Ihmisten ilkeys

Jos ei ole mitään rohkaisevaa sanottavaa niin parempi jättää kommentoimatta. Kyllä niitä narsisteja riittää.
On ikävää että olet saanut tuollaista kokea.

Itsekkin tätä miettinyt. Käyn ''vielä'' koulua henkilön kanssa, joka on todellakin kasvatettu väärin. Miten ihminen, joka vittuilee muille kavereidensa kanssa, voi vittuilla selän takana kavereistakin, jotka uskovat olevansa hyviäkin kavereita? Eihän semmoinen ole enään tervettä, että jokainen vittuillaan lyttyyn.

Itse olen kärsinyt jo koulun alusta lähtien kiusaamisesta ja jatkuu vieläkin. Pienistäkin mokista vittuillaan ja mitään poikkeavaa ei saisi tehdä. Esim. aloitin aika myöhään rumpujen soiton, niin eikös siitä vittuiltu jo ''Mitäs se mestarirumpali tietää?''. Kärsin todellakin sosiaalisten tilanteiden pelosta tämän takia. En uskalla mitään tehdä ilman sitä pelkoa, että joku, vähintään mielessään, vittuilee minulle joki minusta tai siitä mitä teen. Jos mokaan, olen satavarma, että joku tulee nauraan/vittuilemaan.

Harmittaa, että on tämmöinen pelko itsellä. Aina saa pitkään miettiä, kehtaako jotain asiaa tehdä, esim. käydä kotona takapihalla lämimässä. Ei yhtään kivaa...

Mietin samaa asiaa tänään täällä Hollannissa kun asioidessa erään virkaihmisen kanssa ei henkilö tajunnut että ymmärrän kieltä vaikka puhuinkin hänen kanssaan Englantia. Mietin miksi täysin tuntemattomalla ihmisellä - jolla teoriassa pitäisi olla vielä joku ammattietiikkakin - oli tarve kommentoida ulkonäköäni aika negatiivisesti työtovereilleen kun ajatteli etten tajua. Pikkujuttu tietysti - mutta tosiaan hieman yllätti ja jäin miettimään motiivia. Ehkä tärkeintä on kuitenkin ettei itse laita "pahaa kiertämään."

Itse olen jo vuosien ajan jättänyt monia asioita kokonaan tekemättä itsensä mokaamisen ja naurunalaiseksi joutumisen pelossa. Se on kyllä todella ahdistavaa eikä se helpota asiaa että aina on olemassa tuollaisia ilkeitä ihmisiä jotka arvostelee toisia. Eihän sen pitäisi antaa vaikuttaa omaan elämään eikä estää tekemästä asioita mutta toiset vain on herkempiä kuin toiset.

Olen myös kohdannut monia tilanteita joissa ihmisten ilkeys ja pahansuopuus on ollut aivan häkellyttävää. Varsinkin jos on masentunut niin kohdellaan huonosti ja haukutaan selän takana. Joku ihminen otetaan silmätikuksi helpommin kuin toinen. Itseäni myös risoo se että vanhemmat kohtelevat sisarustani eri tavalla kuin minua. Sisar on menestynyt ammatillisesti paremmin ja kun sai vielä perheenlisäystä tuntuvat vanhemmat arvostavan häntä entistä enemmän. Itse koe itseni turhaksi koska minulla ei ole lapsia eikä puolisoa. Enkä ehkä koskaan hanki lapsia. Kumppanikin taitaa jäädä haaveeksi.

jotkut ihmiset tuntevat itsensä paremmiksi ja vahvemmiksi haukkuessaan muita ihmisiä ketkä ovat rohkeana tunnustaneet oman heikkoutensa ja avun tarpeensa.He ovat juuri niitä ihmisiä ketkä kuvittelevat pystyvänsä kontrolloimaan täysin omaa elämäänsä.Se on tapa purkaa omaa huonoa oloa,annettakoon se heille anteeksi,sillä heilläkin on vaikeaa.Peace!

Minun teoriani on että, monet kiltit ja arat eivät uskalla purkaa vihaansa kasvotusten. on ollut vain alistuttava. Viha anonyymina nettipalstoilla on heille kanava purkaa ja käsitellä omaa kätkettyä vihaa. Ei pidä ottaa niin vakavasti näitä raivotulvia joita täällä aina kommentteihinsa saa. Joku jopa testaa, että hyväksytäänkö minut vaikka olen tällainen raivosäkki.

Minullakin työ, koulutus ja puoliso jää ainakin 90% todennäköisyydellä haaveeksi. Olen työkyvytön mielenterveysongelmien takia eikä ne ongelmat ole mitään pieniä vaan todella suuria.

Yleensä jos joku normaali ihminen kuulee näistä ongelmista niin sitä saa vain vittuilua ja ilkeilyä osakseen. Syytetään laiskaksi ja kehoitetaan muuttamaan asennettaan. Siihen kumppanin saamiseen olis ehkä 50% todennäköisyys näistä ongelmista huolimatta jos olisin nainen mutta kun olen mies niin se mahdollisuus on jotain 1% luokkaa jos sitäkään.

Omatkin mielenterveysongelmani johtuvat myös ilkeilystä kouluaikoina. Tulee mieleen muutama tilanne. Kerran luokkakaverini törmäsi minuun takaa päin pyörällä niin että kaaduin, ja sanoi vain "eestä, pentu". Kerran satuin kohtaamaan katseen erään luokkalaiseni kanssa ja ilmeisesti se oli kiellettyä, sillä sain vastaukseksi "mitä mulkkaat". Ruokalassa sain naureskelua niskaani, kun "pilkoin lihapullat neljään osaan". Sain pilasoittoja, jossa minua haukuttiin. Vaatteistani ja ulkonäöstäni, kävelytyylistäni ja kaikesta mahdollisesta. Olin aivan romuna, itkin usein koulussa ja siitä vasta innostuttiinkin haukkumaan lisää. Jos yritin hymyillä ja olla muiden mukana, muut vaihtoivat merkitseviä katseita ja poistuivat.

Tuskin koskaan toivun täysin, vaikka olen saanut valtavasti tukea. Miksi ihmisillä on tarve saada joku poljettua alas?

Älkää välittäkö niistä polkijoista ja kiusaajista. He ovat oikeasti heikkoja luusereita.

Näyttäkää oma vahvuutenne sillä, että olette edelleen hyviä ja oikeudenmukaisia ihmisiä ja nuo kiusaajat ovat ainoastaan kehittymättömiä luusereita.

Vittuilu ei ole aikuismaista hommaa, ite en harrasta sitä, jossain määrin vaan sarkasmia, se perustuu mulla si taas tehdä elämästä ja kinkkisistä tilanteista helpompaa ja hauskempia ettei oo niin totista ja vakavaa. Vittuilu ja kiusaaminen on keskenkasvuista ja lapsellista ja jopa tyhmää, sitä en ymmärrä, kyl se on pääasiallisesti huonoa itsetuntoa olla toisille ilkee, siihen puretaan mikä ei laita vastaan ja jotenki nähdään helppona kohteena.

Joidenkin elämä taitaa olla vaan niin henkisesti tylsä että pitää tulla tälläisille sivuille kiusaamaan muita. Onneksi negatiivisia viestejä oppi suodattamaan ja kun on itse tai ainakin yrittää olla niin se on tärkeintä

Sama

Olen pahoillani Sanoman puolesta. He ovat katkeria elämälle ja siksi kiukuttelevat.

Ironisinta on kyllä huomata, että kun tulee tämän aloituksen kaltaisia aitoja avauksia ja harmitteluja kiusaamisesta yms. niin suurin osa vastauksista yhtäkkiä onkin tukevia ja empaattisia. Tai sitten kerrotaan omista huonoista kokemuksista.
Missä ne kaikki kiusankappaleet yhtäkkiä ovat? Voisiko olla niin, että suurin osa näistä vastaajistakin on osallistunut kiusaamiseen. Aika moni kertoo näistä kiusaamiskokemuksistaankin.

Netissä voi esittää ja olla kohtaamatta aidosti. Ja jos netissä viihtyy suurimman osan ajasta, voi hieman todellisuuden käsitys ajoittain hämärtyä.
Niin moni vittuilee, että ryhmäpaineessa on hyvä sitten olla yksi muista ettei vaan joudu silmätikuksi.

Sama se on liikenteessäkin kun ei tarvitse sanallisesti kommunikoida muiden kanssa niin sitten otetaan uhkarohkeita riskejä ja vaarannetaan muidenkin henki. Tai ollaan muuten vain kiusankappaleena tiellä.

Niin kyllä varsinkin koulu/lukio aikoina suurin osa ihmisistä oli sillä tavalla empaattisesti kehittymättömiä , että vittuilivat sille kelle voivat.

Tietenkin oli niitä ihmisiä/koululaisia jotka vittuilivat paljon muita enemmän, mutta monesti tälläiset henkilöt ovat edelleen aikuisina keski-ikäisinäkin sadistisia, ja keski-ikäisinä siitä edellen nauttivat.

Tällaisia henkilöitä on naisissa ja miehissä ja monesti he ovat suuntautuneet ammattiin jossa voi hallita muita, kuten vanginvartija.

Monesti kouluaikoina oli vielä kova kilpalu , ja erityisesti se kilpailu saattoi olla kovaa urheiluharrastusten parissa.

Monesti urheiluharrastusten parissa varsinkin saattoi olla kilpailun takia ryhmiin liittoutumista ja tästä johtuen tietyille heikoille joukko-vittuilua, tässä suhteessa ainakin 80-90-luvuilla urheiluharrastukset eivät varsinkaan pojilla olleet mitään reiluja, vaan heikoimmille yleensä vittuilivat silloin myös valmentajat.

Tämä kai on muuttunut osittain mm. kaikki pelaa systeemin myötä , mutta juuri tämän takia moni nuori 80-90-luvuilla koki että rockn´roll pelasti minut urheilulta. Jolla viitattiin ikäviin kokomuksiin nuoriso-urheilun parista.

Monesti tällaiset vittuilijat, jotka tykkäävät alistaa muita ovat saaneet sen sadistisen persoonallisuuden jo varhaislapsuuden kasvatuksessa.

Heille on syntynyt ominaisuus jossa he saavat nautintoa muiden kärsimyksestä.

Ja he todella nauttivat muiden alistamisesta.

Se mitä muut tekee, kertoo enemmän heistä itsestään. On olemassa kuitenkin manipuloiviakin ihmisiä jotka puijaavat toisia näkemään itsensä huonommassa valossa kuin ovat. He eivät ole ystäviäsi. Tällainen tapaus tuttavapiirissä oli esim. eräs tyttö jolla oli menestyvä yritys, oli suhteessa narkkarin kanssa. Tyttö alkoi itsekin narkkaamaan ja kuoli muutamassa vuodessa verenmyrkytykseen ja halvaantumiseen.

Toinen tapaus voi olla haukkumista. Esim. kiero ihminen voi jatkuvalla haukkumisella vaikuttaa toiseen siten että hänen maailmankuvansa ikäänkuin pirstaloituu. Tämän hän tekee ehkä kateudesta. Sellaiset on pahimpia tapauksia ja osaa kaikki temput, mutta näitä aitoja narsistisia psykopaatteja on vain noin 2% väestöstä.

Mahtavia, ystävällisiä ja luotettavia ihmisiä on paljon enemmän. Enemmistö.

Niin kyllä empaattisia ihmisiä kuitenkin on enemmistö , mutta nämä tietyt sadistiset ja narsistiset ihmiset ovat lähestulkoon olleet sellaisia jos pikkulapsesta lähtien.

Ja monesti syy sadistisuuteen/narsistisuuteen on heidän vanhemmissaan / kasvatuksessaan , eli monesti sadistisen lapsen taustalla ovat sadistiset vanhemmat.

Sosiaalipsykologi ja krjailija Janne Viljamaa:
Ilkeys on katkeruuden lähisukulainen
Illkeilijöille yhteistä on se, että he ovat impulsiivisia ja sosiaalisilta taidoiltaan heikkoja. Ilkeilyn tarve liittyy heikkoon tunneälyyn.
Jotkut ihmiset eivät siedä pettymystä tai huonommuuden tunnetta, vaan turvautuvat toisen alentamiseen. Sillä he pyrkivät viemään huomion pois omasta heikkoudestaan.

Ilkeily on siis heikkouden merkki. Merkki siitä että ilkeilijä tuntee itsensä uhatuksi, joutumasta huomatuksi jotenkin huonomaksi kuin tuo toinen.
Tuo toinen tietää, osaa, kykenee enemmän kuin minä. Tuolla toisella on jollakin tapaa henkinen yliote minusta. Tunnen itseni uhatuksi ja hyökkään.
Tai sitten ilkeä ihminen on sisältä rikki. Omaa kipua yritetään lääkitä lyömällä toista. "Tuolla on ainakin huonommin kuin minulla, olen ylempänä." Ilkeilyn takana on jokin trauma jota ei osata käsitellä.

Älä vain eksy köyhyys palstalle. Siellä vasta tullaan heikompia kiusaamaan.

Yleensä palstoilla on hyvin sama käytös kuin työpaikoilla. Tullaan uudelle työntekijälle huomauttelemaan ja hänen kokemustaan, ulkonäköä tai näkemyksiä valittelemaan. Valitetaan kun se on nyt tuollainen, esimiehelle asti, etenkin jos kyseessä on nuorempi henkilö.
Samalla tapaa tullaan palstoille, jonka aiheen kanssa ei ole samaa mieltä niin tarkoituksella huomauttelemaan heitä, koska heidän kokemuksensa ovat erit kuin sinun. Ja palstoilla ei ole esimies tai työpaikan rajoitukset estämässä. Saa rauhassa häiriköidä ja valistaa ihmisiä, jotka on tyhmiä ja viallisia, koska eivät ole samaa miltä kanssasi.
Siitä he saavat vihdoin omaan elämäänsä tarkoituksen ja tulee hyvä olo kun saa voittaa eikä tarvitse kuunnella ketään. Vihdoin ei tarvitse välittää muista yhtään vaan saa pakottaa muut kuulemaan kuinka sinun maailmasi ja tavat on vain hyväksyttyjä. On vain yksi oikea näkökanta ja totuus minkä he haluvat kuulla toisilta.

Tosi usein nämä henkilöt on sellaisia, jotka on eläneet joksein helppoa elämää ja tottuneet saamaan kaiken tosi helposti, niin sitten kun ei saakkaan jotain tai jokin ei miellutä niin se johtuu sittä, että muut käyttäytyvät väärin ja vievät sillä jotenkin häneltä pois oikeuksiaan. Itsekeskeinen sukupolvi, mutta ei sama asia kuin oikea narsistinen tai psykopaattinen henkilö, joka tarkoituksella nauttii asiasta.
He taas yleensä vaihtavat aihetta eivätkä ole aina pysy tietyissä samoissa asioissa kiinni, koska tärkeintä on saada manipuloimalla reaktio tai päästä martyyriksi uhriutumaan.

Tottakai on myös näitä mielenvikasia, jotka vain on hajonneet ajan kanssa ja kantavat traumaa, vainoharha tai kaunaa jostain tapahtumasta. Kun ei ole paikkaa minne purkaa tai saada apua, he tulevat tänne toistamaan asioita, silloin puheenaihe heidän kauttaa lähes aina palaa siihen traumaan, kaunaan tai vainoharhaan, vaikka aloitus ei olisi lähelläkään aihetta. Se vain pitää tulla esille eikä aina suoraan liity siihen, että pakkotaisi muut samaan näkökantaan.

Negatiiviset luonteenpiirteet on saumaton osa ihmistä. Toiset osaa niitä hillitä ja toiset taas ei edes halua. Olen asunut useissa kaupungeissa elämäni varrella ja olen huomannut, että luonteenpiirteet vaihtelee kaupungeittain. Esim. Jyväskylässä asuessani opin tuntemaan hyvin sikäläiset luonteenpiirteet. Yleensä ollaan ns. lupsakoita ja rentoja, mutta se vaihtuu äkkiä jopa täydelliseen halveksimiseen, eikä sen näyttämistä säästellä. Jopa jotkut uskovaiset, joihin siellä työni kautta tutustuin, oli varsin v....maisia ja ylimielisiä persoonia sen koreilevan pinnan alla. Liikennekulttuurissa nämä luonteenpiirteet tuli voimakkaasti esille. Siellä ajeltiin puskurit lommoille, jos joku teki virheen ja ohitti. Tullaan usein myös autosta ulos uhoamaan ja jopa räkimään ikkunaan, kuten minulle tapahtui. Työkulttuurissa vallitsee usein sellainen "arjalaishenkinen" ilmapiiri. Kaikki on hyvin, kunnes joku tekee virheen. Silloin se ihmisarvo lyödään lyttyyn samantien. Muissakin kaupungeissa tälläistä olen nähnyt, mutta en niin paljon kuin Jkylässä.

Sanotaankos näin, että meitä on oikeasti luonnevikaisia ja/tai paskaa kokeineita elämään katkeroituneita ihmisiä. Sana ”katkera” tässä ei tule myöskään ottaa loukkauksena, sillä nämä ihmiset hyvinkin todennäköisesti ovat mahdollisesti olleet mukavia ns ”kaikkien kavereita”, kun taas samaan aikaan elämä on paskonut heidän niskaansa jatkuvasti.

Ja sitten vielä se tosiasia, että paska valuu aina joko alaspäin tai viistoon.

Mä oon jo aikoja sitten päättänyt etten tuhlaa heihin ajatustakaan. Paras tapa reagoida on tuolla tavalla ilkeilijöihin.

Narsisteja on maailma täynnä. Eipä niitä.pakoon pääse.