Kertokaapa..

.. voiko oireet olla niinkin häilyväisiä,että esim. aamulla pistelee vähän sormia ja päivällä jossain välissä taas ehkä muutaman tunnin.Illalla taas ei ollenkaan.

Välillä huimaa hirveästi ja jalat tuntuu ihan voimattomilta,mutta sekin on kovin vaihtelevaa.

Kävin neurologilla oireitteni takia ja sanoi,että älä edes ajattele ms-tautia,koska oireet joko ovat tai eivät ole.

Kiitos paljon vastauksista/kokemuksista.Turhan paljon painaa mieltä tämä asia..
63282
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 6

Vanhimmat

Juuri sellaisia ovat minun oireeni.Pistelyt,puutumiset,kivut,jäykkydet yms saattavat kestää minuutin,tunnin,päivän tai viikon.Lisäksi ne vaihtavat paikkaa.Aamulla saattaa selkä olla kipeä ja käsi tuntua kömpelöltä.Tunnin kuluttua nämä oireet ovat hävinneet ja tilalle on tullut esim toisen posken puutuminen.Sitten iltapäivällä jalkoja pistelee ja jalkapojat tuntuvat omituisilta.Illalla kaikki oireet ovat tiessään ja oloni on mitä parhain.Minulla oireet eivät todellakaan ole pysyviä.Joka päivä on jotain pientä häikkiä,mutta ne menevät onneksi ohi,enkä niistä paljoa huolestu,kun olen niiden kanssa vuosia elänyt.Diagnoosi on varmistettu kahteen kertaan,kun neurologigin ihmetteli oireitani ja niiden häilyvyyttä. Oireet voivat todellakin olla vähäisiä ja vaihtelevia,yksilöllisesti.

Äänestä

Kyllä ne oireet usein ovat sellaisia että tulevat ja menevät mutta myös osa voi jäädä pysyviksi tai pitkäksi aikaa. Kuvailemiesi oireiden perusteella en vielä MS-tautia pitäisi kovinkaan todennäköisenä,sopii niiiin moneen muuhunkin.

Äänestä

Neurologi kysyi,että oletko lukenut jotain keskustelupalstoja ja lähinnä naureskeli minulle. Kamala tunne,kun itse on peloissaan!

Olga: Tuntuuko sinusta siltä,että esim. sormien pistely pahenee, jos teet pitkään käsilläsi jotain.Olen huomannut suoran yhteyden,että jos töissä vaikka käytän tietokonetta paljon,oireet provosoituu siitä.

Myös minulla poski tuntuu aina välillä puutuneelta.Kylläkin hyvin lievästi.

Jaloissa ei ole kertaakaan tuntunut puutumista tai pistelyä.Sen takia nyt kovasti luotan,että josko tämä kuitenkin olisi jotain muuta.Kun kuulemma oireet esiintyy lähinnä jaloissa.

Kaikki lääkärit tuntuvat myös olevan vakuuttuneita,että tauti alkaa AINA voimakkailla oireilla. Joten minulla kuulemma EI voi olla sitä.

Alkaa kohta epäillä omaa psyykeään!!

Kysymys vielä teille,joilla diagnoosi on selvä.Kuinka olette selvinneet siitä ja pystyneet jatkamaan elämää eteenpäin? Vaikutatte niin kovin positiivisilta tätä palstaa lukiessani.

Zemppiä teille ja aurinkoista syksyä kaikille!

Kiitos paljon kommenteista!

Äänestä
  • Pistely ei pahene,mutta esim.voimakkaan pitkäkestoisen rasituksen jälkeen käsien yö-puutuminen lisääntyy.En tosin tiedä,onko se ms:n seurausta.Itse osasin odottaa diagnoosia,kun olin sitä vuosia pelännyt.Oireita minulla on ollut jo parikymmentä vuotta,diagnoosi kymmenen.Eli oikeastaan se oli helpotus,kun lääkärit vähättelivät ja otattivat kokeita vain potilasta rauhoittaakseen(kuten epikriisistä luin)Niillä korteilla on pelattava,mitkä käteensä saa,joten eihän se muukaan auta,kuin jatkaa elämää.Itsellään on parempi olo,kun suhtautuu positiivisesti,ja yrittää tehdä elämästänsä niin hyvää ja mukavaa kuin pystyy.Minulla on kylläkin se ilo ollut,että oireet ovat olleet hyvin lieviä ja ohimeneviä.Ainainen pelkohan vaanii nurkan takana,mutta toivon kuitenkin,että sairauteni pysyisi lievänä hamaan tulevaisuuteen.Älä kuitenkaan tee itsellesi diagnoosia ja pelkää etukäteen.Oireittesi syy voi olla mitä hyvänsä,ei välttämättä vakavaa.Pidä kuitenkin puolesi,että sinut otetaan vakavasti ja suoritetaan tutkimukset,ettei sinun tarvitse arvuutella.Koita unohtaa oireesi ja nauti elämän iloista.Pidä fyysisestä kunnostasi huolta ja lepää riittävästi.Tsemppiä!

    Äänestä

  • Olga kirjoitti:

    Pistely ei pahene,mutta esim.voimakkaan pitkäkestoisen rasituksen jälkeen käsien yö-puutuminen lisääntyy.En tosin tiedä,onko se ms:n seurausta.Itse osasin odottaa diagnoosia,kun olin sitä vuosia pelännyt.Oireita minulla on ollut jo parikymmentä vuotta,diagnoosi kymmenen.Eli oikeastaan se oli helpotus,kun lääkärit vähättelivät ja otattivat kokeita vain potilasta rauhoittaakseen(kuten epikriisistä luin)Niillä korteilla on pelattava,mitkä käteensä saa,joten eihän se muukaan auta,kuin jatkaa elämää.Itsellään on parempi olo,kun suhtautuu positiivisesti,ja yrittää tehdä elämästänsä niin hyvää ja mukavaa kuin pystyy.Minulla on kylläkin se ilo ollut,että oireet ovat olleet hyvin lieviä ja ohimeneviä.Ainainen pelkohan vaanii nurkan takana,mutta toivon kuitenkin,että sairauteni pysyisi lievänä hamaan tulevaisuuteen.Älä kuitenkaan tee itsellesi diagnoosia ja pelkää etukäteen.Oireittesi syy voi olla mitä hyvänsä,ei välttämättä vakavaa.Pidä kuitenkin puolesi,että sinut otetaan vakavasti ja suoritetaan tutkimukset,ettei sinun tarvitse arvuutella.Koita unohtaa oireesi ja nauti elämän iloista.Pidä fyysisestä kunnostasi huolta ja lepää riittävästi.Tsemppiä!

    Kovasti yritän oireet unohtaa ja elää nuoren naisen ihanaa elämää, mutta vaikeeta on.

    Sen vielä kysyisin, että eikö sinulla ole ikinä ollut mitään "selvää" oiretta kuten näköhermontulehdusta, jalan pettämistä edes ohimenevästi?

    Äänestä

  • Minä vain kirjoitti:

    Kovasti yritän oireet unohtaa ja elää nuoren naisen ihanaa elämää, mutta vaikeeta on.

    Sen vielä kysyisin, että eikö sinulla ole ikinä ollut mitään "selvää" oiretta kuten näköhermontulehdusta, jalan pettämistä edes ohimenevästi?

    Yhden kerran minulla oli puutumisen tunne kasvoissa niin voimakas,lähinnä ylähuulessa,että menin sairaalan ensiapuun,mihin oli kehotettu ottamaan yhteyttä,jos oireita tulisi.Silloin tuntui myös,että puhuminen oli jotenkin vaikeaa,piti artikuloida eritäin huolellisesti.Aiemmin liqvor-näyte oli antanut viitteitä tulehduksellisesta sairaudesta,mutta magneetti oli ollut ok.Samantien otettiin magneetti ja plakki oli selkeästi näkyvissä.Sain ensimmäisen ja ainoan kortisoni-kuurini,vaikka oireet olivat jo hävinneet.Suussa oli tosin pitkään tunne,kuin olisi polttanut suun kuumalla juomalla.Silloin sain diagnoosin,joka varmistettiin vielä myöhemmin tutkimuksilla.Eli vaikea sanoa,oliko se selvä oire.Lyhytkestoinen joka tapauksessa.Betaferon aloitettiin melko pian sen jälkeen.Nyt olen pistänyt n 10 vuotta,eikä sen kummempaa ole onneksi ilmaantunut.Ekat oireet tunsin parikymppisenä,nyt olen yli nelkyt.Uskon ja toivon,että sinulla on kyse jostain muusta.Toivotan sinulle huoletonta nuoren naisen elämää.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Minä vaan kirjoitti:

.. voiko oireet olla niinkin häilyväisiä,että esim. aamulla pistelee vähän sormia ja päivällä jossain välissä taas ehkä muutaman tunnin.Illalla taas ei ollenkaan.

Välillä huimaa hirveästi ja jalat tuntuu ihan voimattomilta,mutta sekin on kovin vaihtelevaa.

Kävin neurologilla oireitteni takia ja sanoi,että älä edes ajattele ms-tautia,koska oireet joko ovat tai eivät ole.

Kiitos paljon vastauksista/kokemuksista.Turhan paljon painaa mieltä tämä asia..

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu