http://www.hs.fi/kaupunki/Jätkäsaaren opiskelijatalon rakenteisiin jäi vettä/a1367988124945
"Helsingin Jätkäsaareen viime vuonna valmistuneen asuintalon ensimmäiset kuukaudet eivät ole olleet onnellisia: kymmenissä huoneistoissa on huomattu kosteutta.
Valtaosa vaurioista johtuu ontelolaattoihin rakennusvaiheessa jääneestä kosteudesta. Onteloista vesi on tihkunut lattia- ja kattomateriaalien läpi 26 asuntoon.
Lisäksi parissa asunnossa on huomattu putkivuotoja."
""Silloin tällöin elementit jäävät työmaalla peittämättä tai luotetaan, että ne kuivuvat nopeasti. ""
Heh heh, silloin tällöin, heh heh. Katsokaa nyt noita rakennustyömaita. Ontelolaatat eli neuvostorummut ovat poikkeuksetta paljaallaan sateen piiskaamalla työmaalla. Huh huh, ontot laatat täynnä vettä ja putket vuotavat uudessakin neukkukuutiossa.
Tätä se on nykyrakentaminen, huh huh sentään, alas on mennyt romanialaisten marjanpolkijoiden ammattiylpeys.
"Helsingin Jätkäsaareen viime vuonna valmistuneen asuintalon ensimmäiset kuukaudet eivät ole olleet onnellisia: kymmenissä huoneistoissa on huomattu kosteutta.
Valtaosa vaurioista johtuu ontelolaattoihin rakennusvaiheessa jääneestä kosteudesta. Onteloista vesi on tihkunut lattia- ja kattomateriaalien läpi 26 asuntoon.
Lisäksi parissa asunnossa on huomattu putkivuotoja."
""Silloin tällöin elementit jäävät työmaalla peittämättä tai luotetaan, että ne kuivuvat nopeasti. ""
Heh heh, silloin tällöin, heh heh. Katsokaa nyt noita rakennustyömaita. Ontelolaatat eli neuvostorummut ovat poikkeuksetta paljaallaan sateen piiskaamalla työmaalla. Huh huh, ontot laatat täynnä vettä ja putket vuotavat uudessakin neukkukuutiossa.
Tätä se on nykyrakentaminen, huh huh sentään, alas on mennyt romanialaisten marjanpolkijoiden ammattiylpeys.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Huh, huh, onneksi en asu Hoasin opiskelijaasunnossa tai hitasissa, vaan uudessa kerrostalossa, jossa paikalla valetut välipohjat. Paikalla valu on paikalla valu, tosin ontelokin hyvä, kun kunnolla tehty.
Vanhoissa on myös ongelmia, kun esim. 20-40 luvun alalaattapalkistoissa, ontoissa kohdissa home ja kosteus.
Valitettavasti noissakin taloissa vakavia kosteus- ja homeongelmia, ohuet seinät, kova meteli, nurkkien eristys puutteellinen, rakennustarvikkeet lojuneet kuukausia sateessa, huh huh, sitä se on meno ollut jo viimeiset 15 vuotta.
Vuokrataloja ja opiskeluasuntoja rakennetaan näköjään edelleen vähän eri kriteereillä. Vedenpoistoreikien poraus pitäisi olla ihan rutiini juttu.
No, samaa tyyli on vissiin ollut aina. Vaikka periaatteessa samat normit pitäisi koskea kaikkea rakentamista, niin huhuja on kuulunut, että menneinäkin vuosikymmeninä opiskelija-asunnot yms. on rakennettu enemmän tai vähemmän sinnepäin. Joskus jopa luvan kanssa (vientiin tarkoitetuilla rakenneratkaisuilla, jotka eivät suomal. vaatimuksia täysin täyttäneet).
Väärin. Kaikki talot rakennetaan samalla tavalla. Siksi on turhaa kuvitella saavansa parempaa laatua maksamalla asunnosta maltaita, vuokrakasarmit tehdään aivan samalla kaavalla ja usein samoilla piirustuksillakin.
Totta. Kaiken lisäksi piirustuksilla ei ole tuossa mitään väliä vaan sillä, annetaanko betonin kuivua vai ei. Betoni kuivuu yhtä hitaasti vuokrataloissa ja omistustaloissa. Vuokratalotkin omistaa joku, yleensä iso vuokranantaja. Harvassa on ne yksityiset jotka rakennuttaa kokonaisen kerrostalon vuokraustarkoitukseen. Voi sitä muuliparkaa joka otti maksimilainan ja osti osakkeen uudesta talosta jossa vesi valuu suoraan katosta niskaan.
Heh, suomessa muuten tehdään tänä päivänäkin omistustaloja, joissa koko runko, seinät ja välipohjat paikalla valettu, yhtään vuokrataloa en tiedä joka näin tehty.
Paikalla valetussa välipohjassa ei ole onteloita,vaan se valetaan paikan päällä, kuivissa olosuhteissa, tämä lienee asiaatuntemattoman vaikea käsittää.
Valetaan paikan päällä kuivissa olosuhteissa? Tiesitkö työtön varastomies että se kuiva paikka muuttuu märäksi siinä vaiheessa kun betoni alkaa kuivua koska kuivuminen edellyttää että betonista haihtuu vesi pois. Jos ei anneta kuivua riittävästi niin betoni pysyy märkänä.
Vaan jos olisit yhtään rakentamista seurannut, niin tietäisit, että kerrostalon rakentaminen kestää vuoden, puolitoista, kohteen koosta riippuen. Että jotta on siinä rakenteilla aikaa kuivua. Taloissa on kuitenkin varsin pitkään "takki päällä" eli ulkokuori ummessa ja lämmöt päällä, koska sisäpuolen viimeistelytyöt ottavat enemmän aikaa kuin rungon pystytys. Tarkemmin seuraamassani kohteessa talo nousi harjakorkeuteen 6 kuukaudessa ja tuossa ajassa laitettiin myös kaikki ikkunat umpeen rakennettiin lämmitysverkko. Siitä eteenpäin menikin enää 8 kk kuivaamiseen & sisustuksen rakentamiseen...
Tosin nuo ontelolaattojen onteloihin jääneet vedet ovat siinä mielessä miina, että ne ei sieltä kuivu itsekseen ja ontelot ovat sen verran syvällä betonin sisällä, ettei pintakosteusmittaritkaan mitään löydä. Eli pitäisi tosiaan muistaa tehdä ne vedenpoistoreiät aikanaan, mutta näyttää joltain aina välillä unohtuvan.
Näinhän sitä vuokraloinen kuvittelee, mutta tosiasiassa ainakin näitä opiskelija-asuntoloita on tehty vähän kevennetyillä suunnitelmilla ainakin menneisyydessä ja puhetta on ollut, että nykyäänkin pitäisi pystyä tinkimään pesutilojen mitoitusvaatimuksista ym.
Mikä on ihan oikein, koska vuokralaiselle välttää huonompikin. Kunhan on halpa vuokra.
Totta.
Ensin jätetään märät elementtiseinät ja betonilattia sateeseen 6 kuukauden ajaksi ja sitten katto päälle ja ikkunat ja ovet kiinni ettei kosteus vain pääsisi ulos. Näin nämä uudet talot tehdään.
Paikalla valettu työmaa on kuiva, valu tehdään ja kuivatetaan, tälläisessä uudessa talossa asun minä, en missään Hoasin opsikelijaasunnossa, mutta tätä on aloittajan post netin, työttömän mielenterveydestä kärsivän varastomiehen vaikea käsittää.
Elementtien kastumisella ennen asennusta ei ole pahemmin merkitystä, koska tuoreessa betonissa on joka tapauksessa vettä kymmeniä litroja/m². Mineraalivilla puolestaan... onhan se tietysti rivon näköistä, jos sade pääsee kastelemaan villaa, mutta se ei itseensä paria desiä enempää vettä ime, mikä on täysin merkityksetön määrä verrattuna betonin sisältämään kosteuteen.
Puurakenteiset tönöt ovat hieman eri juttu - puuhan muuttaa muotoaan ynnä pamahtaa homeeseen päästessään kastumaan. Puhumattakaan vanhoista taloista, joiden rakenteissa on koksikuonaa, kivihiilitervaa, sammalta, luujauhoa yms. herkkuja.
Kateellisen kananpaskakennon asukkaan kannattaa huomata, että jo talon pystytys kestää kuukauden, pari. Alemmissa kerroksissa on "katto" (välipohja) päällä ja rakenteiden kuivuminen alkaa jo ennen kuin talossa on vesikatto valmiina. Toki työmaalla pitää toimia niin, ettei sadevesiä päästetä holtittomasti valumaan rakenteisiin ja pitämään koko taloa märkänä vesikaton valmistumiseen saakka.
Tästä huolimatta ontelolaattoihin pitäisi porata vedenpoistoreiät siltä varalta, että onteloihin on jostain päässyt livahtamaan vettä talon pystytyksen aikana. Lehtitietojen mukaan noissa opiskelija-asuntolakohteissa on vähän oiottu mutkia eli jätetty tämä tekemättä. Vuokralaisille kun riittää kakkoslaatu ja jopa kolmonenkin. Tiedäthän sinä, kun vanhassa vuokraläävässä asut. ;-D
Ja tosissaan kuivaamaan päästään aikalailla samassa vaiheessa, kun vesikatto on päällä, ikkunat paikallaan ja lämmöt päällä. Patteriverkosto nimittäin nousee melkein samaa tahtia kuin talo. Tässä onkin yksi syy miksi perinteisiä pattereita yhä käytetään, vaikka nykytaloissa on niin hyvät eristeet, ettei lämmitys enää kovin kummoisia ratkaisuja vaatisi. Kas kun teräksiset lämpöjohdot ja patterit ovat sen verran ronskia tavaraa, että ne kestävät siellä työmaan keskellä. Sisältähän talo on tässä vaiheessa vielä täysin paljas eli kevyet väliseinät, viemäröinnit yms. puuttuu. Eihän pintamateriaaleja päästäkään asentamaan ennen kuin rakenteiden pinta on kuivunut riittävästi.
Tässä on muuten iso ero vanhaan, koska nykyään varmistetaan mittauksin, milloin pintamateriaalien asennukset voi aloittaa. Ennenwanhaan on lätkitty tavaraa märän betonin päälle ja saatu aikaiseksi kaikenlaista ongelmaa. Etenkin, kun tasoitteena on vanhoissa mörskissä vielä käytetty kosteudelle herkkää luujauhoa … kiva asua mätänevän teurasjätteen keskellä?
Viimeistelytyöt etenevät alhaalta ylös ja näissä palaa paljon aikaa, reilu puoli vuotta, joten kyllä sitä kuivumisaikaa jää. Taitaa olla kuivuminen suurempi ongelma liikerakennuksissa, jotka pyritään rakentamaan tiukemmalla aikataululla. Asuinkerrostalo ei alta vuodessa nouse, vaan menee helposti lähemmäs puoltatoista vuotta.
Vielä isompi ongelma kuivuminen on saneerauksissa. KPH pitäisi saada uusix kuukaudessa, mutta vanhoissa mörskissähän on lähes poikkeuksetta lattiakaivot vuotaneet jne. eli ensin menee viikko purkuun ja sitten 3-5 viikkoa kuivaukseen ja sitten tehdään taas viikko töitä, minkä jälkeen kuivataan uutta lattiavalua jne. -> Hups, työaikaa meneekin 3-6 kk. Ei ihme, että museotalon asukkaalla on kuivumiseen liittyviä pelkotiloja ;-D
Haluaisitko naapuriksesi työssäkäyvän nistin vai työttömän raittiin? Faktaa työssäkäyvien paremmuudesta:
http://www.hs.fi/kotimaa/Lääkkeiden väärinkäyttäjät tavallisia työssäkävijöitä/a1368164283547
"tälläisessä uudessa talossa asun minä"
No onnittelut!
Miten paljon ekstraa maksoit siitä? Ei taida 100 000 euroa riittää, ja jos huono sijainti, kuten Mustalahti tai Vuosaari, jossakin Itä-Helsingin ongelmalähiöiden lähellä, niin ei sitä paljon kannata hurrata. Jotkut maksavat sen sata tuhatta euroa ekstraa hyvin valetusta betonista, minä taas katsoisin että on joko ruuvit löysällä päässä, tai sitten on sen verran ekstraa rahaa, että voi vaikka maksaa betonista tuon verran enemmän. Ei tuo mikään loistodiili kuitenkaan ole, sen tietävät kaikki, jos joku sijoittaa sata tonnia betoniin. Itse asiassa ei taida tuo sata tonnia riittääkään.
Hyvä pointti. Ostoa ei betoni muuta kannattavaksi, jos sijainti on huono kuten sanoit. Juuri Vuosaaressa menee huonosti tällä hetkellä, arvokkaat alueet raiskattu piloille, kauheaa neukkulähiötä rakennettu rantaan ja ongelmaisia saari täynnä.
Väärin, myös paikalla valettuja välipohjia tehdään omistuskohteisiin ja niissä ei ole mitään onteloita, joten älä sinä puhu palturia.
Asumme vajaan vuoden ikäisessä kerrostalossa ja mitään suurempaa takuukorjattavaa ei ole löytynyt, eli tälläisiäkin kohteita on saatu aikaiseksi.
Ei vielä, mutta odotapa vuosi pari, jo alkaa haalarimiestä pörrätä kämpässä, hengityssuojaimet kasvoillaan ruiskuttavat jotain.
Juurikin noin: "Ei vielä, mutta odotapa vuosi pari, jo alkaa haalarimiestä pörrätä kämpässä, hengityssuojaimet kasvoillaan ruiskuttavat jotain. "
Ettei huonosta rakentamisesta seuraa rankkaa vastuuta, vankeutta ja raippoja on sikamaisen väärin. Tässä ruletissa on ihmisen terveys täysin arvoton.
Työllisyyttä pidetään yllä sutta tekemällä. Ja kun yksi sukupolvi on sairastunut, "korjataan" ja saadaan jälleen susi. Kansakunta köyhtyy ja sairastuu tekemällä "asuntoja".