Muuttaminen ja yhteishuoltajuus

Minä ainakin muutin lasten kanssa pois ja selvittelin yhteishuoltoasiat vasta sitten kun oli oma koti alla. Pienempi oli silloin vielä sylivauva. Käytännössä ongelmia lähinnä Kelan ja talon kirjoilla olemisen kanssa, koska yhteishuoltajuudessa pitää muuttoon olla myös toisen vanhemman suostumus. Siitä siis lähetetään lappu väestörekisterin kautta ns. etävanhemmalle. Mikäli etä ei suostu allekirjoittamaan paperia, voidaan lasten asuminen joillain perusteilla myöntää lähille ilman sitä allekirjoitusta mikäli siitä olisi muutoin kohtuutonta haittaa.

Kiitos vastauksesta. Lastensuojelussa sanottiin minulle, että ei pitäisi olla este jos tätä paperia ei ole, jossa on huoltajuus ja lapsen asuminen sovittu. Mietin vaan, että voiko se nyt kuitenkin olla este, etten saakaan asuntoa. Kyseessä on kaupungin asunto ja liitteet tulee toimittaa ensi keskiviikkoon mennessä. Avomieshän ei mitään epävirallisia papereita ala allekirjoittamaan... :( Huolestuttaa mikä vääntö tässä vielä edessä on,

Kyllä sinä tarvitset lapsen isän suostumuksen siihen, että lapsi muuttaa kanssasi omasta kodistaan eli nykyisenstä asunnostanne. Kaupungin asuntoon lapsi siis ei voi muuttaa jos isä ei anna lupaa. Näin sanoo laki.

Kyllä minäkin tarvitsin luvan ihan kirjallisena ja virallisena, jotta sain kaupungilta kohtuullisen ison asunnon kolmelle lapselleni ja minulle. Muuten olisi saannut maksimissaan kaksion.

Kun lapsi sitten on kerran muuttanut kanssassi niin sen jälkeen lupia ei tarvita, muttaa lain mukaan siis tälle ensimmäiselle kerralle kyllä.

Tilanne on se, että lastensuojelu puuttui asiaan tällä viikolla, koska emme uskaltaneet tulla enää kotiin avomieheni takia. Nyt saimme asunnon kaupungilta, kolmion. Meitä on siis minä ja kaksi lasta. Mietin, että ei tämä muutto voi siihen tyssätä, että emme pääse lastenvalvojalle näin lyhyen ajan sisällä ja mies kun ei suostu allekirjoittamaan mitään epävirallisia papereita? Lapsen yksinhuoltajana hän ei tulisi pärjäämään esim. fyysisen tilansakaan takia, saati sen perusteella miksi olemme tällä hetkellä lastensuojelun asiakkaita.

Tyypillinen naisen hetken mielijohteesta tehty ero ja eron käsittely tapa....

Tässä ei ole mikään hetken mielijohde ja isälle on annettu monta tilaisuutta. SIlloin kun lapset kärsii jo riitelystä sillon on parempi tehdä pesäero. JA sinä Ailahteleva mieli et tiedä hevonpaskaakaan mitä tässä olen saanut joutua kokemaan. Olen lähestulkoon ollut omaishoitajana näkövammaiselle ja hermostosairaudesta kärsivälle miehelle, joka ei itse kanna mitään vastuuta mistään asioista ja jonka elämän keskipiste on tietokone. TUrha alkaa siellä mitään kommentoimaan.
Ja kyllä, muutto onnistui ilman hänen allekirjoitustaan. Onneksi. Sentään joku järki tässäkin asiassa.