiire?

Itse olen kolmekymppinen fuksi ja jätin kaiken bilettelyn ja rälläämisen pois nyt ekana vuonna. 92 opparia tulossa ekalta vuodelta mutta toisaalta ei yhtään kaveria yliopistolta. Mutta en niitä kaipaakaan, vaan nopeasti maisterinpaperit. Aiemmin olen opiskellut myös yliopistolla, joten kaikki oli suht selvää. En käynyt edes "pakollisissa" orientoivissa, vaan opin oma-alotteisesti kaiken. Tehokkuus ennenkaikkea!

Vältettävä byrokratia liittyy pakollisiin läsnäoloihin, suositeltuihin kuuntelujärjestyksiin, tenttijärjestyksiin ja opinnäytetöiden tekemiseen. "Helppoa kun osaa" kertoikin keskeiset yksityiskohdat.

Suoritin pääaineeni kaikki tentit yhden vuoden ja kolmen kuukauden sisään käymällä tasaiseen tahtiin vähintään kerran kuussa tentissä ja tekemällä harjoitustöitä vielä siinä välillä. Tenttiviikkoja välttelin aina kun on mahdollista. Luennoilla en käynyt käytännössä ollenkaan. Keskityin tentteihin niin hyvin, että ne menivät varmasti läpi.

Nopea kurssien suorittaminen on eri asia kuin nopea opiskelu. Osa opiskelijoista on jo lukioaikoinaan lukenut yliopistokurssien asiat harrastuneisuuttaan tai valmistautuessaan pääsykokeisiin. Vanhemmalla iällä opiskelevat ovat usein omaksuneet tiedot työelämässä ja ovat siksi paljon nuoria nopeampia.

Nuorelle on haasteellista omaksua 500 sivuinen vieraskielinen kirja muutaman
viikon välein. Suorittaminen alkaa sujua, kun tämän taidon oppii. Harva osaa sen jo lukiossa.

Komppaan. Vanhana oppiminen on helppoa, kun kaikkea voi peilata omaan elämään ja kokemuksiin. Ja lisäksi motivaatiota löytyy, vanhana ei enää tarvitse tai siis viitsi miettiä, että miksi ja minkä takia, vaan kun opiskelemaan on menty, se myös suoritetaan.
Nuorilla usein tarvitaan kehittymistä ja kypsymistä, vanhoilla se on jo myöhäistä.

Aloilla, joissa ei valmistuta ammattiin kannattaa oikeasti oppia laajasti ja hankkia kokemusta monesta eikä vain suorittaa asioita mahdollisimman nopeasti. Vessapaperia saa kaupasta, jos haluaa vaan siihen kelpaavan paperin kouraan.

Mitä hyötyä on opiskella todella nopeasti, koska silloin todennäköisesti ei ehdi saamaan kovin pitkää työkokemusta?! Toisinpäin käännettynä työhönottajista tosi harvat ovat myöskään opiskelleet tosi nopeasti, jolloin nopeasti opiskelusta ei saa lisäpointteja.

Tarkoituksena olisi oppia mahdollisimman paljon, ei saada mahdollisimman nopeasti opintopisteitä. Apinakin suorittaa tutkinnon nopeasti; tenteistä pääsee kyllä läpi, jos se on ainut vaatimus. Asioiden syvällinen omaksuminen vie aikaa.

Keskustelu etenee. Jos aiheena on Timo Soini, ei se tarkoita että samassa ketjussa ei voisi puhua perussuomalaisista; jos aiheena on nopean etenemisen mahdollistavat tekijät, se ei tarkoita etteikö voisi ottaa kantaa nopean etenemisen järkevyyteen.

Vajaa 9 kk takana ja nyt dipan kimppuun. Neljä kurssia enää muutoin.

Miten onnistuu? Kovalla työllä ja tarkalla ajankäytön suunnittelulla.