Useita vuosia käyttänyt masennuslääkettä mutta se ei tunnu enää auttavan. Aiheuttaa vaan ikäviä sivuvaikutuksia kuten kovan väsymyksen. Pidän itseäni muita huonompana enkä ole koskaan seurustellut vaikka ikää on kolmannen vuosikymmenen puolella. Olen koittanut vähentää lääkettä mutta ahdistaa vaan enemmän. Ei tämä oikeata elämää on tämmöinen.
Masennus ei parane
hhhhkko
5152
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Jos ei lääke auta, se pitää vaihtaa. Mä tossa laskin, että mulla on alun neuroleptikuorman lopettamisen jälkeen kokeiltu 11 eri masennuslääkettä. Ja hip hei, mikään ei auttanut tai sivuvaikutuksien takia piti lopettaa alkuunsa. Meinaan kun kirjoitit, että olet vuosia käyttänyt masennuslääkettä, eikä se auta, niin miks vielä sitä syöt?
Eikä ihmekään että ahdistaa, kun yrität vähentää lääkettä. Johan sä sitä olet pitkään syönyt, niin ei keho siitä mukisematta päästä irti. Kait sulla joku hoitokontakti jonnekin on, sano ettei tuo lääke pelitä enää.
No, lääke auttaa sen verran että ei tule niin usein paniikkikohtauksia. Kuitenkin harmittaa tämä väsymys ja jonkinlainen huurussa olon tunne.
Mulla on itse asiassa bipo, mutta mulla se on masennuspainoitteinen. Mä syön siihen Lamictalia, joka on vähentänyt mun paniikkikohtauksia paljon. Lamictal on alunperin epilepsialääke, se ei väsytä. Jostain syystä auttaa paniikkiinkin, joten hyvä sivuvaikutus.
Mä edelleen kannustan neuvottelemaan siitä lääkkeestä, mä ainakin skippasin jotkut lääkkeet väsymyksen takia. Kyllä pitää pystyä elämään elämisen arvoista elämää, vaik troppeja syökin.
"Pidän itseäni muita huonompana enkä ole koskaan seurustellut vaikka ikää on kolmannen vuosikymmenen puolella."
Sama ongelma minulla paitsi että en ole nyt puoleentoista vuoteen käyttänyt säännöllisesti mitään lääkettä. Ahdistaa ja masentaa kun vuodet kuluu niin nopeasti ja mitään muutosta parempaan ei ole tapahtunut/tapahtumassa. Ei tämä todellakaan ole elämisen arvoista elämää.
Seurustelu ehkä pitäisi minut elämässä kiinni mutta kun en siihen kykene eikä kukaan huolisi tällaista ongelmatapausta niin miksi jatkaa elämää? Varmaan joku tulee taas sanomaan ettei parisuhde voi olla koko elämän pelastava asia mutta minun mielestä on ihan turha väheksyä sen merkitystä. Tietenkin ihminen kaipaa toisen ihmisen kosketusta, läheisyyttä ja seksiä.
Aloittaja, oletko saanut mitään muuta hoitoa masennukseen kuin lääkehoitoa? Oletko pohtinut kenenkään ammattilaisen tai edes ystävän kanssa elämästäsi. Usein masennuksen syyt turrutetaan lääkkeillä mielen kätköihin? Jostain masennus aina johtuu?