Pöytäkirjaa kaivataan, sihteeri Malin

Minäkin odotan kaupunginhallituksen kokouksen pöytäkirjaa 22.4.2013?

Kaupunginhallituksen 22.4. kokouksen esityslista on tässä:
(sen julkisen kokouksen)

1 Kokouksen asioiden käsittelyjärjestyksen hyväksyminen
2 Esteellisyys ja kaupunginvaltuutetun ja kaupunginhallituksen jäsenen toiminta
3 Kotihoidon palvelujen hankinta (kilpailutus)
4 Ikääntyvien asumispalveluja koskeva pitkän aikavälin suunnitelma kustannusvaikutuksineen
5 Mainostilatarjous BMW LT-pyörien tapahtumaan 2. - 4.8.2013 Heinolassa
6 Osavuosikatsaus 1 / 2013
7 Edustajan nimeäminen Eteva kuntayhtymään
8 Evästyksiä kokousedustajille
9 Koulutustilaisuuksia ja kutsuja
10 Lauta-, johto- ja toimikuntien pöytäkirjat sekä viranhaltijapäätökset
11 Kuntayhtymien pöytäkirjat
12 Saapuneet kirjeet
13 Päätöksiä ja tiedoksiantoja

Missä viipyy pöytäkirja.

Missä kohdassa päätettiin siitä, että Hepo-ojasta tulee sijaisjohtaja Heinolaan?

Onko pidetty myös ei-julkinen kokous, jossa sijaisjohtajasta olisi päätetty?
Voisiko myös ei-julkisen kokouksen pöytäkirjan nähdä. Itä-hämeessä kirjoitettiin, että Hepo-oja valittiin ennen valtuuston kokousta ja ennen Rinnevaaran erottamispäätöstä.

No mitähän te sillä pöytäkirjalla teette? Saatte uuden vatvomisen aiheen. Voi herran pieksut tätä heinolalaisten valittajakulttuuria!



http://www.youtube.com/watch?v=J157iP3yCm0

Mitä pidempään pöytäkirjaa ei julkaista, sitä vähemmän aikaa siitä on valittaa. Näppärää.

hei mutta, eihän kaikki edes ymmärrä mitä on päätöksen teko ja ei myöskään sitä että ne päätökset joita kaupunginhallinnossa tehdään vaikuttavat ihan jokaisen elämään ihan arkipäivässä

”yks enemmistöstä 11.5.2013 14:36”
”Ahonen ei ollut jäävi valtuustossa päättämään asiaa.”
Siis kaksi eri lakimiestä pitää Ahosta jäävinä, mutta valtuuston enemmistö on eri mieltä. Miksi sitten pitää ostaa niin kalliit lakimieskonsulttilausunnot? Tai lakimieslausunto kelpaa vain jos se tukee Hildenin tekoja?

”Jos jossain oikeuden käsittelyssä Ahonen todetaan jääviksi (esim. hallituspäätökset) niin luuletko, että valtuuston tekemä päätös siitä mihinkään muuttuu?”
Jos jossain oikeuden käsittelyssä Ahonen todetaan jääviksi (esim. hallituspäätökset), valtuuston tekemä päätös muuttuu laittomaksi.
” Valtuusto tekee saman päätöksen "valitusprosessin" jälkeen. POTKUT!”
Kapinoiko valtuusto oikeusjärjestelmän vastaan? Miksi jo nyt valtuuston jäsenet osoittavat HENKILÖKOHTAISTA VIHAA Rinnevaaraa kohtaan? Pane miettimään, mitä sen vihan takana on.
Sen lisäksi valitusprosessi on pitkä ja siihen mennessä kenties meillä on eri valtuusto, josta me, äänestäjät, ulostamme ja POTKIMME kansallista oikeutta vastaan olevia valtuutettuja.
” Mitä tulee valituskulttuuriin niin Sepän valitukset on ikävä esimerkki. Ei yhtään valitusta jonka Seppä olisi voittanut. Kuinka paljon ne ovat tulleet maksamaan veronmaksajille?”
Sepän valitukset eivät maksa meille mitään, Seppä puolustaa varjonmaksajien etuja ja yrittää säästää verorahat oikaisemalla ”minä-sinulle-sinä-minulle” systeemillä tehtyjä päätöksiä.
Harmi, että Sepän valitukset eivät mene läpi. Seppä tekee ne valitukset itse, hän ei ole lakimies eikä osta kalliita lakimiehiä veronmaksajien rahoilla. Ihmettelen muuten, miksi veronmaksaja maksaa rikostutkinnan alla olevien Ahosen ja kumppanien lakimiespalveluja.

Jos asioista tehdään päätöksiä lain puitteissa, valituksiakin ei tule.
Jos päätöksiä tehdään niin kuin Hildenin porukka tekee, siis muotoseikoista viis, niin valituksia piisaa.
Hilden itse julisti, tehdään päätöksiä nyt, ja annetaan lakimiesten hoitaa loput. Hienosti ajateltu. Kukas nää lakimiesten viulut maksaa?
Tehköön hallitus päätöksiä niin kun Rämö ehdottaa, niin päätösten tekeminen ei työllistä kuntaa eikä valtiota.
Paljonko veromaksajalle maksaa Rinnevaaran tekemiä oikaisuvaatimuksia ja vastine?
Paljonko veromaksajalle maksaa Maaningan tekemiä oikaisuvaatimuksia ja vastine?
Paljonko veronmaksajalle maksaa Ahosen ja kumppaneiden tutkintaa?
Kuka maksaa tutkinnan alla olevien viulut?

Kaiken kaikkiaan Heinolassa ei ole kaupunginjohtajaa. Sivistystoimenjohtaja Hepo-oja ei ole pätevä kaupunginjohtaja, ei ole kokemusta kaupungin johtamisesta, ei ole kokemusta sijoitustoiminnasta, ei ole kokemusta elinkeinotoiminnasta, ei ole näyttöä KONSERNIN TALOUDEN TALOUSHALLINNOSTA.

Sen sijaan on näyttöä sivistystoimenjohtajana työskennellessään kulttuurisihteerin viran muuttamisesta osastopäälliköksi (osastopäällikön tehtävät) ja kulttuuritoimen esittelijä. On näyttöä kulttuurisihteerin (ent. Siwan kassa) toiveiden toteuttamista, vaikka olisivat vastoin kaupungin ohjeita ja hankintamääräyksiä.

Miten sivistystoimenjohtaja Hepo-oja on voinut hyväksyä sen, ettei Heinolassa tueta paikallista kulttuuria, ainoastaan kesäteatteria? Miten Hepo-oja selittää kesäteatterin budjetin ja suuret alkoholi- ja elintarvikeostot sekä sen, että kesäteatteri ei maksa lainkaan vuokraa, kuten kaikki muut järjestöt kaupungin tilojen käytöstä.

Kaiken lisäksi Heinolassa ei ole pätevää kansliapäällikköä. Kansliapäällikön virka on auki. Tehtäväkuvaa muutetaan: seitsemän yksikköjohtajaa tulisi hallintojohtajan alaisuuteen henkilöstöjohtaja (Malinin) lisäksi.

Kaiken lisäksi, pientäkin päätöstä varten ostetaan kallista konsultti- tai lakimiespalveluja, kun osaavaa lakimiestä ei kaupungissa ole.

Kaupungin hallituksen jäsen, Raili Hilden, joka on myös kh:n edustaja sote-lautakunnassa ja sd-ryhmän puheenjohtaja, kyseli Kuntaliiton lakimiehiltä apua muun muassa: olenko jäävi, koska tyttäreni on allekirjoittanut huolenilmaisuadressin ja on työssä kulttuuritoimistossa?

Heinola työllistää paitsi Bützowin lakitoimistoa myös Kuntaliiton lakimiehiä ja käyttää runsaasti erilaista konsulttiapua. Olisiko syynä viranhaltijoiden oma puutteelinen "asianhallinta"?

Jos Heinolassa olisi, kuten oli päätetty ja valittu laillisesti (kaupunginjohtajan valinta oikeaksi todittu Kouvolan hallinto-oikeudessa)
- kaupunginjohtajana Tita Rinnevaara, HUK, VTM, MBA
- kansliapäällikkönä Rauno Maaninka, oikeustieteen maisteri, ent hankinpäällikkö Saarijärveltä

niin Heinolan tilanne olisi kokonaan toinen. Verotuloja ei tarvitsisi käyttää konsultteihin ja asianajajien palkkioihin. Päätösten valmistelu olisi parempaa ja nopeampaa (Rinnevaara vaati työntekoa alaisiltaan), oikeudenkäyntikulut säästyisivät.

Heinolassa henkilöstöjohtaja Malin voisi keskittyä henkilöstön johtamiseen, tehtäväkuvien ja tulosten seuantaan ja korjaamiseen, viranhaltijoiden ja työntekijöiden työtyytyväisyyden korjaamiseen, ongelmien ehkäisyyn jne.

Nyt Malin hyppää virasta toiseen sijaistaen ja toimien sihteerinä milloin missäkin erottamisprosessissa, joten siten, että jääviyttään on syytä epäillä jopa kolmessa kohtaa. Sitä virkaa, johon Malin palkattiin, eli henkilöstöjohtajan tehtävien hoito, tämä ei ole hoitanut kunnialla.

Tietääkö Malin, että on olemassa Aluehallintovirasto ja siellä piirin työsuojelutarkastajat, jotka neuvovat henkilöstön ongelmien ennaltaehkäisemisessä sekä toimenpiteissä erilaisia huolenilmaisuja ja ongelmia varten?

Pitäisikö Malinin oma tehtäväkuva tarkistaa, että Malin sopiva tekemään esim. ehdotuksen Heinolan kaupungin kanslian hallintorakenteen muutoksesta Ypäjän kunnanjohtaja-kokemuksellaan?

Kuntajohtajasta Heinolan henkilöstöjohtaja
(4. marraskuuta 2010)

Lounaishämäläisen Ypäjän kunnanjohtajasta Sinikka Malinista on tulossa Heinolan ensimmäinen henkilöstöjohtaja. Kaupunginhallitus päättää asiasta maanantaina.
Malin on toiminut vajaan 2 700 asukkaan Ypäjän kunnanjohtajana vuodesta 2001. Puoluekannaltaan hän on keskustalainen. Henkilöstöjohtajan viran täyttöä on valmistellut nelihenkinen työryhmä, johon kuuluu poliittista ja virkamiesjohtoa. Se haastatteli neljää hakijaa. Malin on työryhmän ehdokas virkaan.
Virkaan ilmoittautui määräaikana 13 hakijaa. Sinikka Malinin hakemus oli tullut sähköpostitse, mutta kuitenkin ajallaan.

**************

Malin on keskustalainen, entinen Ypäjän kunnanjohtaja. Ehkäpä heinolan keskustalaiset valtuutetut "tunsivat omansa", koskapa keskustalaiset valtuutetut Pekka Kantanen ja Timo Virtanen äänestivät kaupunginjohtaja Tita Rinnevaaran erottamista vastaan. Keskustan ryhmästä ainoastaan Tarja Anttonen äänesti valtuustossa Rinnevaaran erottamiseksi.

Malin toimi sekä selvitystyöryhmän sihteerinä (Malinin asiantuntija-avut huolenilmaisusta Wellamolta, Butzowin Salla Pyymäeltä ja Heikki Mäkilän Dazid Oy:ltä) sekä tilapäisen vaiokunnan sihteerinä.

Ei pitäisi palkata 2700 asukkaan kunnanjohtajaan 20.000 asukkaan kaupungin henkilöstöjohtajaksi. Siinä tulee helposti intressiristiriita: kunnanjohtajalle ei riitä henkilöstöjohtajan tehtävät, vasinkin kun henkilöstönä on Heinolan kaupungin henkilöstö sen ongelmat. Malin palkattiin Heinolaan henkilstön ongelmien vuoksi (entinen henkilöstösihteeri ei osannut hoitaa) ei johtamaan henkilöstökriisiä asiantuntija-apua tilaamalla.

"En ole jäävi, asian todentaa yksinomaan se, että en ole hakenut avoinna olleita kaupunginjohtajan ja kansliapäälllikön virkoja ja olen suostunut niitä sijaistamaan pyyntöjen perusteella", totesi Malin Itä-Hämeessä 13.4.2013.

Tuohon voisi vielä jatkaa: - en ole jäävi, olen vain suostunut toimimaan selvitystyöryhmän sihteerinä ja tilapäisen valiokunnan sihteerinä (sekä sijaistamaan kaupunginjohtajaa ja kansliapäällikköä), asian todentaa yksinomaan se, että en ole kyennyt hoitamaan henkilöstöjohtajan tehtäviä, mihin tehtävään minut palkattiinkin - muuta kuin mahdollisuuksien mukaan.