(

minäkin rakastan häntä,vieläkin.

Mene ja sovi tapaaminen hänen kanssaan jos tunnet noin. Jutelkaa kahden ja käykää tunteenne läpi yhdessä.

Jotenkin on vaikeaa uskoa että tunteesi olisivat vain yksipuoliset.

Toivotan sinulle onnea ja uskallusta.
Kyllä ne asiat menevät parempaan suuntaan jos olet rohkea ja selvität sinun ja hänen tunteensa.

Nyt lämpöä ja auringon valoa alkuiltaasi. :)

Usko vaan. kirjoitti:

Mene ja sovi tapaaminen hänen kanssaan jos tunnet noin. Jutelkaa kahden ja käykää tunteenne läpi yhdessä.

Jotenkin on vaikeaa uskoa että tunteesi olisivat vain yksipuoliset.

Toivotan sinulle onnea ja uskallusta.
Kyllä ne asiat menevät parempaan suuntaan jos olet rohkea ja selvität sinun ja hänen tunteensa.

Nyt lämpöä ja auringon valoa alkuiltaasi. :)

ei hän halua,olen tunteitteni kanssa täysin yksin.

sinuun vieläkin kirjoitti:

minäkin rakastan häntä,vieläkin.

Niin sinä rakastat häntä, voin kuvitella tunteen...
Tuntuu niin kurjalta ettei pääse siihen kainalon jossa oli kerran niin hyvä olla, sen kerran kun ajattelin sitä että nyt painan kaiken tämän tunteen sydämeeni koska kerta voi todennäiköisesti olla kauan kaivattu, joskus jonkin aikaa koettu, mutta yksi unelmien täyttymymyksen hetki...kertan kun sain käydä väsyneen' luvan kanssa hänen kainaloonsa nukkumaan....mietin silloin että tämä kerta on se josta kerran teininä pääsin nauittimaan hetken aikaa, mutta tällä kertaa kenties viimeinene ja ainoa kerta kun saan olla hetkessä tuntien sielussa syvää rakkautta hänen lähellään, kenties ainoa kerta aikuisuudessa kun tämä unelmani salainen toteutui, siihen suhtautui silloin jo niin täysin tunteella ja sydämellä etten unohtaisi tuota kertaa koskaan...miltä siinä tuntui oola, miten levollinen ja raukoe keho rebtoutui hänen viereensä..paikkaan jota ei ollut uskaltanut unelmoidakaan vuosiin enää... Se kaikki on tietoisesti poltettu sydämeeni, tiesin että sitä olin aina haaveillut ja toistumisen mahdollisuus pieni kuin minä.. Muutta se mitä sinä aikana tapahtui oli unelmaa toteutumatonta, sellaista mitä en ollut tiedostanut vuosiin, mikä tuli yllättäen ja vei tunteiden aallokossa mukanaan, kaikki mitä koettiin oli kummallekin voimakkaampaa mitä aiemmin olimme kokeneet, jotain tunteitakin sokaisevaa rakkauden ja kaipuun yhdistelmää joka yllätti meidän molemmata, se oli kaunista....niin syvällisen kaunista ettei sitä voi katua, ei unohtaa....vaan se oli kuin virke elämän kirjassa... MMinä rakastin häntä silloin valtavasti, olin vaan liiian nuori että se tunne olisi otettu huomioon todella...hänkin varmaan, mutta rakastin, ja en koskaan lakannutkaan rakastamasta vaikka vuodet jätti vain silloisen kaveruuden silloin kun nähtiin..tosin niilläkin kerroilla silmät kertoivat muutakin..olen onnellinen että satuttiin törmäämään toisiimme vaikka mahdollisuudet olivat todella heikot..se törmääminen oli meille kummalekin kuin silmistä luettu viesti ettei tätä tilaisuutta voi olla käyttämättä, sen kertoo katse, ja sen kertoo tunteet...

Noiden pitkien pitkien vuosien jälkeen kun kohtasin hänet, ensirakkauteni, aikuisena ja omana itsenäni, luin hänen silmistään mitä hän ajattelee...silloin annoin tunteen viedä ja sain enemmän parissa päivässä kokea tunnepohjaisia asioita kuin koskaan varmaan elämässäni...rakastin häntä vieläkin, ensirakkauttani n: 14 vuoden takaa....sain elää unelmaani sen hetken verran,,,

Voisin kirjoittaa vieläkin tunteikkaimmin, mutta olen sen jo aiemmin tehnyt, se oli kohtaaminen joka oli unelmien täyttymys..en ole koskaan unelmoinut liioin, en tuostakaan....mutta se tapahtui kuitenkin..