No sellainen mielipide tuntui ainakin olevan koirapuistossa, jonne 2kg painoisen, rohkean ja sosiaalisen pentukoiran kanssa mentiin. Poika on vielä alle vuoden ikäinen ja oppinut nostamaan koipea todella varhain sekä nylkyttänyt pehmolelujaan vauvaiästä asti. Sisäsiisteys ja käytöstavat ovat pennulla hyvin hallussa, ei ole agressiivinen, ei räksytä, ei murise tai uhkaile, ei pelkää isompiaan (joita ovat lähes kaikki muut koirat) jne. Olen koittanut aktiivisesti puuttua pennun tapaan merkkailla kylässä käydessä ja joko kieltämisestä tai kasvamisesta johtuen merkkailu on mielestäni vähentynyt. Merkkailussa ollut apuna myös urossuoja. Nylkytyksen olen sen sijaan ajatellut olevan enemmän koirien keskenänsä ratkaistava juttu. Olen toki kieltänyt ja irroittanut pikkupojan narttukoirista, jos on kunnolla saanut tassut nartun ympärille ja aloittanut nylkytysliikkeen. Pääosin touhu on kuitenkin mielestäni ollut pentujen välistä leikkimistä ja rajojen hakemista (tassujen nostamista selkään, näykkimistä, painimista). Onko (väkivallattomia) vinkkejä, miten merkkailun ja nylkyttämisen saa parhaiten kuriin? Emme voi kohta käydä ollenkaan puistossa kiltin ja sosiaalisen pennun kanssa, kun narttukoirien omistajat itkevät hädissään, että meidän törkimyksemme "raiskaa heidän pikkutyttöjään". Nartut ovat poikkeuksetta olleet vähintään kaksi kertaa poikakoiramme kokoisia ja täysin kykeneviä kurmuttamaan pikkumiestä, jos toimita on käynyt liikaa hermoille.
Koirani on raiskaaja!
happyhannah
153131
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
No tuon nylkyttämisen ollaan kaikki nuorten uroiden kanssa helisemässä, jos ei narttuja ole, niin alistetaan sitten uroksia. En tiedä missä puistossa on tuollaista sakkia ja kuinka hölmöjä heidän koirat on ? Täällä kyllä osaa nartut ärähtää jos kovin alkaa pojan pässit selkään käymään tai liikaa nuuskivat takamusta. En ole itse onneksi tuollaisiin tutustunut, päinvastoin itse kun omalleni sanon että annahan olla, niin naureskelevat vain, että kyllä se heidän koira ärähtää kun liian tunkeilevaksi käy.
Mutta joo, nylkyttämisen saa pois, kun ottaa koiran pois siitä nylkyttämästä, ja pitää vähän aikaa kiinni, että rauhoittuu ja heti puuttuu siihen. Sisälle merkkailusta en tiedä, kun omani ei sitä tee, vaikka on itsekin vielä alle vuoden (9kk), ehkä helpottaa kun on oma piha jonne jalkaa nostelee aina kun ollaan kotona ja haluaa, sisälle ei tee
Oma urokseni dominoi kaikkea ja kaikkia. Stressaantuneena uho yltyy enemmän ja etenkin vieraissa paikoissa. Meillä on jokainen kyläpaikka merkattu, merkkasi kotimmekin, kun tuli ensimmäistä kertaa kotiin.
Olen huomannut, että suhteella koiraan ja sillä arvojärjestyksellä on suuri merkitys. Kun suhde, kunnioitus, luottamus ja muut nuo perus jutut kunnos, ni ei se koira koe tarvetta kylään mennä kuin omistaisi koko paikan ja merkkailla pitkin poikin.
Meillä on pitänyt jokaisessa uudessa kyläpaikassa ensin kokeilla mitkä säännöt täällä, saako täällä johtaa ja pissiä. Ja kun ei saa, niin seuraavalla kerralla ei ole tarvinnut uudelleen asiasta keskustella. Paitsi jo koira menee sinne paikkaan ilman minua. Vaikka poikaystäväni kanssa, niin sooloileva käytös ja nenille hyppiminen alkaa.
Keskutelua tarkoita "luulot pois", eikä sekään kun kerran kirpasen omaa sydäntä. Sen jälkeen on kaikilla paljon chillimpää ja seuraavalla kerralla pelkkä kielto riittää saamaan viestin perille.
Miten ihmeessä koirasi on pikkupennusta asti nylkytellyt lelujaan,ja siihen et ole puuttunut?
Nylkytyslelut roskiin,ja koiran touhut kuriin kieltämällä.Liiallinen seksuaalisuuteen rohkaisu,esim.leluilla,päättyy kurjasti.Tiedän pikkukoiria jotka on liiallisen sekauaalisuuden ja siitä johtuvien eturauhasongelmien vuoksi jouduttu kastroimaan nuorena ,yksi jo 4-vuotiaana.
Kastrointi ja lelujen poisto kyllä kaverini koiralla sitten auttoi.
Ongelma oli jatkuva lelujen ja tyynyjen kanssa hääriminen.Lopulta ulostamisvaikeuksia, virtsankarkailua,merkkaamista ja veristä virtsaa,jonka vuoksi eläinlääkäri tutkimisen jälkeen ehdotti kastraatiota.Kyllä sitten kaveria harmitti,kun oli antanut koiran jatkaa vuosia touhujaan.Kieltämällä,ja poistamalla himottavat lelut, koira olisi ehkä saanut pallinsa kauemmin pitää.
Hittoako niistä koiran palleista?
Mun koira nylkytti pienenä jo. Pallit on viety aikoja sitten, mutta nylkkyä löytyy kuitenkin vielä. Ja ymmärrystä kauniin neidon hajuun.
Olisin vienyt pallit jo aiemmin, jos olisin ymmärtänyt.
Ei ole pentuja tulossa tälle pojalle, liikaa ongelmia on.
Kiellä koiraa nylkyttämästä,jos ei usko laita vaikka vessaan hetkeksi (3-5min).Toistoja,kyllä se lopulta oppii ;)
Mitäs kun meidän vuoden ikäinen tyttökoira nylkyttää kuten poikakoirat petinsä tyynyä? Onko siitä jotain haittaa? Ei ole muita ongelmia.
varsinaisesti mitään haittaa ole, mutta kannattaa silti hillitä aina välillä kieltämällä/estämällä se. Näin siksi että ei niitä haittoja tulisikaan ja lisäksi saat koiran keskeyttämään myös sellaisen toiminnan joka tuntuu todella palkitsevalta(koirasta, muttei ihmisestä). Kiltti ja kuuliainen koira on omistajansa ilo, ja se ilo on pidempi-ikäinen kuin vähemmän kuuliainen ja kiltti.
Nylkyttämisen saa pois kieltämällä. Kun koira on saanut jo hyvän aikaa nylkyttää, on luvassa enemmän töitä. Jos heti ensimmäisiin yrityksiin olisi puututtu, ei ongelmaa enää olisi. Koskaan ei ole kuitenkaan myöhäistä. Oma urokseni yritti jo nuorena päästä nylkyttämään, mutta keskeytin homman joka kerta eikä ongelmaa enää ole.
Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, ettei ole narttujen tehtävä kasvattaa koiraasi. Sinun on tehtävä se itse.
Eihän sinulla ongelmaa ole, vaan niillä narttukoiran omistajilla, jotka tuovat juoksunartut puistoon. Narttuhan ei anna, jos aika ei ole oikea!!!. Niinhän se asia vain on..(n. 2-3 viikkoa juoksujen alkamisesta).joten voivat narttujen omistajat mennä ihan itteensä, jos juoksunarttuja puistoon tuovat ja itse olen lukenut jostain, että alle vuoden ikäinen koira ei ole edes sukukypsä. Että sellanen mielipide minulla.Voithan tietty kysyy näiltä "itkijöiltä" onko niiden koira juoksussa, jolloin he kyllä itse ovat vastuussa koirastaan...
Meillä on aina kielletty tuo nylkyttäminen heti pennusta asti eikä ole mitään vaikeuksia tullut. Mielestäni kyse on yksinkertaisesti johtajuudesta.
vai alle vuodenikäinen ei oo sukukypsä? tiedän monta koiraa jotka tehnyt pennut alle vuoden ikäisenä! kyllä ne uroskoirat vällillä innokkaana nartun selässä vaikka juoksuun on pitkä aika.
Jaa... Enpä ole katsonut aiheelliseksi tuota lelujen nylkyttämistä kieltää... Kyseessä on siis pääasiassa yksi iso pehmolelu, jonka sai mukaansa aikoinaan kasvattajalta. Tämä lelun nylkyttäminen on mielestäni iän myötä hieman jopa vähentynyt, eikä se missään vaiheessa ole ollut mitenkään tauotonta/hallitsevaa käytöstä. Sitä vain on ollut aina, pennun tulosta lähtien, mutta kuitenkin vain toisinaan. Toisaalta pentumme ei ole ikinä nylkyttänyt ihmistä. Pelkästään lelua tai muita koiria. Jotenkin olen pitänyt tätä luonnollisena koiran käytöksenä. Ja vaikka poika on todella jääräpäinen, sillä kuitenkin löytyy kunnioitusta minua kohtaan: voin esim. jättää ruokani pöydälle, josta koira ne periaatteessa saisi, mutta pelkkä katse riittää kertomaan koiralle, että ruokien syömiseen ei ole lupaa.
Jos yleinen käsitys siis on, että lelujen nylkyttäminen pitäisi koiran hyvinvoinnin takia kieltää, niin ehkä alan kiinnittää siihen enemmän huomiota ja jopa keskeyttää koiran lelunnylkytyspuuhia. En kyllä nyt mietittynä edes muista, koska pentu olisi viimeksi leluaan nylkyttänyt minun nähteni. Suurempi "ongelma" on tosiaan narttukoirien nylkytys. Olen muilta uroskoiranomistajilta saanut käsityksen, että urokset oppivat parhaiten soveliaan käytöksen kun narttukoirat heitä kouluttavat. Meidän poikamme valitsee aina narttujen joukosta sen rohkeimman, jolla kyllä on ollut kanttia ärähtää pojalle ja selättää poika tarvittaessa. Aion kyllä jatkossakin puuttua tilanteeseen, jos poika saa kunnon nylkytysotteen tytöstä ja aloittaa selkeän nylkyttämisen (kiellän, nostan pois tai vedän pois pannasta, odotan että poika hiukan rahoittuu), mutta en viitsisi ihan kaikkia leikkejä keskeyttää (tassujen nostamista selkään, näykkimistä, haastamista, jahtaamista), vaikka nämä jotkut hysteeriset tyttökoiranomistajat tuntuvat sitä odottavan. Suurimmaksi osin urospentuni leikki narttujen kanssa on ollut ihan tasapuolista painimista, jonka "pikkutyttöjen" omistajat jotenkin mieltävät seksuaaliseksi väkivallaksi tai jotain... Olin tyytyväinen, kun urospentuni ahdistelemat narttukoirat opettivat pojalle käytöstapoja, mutta oli mielestäni naurettavaa, että narttukoirien omistajat rivissa taputtivat nartun antaessa "raiskaajalleen" ansionsa mukaan. Oli kyse kuitenkin alle vuoden ikäisesta ja kahden kilon painoisesta uroksesta sekä yli kaksi kertaan uroksen kokoisesta nartusta...
Merkkailusta vielä... Pentu ei merkkaile kotona, mutta kyläillessä meillä on ollut ongelmia. Sekin on nyt hieman helpottanut (juuri "mummolassa" käydessä ei nostanut koipeaan kertaakaan ja ensimmäistä kertaa tuttujen narttukoiraperheellä vieraillessa meinasi vain ihan loppuvierailusta kerran sortua, mutta taisi pennun pidätyskyky olla jo hieman koetuksella). Neli-viiskuisena vierailut olivat ihan mahdottomia, kun esim. kasvattajalla kyläillessä tuntui nostavan koipea joka toinen sekunti. Nyt ongelmia aiheuttavat vielä erilaiset koiratapaamiset sisätiloissa eli kun on paljon vieraita koiria pienessä tilassa. Kieltäminen varmaan auttaa noissa tilanteissa parhaiten. Silloin kun pentu vasta opetteli sisäsiisteyttä, en halunnut yhdistään kieltoa pissaamiseen, vaikka pissauspaikka olisikin ollut väärä (tutulla on koira, joka on aivan sairaalloisen ujo pissaamaan, ei oikein suostu pissimään lenkillä, vaikka olisi hätä; en halua sellaista). Nyt kuitenkin hyvin oppinut sisäsiistiksi ja muutenkin poika on semmoinen jääräpää, että tuskin mitään traumoja saa merkkailun kieltämisestä. Kunhan vain ymmärtää, että pissailu yleisesti on ok, mutta sisätilojen merkkailu ei.
PALLIT VEKE etu ajassa
Ei ole muiden korien tehtävä käydä nylkyttäjän päälle ja pitää se kurissa. Se on koiran omistajan tehtävä.
Se tuntuu monista tasan yhtä mukavalta kuin se tuntuisi alastomasta ihmisestä, että joku tulee jatkuvasti ahdistelemaan ja yrittämään jotain yllätysseksiä kanssasi.
Kyllä koirat voi sen ittekin hoitaa, hoitaa jopa paremmin kuin ihminen. Miksi nartut muuten keimailisi jos se ei olisi niistä kivaa saada herrahaukkujen huomio? Kyllä ne tyttöhaukut antaa "puustit poskelle" jos ei oikeesti kiinnosta. Toki, jos jompi kumpi ei kova"sanaistakaan" vihjettä ymmärrä, niin omistajien on syytä puhaltaa peli poikki ja antaa haukuille jäähdyttelyhetki ennen soidinmenojen jatkumista.