Onko Saksaan "helppo" päästä?

Tiedoksi heti alkuun etten ole haluamassa ulkomaille asenteella, että päsen "pitämään hauskaa" tai kuvittelen elämäni olevan siellä ruusuilla tanssimista, vaan tiedostan kyllä, että arki on sielläkin samanlaista tai vaikeampaakin.

Olen nyt 21-vuotias ja vaikka aionkin tänä kesänä hakea Suomessa korkeakouluihin, ajatus tavallaan ahdistaa siitä, että pääsisin sisään! Se tarkoittaisi montaa pitkää vuotta joiksi joutuisin jäämään Suomeen. Olen tiennyt jo pienestä pitäen, että en loppuelämääni tule Suomessa viettämään. Monesta syistä Suomi ahdistaa (joita en ala erittelemään), ja haluaisin "aloittaa elämäni alusta uudessa maassa". Oikeastaan tuntuu siltä, ettei elämäni ole koskaan edes kunnolla Suomessa alkanut. Lähinnä vaan stressaannun itse enemmän siitä kun luen muiden ihmisten blogeja, ketkä opiskelevat jossain ulkomailla.

Helpoitenhan sitä kotoutuisi toiseen maahan, kun siellä saisi paikallisesta koulusta tutkinnon ja kielitaito tarttuisi nopeammin. Eikö?

Saksa nyt tuntuu suht hyvältä maalta, sillä saksan kielen opiskeluja on lukiosta pari vuotta takana. Tosin liian paljon on unohtunut, että voisin saksaksi heti opiskella tai tulla kielellä ihan heti maassa toimeen. Toisaalta nopeimminhan se kielitaito palaa takaisin ja kehittyy kun ympärillä ei muuta paljoa puhuta. Edullistakin opiskelun Saksassa sanotaan olevan (ei lukukausimaksuja useimmissa paikoissa?). UK olisi toinen, mutta sitä varten täytyisikin sitten ottaa useiden tonnien lukuvuosimaksulaina tai jokin vastaava? Ainahan voin palata Suomeen (tai toiseen maahan) tekemään esimerkiksi maisterinopintoja, jos Saksassa en viihdy.

Eli onko siis Saksaan niin helppo päästä opiskelemaan korkeakouluun (englanninkieliseen tutkintoon) kuin miltä vaikuttaa? Toki mitä olen katsonut, niin vaihtoehtoja noissa kansainvälisissä ohjelmissa, joissa opetus on vain englanniksi, ei hurjan paljoa ole. Mutta joitakin kuitenkin. Monesta paikkaa on voinut lukea ja saksalaiselta ystävältänikin kuullut, että moneen paikkaan pääsee lähes kaikki sisään. Ja lukukausimaksuja ei ole, esimerkiksi Berliinissä. Tai sitten ne ovat hyvinkin pieniä. Hakuajat on näköjään kesäkuun puoleen väliin lokakuussa alkaville opinnoille, vai olenko jo liian myöhässä tämän asian suhteen?

Osaako kukaan kertoa Saksassa opiskelusta, tai siitä kuinka tiukka seula kouluihin on? Onko korkeakouluissa suuriakin eroja? Onko Saksan "Universities of Applied Sciences" eli AMKit mistään kotoisin? Kuulostaa vaan jotenkin liian hyvältä, että joihinkin otetaan useimmat hakijat sisään. Onko tutkinnot sitten arvottomia, ettei valmistumisen jälkeen kukaan työnantaja haluakaan palkata jostain tietystä koulusta valmistunutta henkilöä?