Kierrosongelma Volvo Penta KAD32

Ei kai vika voi olla muussa kuin ilman tai diisselin puutteessa. Varmista, ettei ole tukoksia, esim. Pa putkissa.

hjfgl kirjoitti:

Ei kai vika voi olla muussa kuin ilman tai diisselin puutteessa. Varmista, ettei ole tukoksia, esim. Pa putkissa.

Täälläkin on ollut keskustelua dieseltankeissa kasvavasta bakteerista. Ongelma on vaan pahentunut uusien bioaineita sisältävien polttoaineiden myötä, kun bakteeri pääsee kasvamaan tankissa ja putkistossa, niin se muodostaa kaiken tukkivaa mössöä ja dieselin meno loppuu siihen.

Tuossa Volvossa on luultavasti jonkinlaista elektroniikkaa ruiskutuspumpun ohjauksessa ja se on voinut vaurioitua samalla kun laturi kärähti. Kannattaa kuitenkin ensin varmistaa, että moottori saa varmasti polttoainetta ja ilmaa kunnolla. Polttoainepumpun toiminta kannattaa tarkistaa.


Joskus on ollut myös tapauksia joissa pakoputki on ollut osittain tukossa, kun pakoletkun sisäpinta on ollut niin heikossa kunnossa, tämä on kyllä aika harvinainen juttu, mutta kaikki on mahdollista.

Dieseliä ja ilmaa kirjoitti:

Täälläkin on ollut keskustelua dieseltankeissa kasvavasta bakteerista. Ongelma on vaan pahentunut uusien bioaineita sisältävien polttoaineiden myötä, kun bakteeri pääsee kasvamaan tankissa ja putkistossa, niin se muodostaa kaiken tukkivaa mössöä ja dieselin meno loppuu siihen.

Tuossa Volvossa on luultavasti jonkinlaista elektroniikkaa ruiskutuspumpun ohjauksessa ja se on voinut vaurioitua samalla kun laturi kärähti. Kannattaa kuitenkin ensin varmistaa, että moottori saa varmasti polttoainetta ja ilmaa kunnolla. Polttoainepumpun toiminta kannattaa tarkistaa.


Joskus on ollut myös tapauksia joissa pakoputki on ollut osittain tukossa, kun pakoletkun sisäpinta on ollut niin heikossa kunnossa, tämä on kyllä aika harvinainen juttu, mutta kaikki on mahdollista.

Lue lisää

Toimiiko kompressoriahdin? Ainakin kad42 ssa sen ulinan kuulee selvästi, kun lähtee käyntiin. Ainakaan oma kone ei jaksa kuormalla kiertää ilman kompuraa. Potkurit on varmaan kunnossa ja näkkiä ei ole missään, jos on tämän kevään ongelma?

Ei kai kadissa ole muuta elektroniikkaa paitsi kompuran kytkin, joita kyllä kuulemma on hajonnut.

Kyllä, Volvo Penta KAD-koneissa on turboahtimen lisäksi myös mekaaninen ahdin, jota myös kompressoriksi kutsutaan.

Kompressoriahdin on käytössä vain alakierroksilla jolloin turboahdin ei vielä tee riittävästi ahtopainetta.

Eli se siitä "mopokielestä", aina ei kannata tulla näsäviisaasti tyrkyttämään omaa tietämättömyyttään...

Kyllä siellä Volvossa on kompressoriahdin joka tuottaa paineilmaa, eikö ole ihme juttu? Sitä käytetään palamisen tehostamiseen, ilman ilmaa ei dieseli pala. Sulla palaa kynttilä varmaan molemmista päistä ilman happeakin, jota ei selkeestikään oo saatu tarpeeksi :D

CaptainAD41 kirjoitti:

Kyllä siellä Volvossa on kompressoriahdin joka tuottaa paineilmaa, eikö ole ihme juttu? Sitä käytetään palamisen tehostamiseen, ilman ilmaa ei dieseli pala. Sulla palaa kynttilä varmaan molemmista päistä ilman happeakin, jota ei selkeestikään oo saatu tarpeeksi :D

Lue lisää

yllä oleva oli siis suunnattu tuolle voi fittorille..

CaptainAD41 kirjoitti:

yllä oleva oli siis suunnattu tuolle voi fittorille..

no onpa paskavehe!

Käviskö sulle paremmin sellainen termi kuin remmiturbo tai remmiahdin? Pahoittelen, että me VP KAD-koneiden omistajat emme osaa valita sellaisia termejä, jotka sopisivat "neiti" voi fittorillekin.

Kompressori-termi sinänsä on peräisin VP:n manuaalista, jossa laitteesta käytetään englanninkielisessä version sanaa "compressor" ja suomenkielisessä "kompressori". Kyseessä on siis hihnakäyttöinen kierroslukualueella n. 1700-3000 rpm toimiva mekaaninen ahdin.

jyjmkkuj kirjoitti:

no onpa paskavehe!

Ei voi kuin suurella arvostuksella ihailla laaja-alaista kompetenssiasi dieseleiden ihmeellisestä maailmasta!

Tristan. kirjoitti:

Käviskö sulle paremmin sellainen termi kuin remmiturbo tai remmiahdin? Pahoittelen, että me VP KAD-koneiden omistajat emme osaa valita sellaisia termejä, jotka sopisivat "neiti" voi fittorillekin.

Kompressori-termi sinänsä on peräisin VP:n manuaalista, jossa laitteesta käytetään englanninkielisessä version sanaa "compressor" ja suomenkielisessä "kompressori". Kyseessä on siis hihnakäyttöinen kierroslukualueella n. 1700-3000 rpm toimiva mekaaninen ahdin.

Lue lisää

Milläköhän kierroslukualueella tuon kad 32:sen kompressorin pitäisi toimia ? ja missäköhän vaiheessa varsinainen turbo tulee kuvioihin mukaan ?

Tristan. kirjoitti:

Käviskö sulle paremmin sellainen termi kuin remmiturbo tai remmiahdin? Pahoittelen, että me VP KAD-koneiden omistajat emme osaa valita sellaisia termejä, jotka sopisivat "neiti" voi fittorillekin.

Kompressori-termi sinänsä on peräisin VP:n manuaalista, jossa laitteesta käytetään englanninkielisessä version sanaa "compressor" ja suomenkielisessä "kompressori". Kyseessä on siis hihnakäyttöinen kierroslukualueella n. 1700-3000 rpm toimiva mekaaninen ahdin.

Lue lisää

Onko kompressori mäntämallinen? Ellein niin lieneekö sitten ruuviperiaatteella toimiva? Jos ei tuokaan, niin onko siipitoiminen ja silloin Roots 2-, 3 siipinen, Adler monisiipinen, tai ehkä oikein la Valle ratkaisu?

Varmaa onkin syytä pitää Volvossa käsikirjat kaikilla kielillä -niin vikaherkkä rotisko se on.

hthtgth kirjoitti:

Onko kompressori mäntämallinen? Ellein niin lieneekö sitten ruuviperiaatteella toimiva? Jos ei tuokaan, niin onko siipitoiminen ja silloin Roots 2-, 3 siipinen, Adler monisiipinen, tai ehkä oikein la Valle ratkaisu?

Varmaa onkin syytä pitää Volvossa käsikirjat kaikilla kielillä -niin vikaherkkä rotisko se on.

Lue lisää

Itselläni KAD42 vm. 1992, käyttötunteja koneessa n. 2400 h. Kompressorin toimintamekanismia en tiedä eikä siihen ole tarvettakaan, koska sen kanssa ei toistaiseksi ole ollut ensimmäistäkään ongelmaa. Öljyt vaihdettu joka toinen vuosi, hihna n. 500-600 h välein. Turbo eli pakokaasuahdin vaihdettu kertaalleen, joten siinä mielessä kompressori on ollut luotettavampi.

Arvostukseni ahdinkompetenssiasi kohtaan nousee entisestään, kun onnistuit googlettamaan noin monta hienoa termiä!

FrankZane kirjoitti:

Milläköhän kierroslukualueella tuon kad 32:sen kompressorin pitäisi toimia ? ja missäköhän vaiheessa varsinainen turbo tulee kuvioihin mukaan ?

32:sta en tiedä, mutta voisi olettaa, että se toimii vastaavalla tavalla kuin oma KAD42. Kompressorin käynnistys ja pysäytyskierrokset säädetään kontrolliboksista, joka ohjaa kompressoriin toteutettua magneettikytkintä. Kierrokset ovat tyypillisesti n. 1700 ja 3000 rpm, turbon vaikutus alkaa tuntua n. 2500 rpm jälkeen (tämän huomaa silloin, kun pakko-ohjaa kompuran pois päältä). Ja kompressorin päälle- ja poiskytkeytymisen tunnistaa kyllä äännestä, sen verran äänekäs vehje se on. Eikä sitä ole tarkoitettu jatkuvaan käyttöön eli pitkiä aikoja ei ole syytä ajella em. kierrosalueella tai jos tarvetta on, kannattaa rakentaa erillinen kytkin, jolla kompuran saa kytkettyä pois päältä.

Turboista eli pakokaasuahtimista on eri versioita, uudemmilla on pyritty tehostamaan toimintaa alakierroksilla. Ainakin aiemmassa AQAD42-koneessa turbon vaihdolla oli liukuunlähtöön suuri vaikutus, kun turbon vaikutus alkoi tuntua aiemman 2600-2700 rpm sijasta jo alle 2500 kierroksilla. Veneeseeni vaihdettiin myöhemmin KAD42 ja sen myötä liukuunlähtö nopeutui merkittävästi kompressorin

Tristan. kirjoitti:

32:sta en tiedä, mutta voisi olettaa, että se toimii vastaavalla tavalla kuin oma KAD42. Kompressorin käynnistys ja pysäytyskierrokset säädetään kontrolliboksista, joka ohjaa kompressoriin toteutettua magneettikytkintä. Kierrokset ovat tyypillisesti n. 1700 ja 3000 rpm, turbon vaikutus alkaa tuntua n. 2500 rpm jälkeen (tämän huomaa silloin, kun pakko-ohjaa kompuran pois päältä). Ja kompressorin päälle- ja poiskytkeytymisen tunnistaa kyllä äännestä, sen verran äänekäs vehje se on. Eikä sitä ole tarkoitettu jatkuvaan käyttöön eli pitkiä aikoja ei ole syytä ajella em. kierrosalueella tai jos tarvetta on, kannattaa rakentaa erillinen kytkin, jolla kompuran saa kytkettyä pois päältä.

Turboista eli pakokaasuahtimista on eri versioita, uudemmilla on pyritty tehostamaan toimintaa alakierroksilla. Ainakin aiemmassa AQAD42-koneessa turbon vaihdolla oli liukuunlähtöön suuri vaikutus, kun turbon vaikutus alkoi tuntua aiemman 2600-2700 rpm sijasta jo alle 2500 kierroksilla. Veneeseeni vaihdettiin myöhemmin KAD42 ja sen myötä liukuunlähtö nopeutui merkittävästi kompressorin

Lue lisää

Itse en kyllä kompressorin äänätä erota ja tulikin mieleeni että mahtaako toimia laisinkaan. n.2500 kierroksen kohdalla huomaa kyllä selvän tehopiikin, mutta se varmaan onkin jo turbon aikaansaama. Veneen kuivapaino on 2500kg. ja liukuun kyllä lähtee, tosin alkukiihdytys aikasta verkkaista. Aiemmin bensakoneilla ajelleena, en oikein osaa verrata tuota kiihtyvyyttä, millainen sen pitäisi olla.

FrankZane kirjoitti:

Itse en kyllä kompressorin äänätä erota ja tulikin mieleeni että mahtaako toimia laisinkaan. n.2500 kierroksen kohdalla huomaa kyllä selvän tehopiikin, mutta se varmaan onkin jo turbon aikaansaama. Veneen kuivapaino on 2500kg. ja liukuun kyllä lähtee, tosin alkukiihdytys aikasta verkkaista. Aiemmin bensakoneilla ajelleena, en oikein osaa verrata tuota kiihtyvyyttä, millainen sen pitäisi olla.

Lue lisää

Jos ääntä ei kuulu niin joko konehuone on äänieristetty poikkeuksellisen tehokkaasti tai kompura ei todellakaan toimi. Kannattaa avata konetilan luukku ja pyytää avustajaa nostamaan kierroksia hitaasti tyhjäkäynniltä 2500 rpm paikkeille.

Jos kompura käynnistyy, sen tuottamasta lisä-äänestä ei voi erehtyä. Jos ei käynnisty, syynä on todennäköisesti joko viallinen ohjainkortti (mustassa laatikossa koneen päällä TAI väärin säädetty tai viallinen mikrokytkin syöttöpumpun yhteydessä. Mikrokytkin pakko-ohjaa kompuran pois päältä tyhjäkäynnillä ja se sijaitsee muistaakseni samassa metallilevyssä, johon syöttöpumpulle tuleva kaasuvaijeri on kiinnitetty.

Tristan. kirjoitti:

Jos ääntä ei kuulu niin joko konehuone on äänieristetty poikkeuksellisen tehokkaasti tai kompura ei todellakaan toimi. Kannattaa avata konetilan luukku ja pyytää avustajaa nostamaan kierroksia hitaasti tyhjäkäynniltä 2500 rpm paikkeille.

Jos kompura käynnistyy, sen tuottamasta lisä-äänestä ei voi erehtyä. Jos ei käynnisty, syynä on todennäköisesti joko viallinen ohjainkortti (mustassa laatikossa koneen päällä TAI väärin säädetty tai viallinen mikrokytkin syöttöpumpun yhteydessä. Mikrokytkin pakko-ohjaa kompuran pois päältä tyhjäkäynnillä ja se sijaitsee muistaakseni samassa metallilevyssä, johon syöttöpumpulle tuleva kaasuvaijeri on kiinnitetty.

Lue lisää

Ok. Kiitos näistä tiedoista, täytyypä kuulostella koneluukku auki. Toimen kysymys vielä. Missä lukemissa moottorin lämmöt kuuluu olla matkanopedella

hthtgth kirjoitti:

Onko kompressori mäntämallinen? Ellein niin lieneekö sitten ruuviperiaatteella toimiva? Jos ei tuokaan, niin onko siipitoiminen ja silloin Roots 2-, 3 siipinen, Adler monisiipinen, tai ehkä oikein la Valle ratkaisu?

Varmaa onkin syytä pitää Volvossa käsikirjat kaikilla kielillä -niin vikaherkkä rotisko se on.

Lue lisää

Tuolla taitaa olla animaatio sinulle:

http://www.oguraclutch.co.jp/e/product/how.html#

FrankZane kirjoitti:

Ok. Kiitos näistä tiedoista, täytyypä kuulostella koneluukku auki. Toimen kysymys vielä. Missä lukemissa moottorin lämmöt kuuluu olla matkanopedella

Nyt kokeiltu koneluukku auki ja kyllä sen kompressorin käynnistymissen selvästi huomaa, aika tarkaan 1700 kierroksen kohdalla. Ilmeisesti sen verran äänieristystä, etten ole kuskin paikalle sitä aiemmin kuullut.

FrankZane kirjoitti:

Nyt kokeiltu koneluukku auki ja kyllä sen kompressorin käynnistymissen selvästi huomaa, aika tarkaan 1700 kierroksen kohdalla. Ilmeisesti sen verran äänieristystä, etten ole kuskin paikalle sitä aiemmin kuullut.

Lue lisää

ja jos ei kuule, niin sen kyllä voi myös nähdä. Elikkäs otat sen mustan muovisuojan koneen päältä pois (on kolmella pikaliitin kumi tutilla kiinni) Kompressorin hihna on se levein moniura laku. Sitten vaan painat namiskaa edc panelissa jotta saat kytkettyä pelkästään kaasun käyttöön (eli vaihde ei kytkseydy) annat kierroksia n.1600-1700 niin pitäisi ruveta kompura ahtaamaan.

Kompura surraa myös kylmäkäynnistäessä tyhjäkäynnillä muutaman minuutin kunnes kone lämpiää johonkin 35-40 celssiuksen tietämille, siihen perustuu se ettei KAD koneet lähetä niin paljon savumerkkejä käynnistäessä.

VIelä voi olla jos vene on sulle käytetty, niin joku on asentanut sinne sen namiskan jolla kompressorin saa kytkettyä pois ja namikka on off asennossa.

Nimi jutusta, jenkit kutsuvat tuota volvon kompura normaali turbo = super charger, kuulostaa komialta : )

Mahdolliset vikapaikat:
1) kompressorin ohjainboksin piirikortti
2) kaasuvaijerin/syöttöpumpun säätimen mekaanisesti ohjaama mikrokytkin (toimii normaalisti siten, että pakkokytkee kompuran pois päältä pienillä kierroksilla)
3) kierroslukuanturi. Huom. kiekkamittarille tieto tulee laturilta, kompressorin ohjainkortille erillisestä anturista. Kierrolukumittarin toiminta ei siis kerro, että rpm tieto menee myös kompuran ohjainkortille.
4) ohjainboksin jännitesyöttö (tulee virtalukolta/piirkortilta kaapelisarjan kautta)
5) kompura

Tuossa järjestyksessä etenisin, tosin piirikortin toiminnan varmistaminen hoituu helpoiten kortti vaihtamalla. Pystynee selvittämään myös mittaamalla, oma tietoni ei riitä antamaan yksityiskohtia. Mikrokytkin sen sijaan on helppo tarkistaa mittaamalla yleismittarilla, kytkin on muistaakseni aika hankalasti löydettävissä. Paikka on siis kaasuvaijerin syöttöpumpun puoleisessa kiinnitysosassa.

Tristan. kirjoitti:

Mahdolliset vikapaikat:
1) kompressorin ohjainboksin piirikortti
2) kaasuvaijerin/syöttöpumpun säätimen mekaanisesti ohjaama mikrokytkin (toimii normaalisti siten, että pakkokytkee kompuran pois päältä pienillä kierroksilla)
3) kierroslukuanturi. Huom. kiekkamittarille tieto tulee laturilta, kompressorin ohjainkortille erillisestä anturista. Kierrolukumittarin toiminta ei siis kerro, että rpm tieto menee myös kompuran ohjainkortille.
4) ohjainboksin jännitesyöttö (tulee virtalukolta/piirkortilta kaapelisarjan kautta)
5) kompura

Tuossa järjestyksessä etenisin, tosin piirikortin toiminnan varmistaminen hoituu helpoiten kortti vaihtamalla. Pystynee selvittämään myös mittaamalla, oma tietoni ei riitä antamaan yksityiskohtia. Mikrokytkin sen sijaan on helppo tarkistaa mittaamalla yleismittarilla, kytkin on muistaakseni aika hankalasti löydettävissä. Paikka on siis kaasuvaijerin syöttöpumpun puoleisessa kiinnitysosassa.

Lue lisää

Listasta puuttuu ainakin
1) kaikki liittimet (johtosarja, ohjainboksi, mikrokytkin, rpm-anturi yms.). Voivat hapettua toiminkelvottomiksi talven aikana...

Tristan. kirjoitti:

Mahdolliset vikapaikat:
1) kompressorin ohjainboksin piirikortti
2) kaasuvaijerin/syöttöpumpun säätimen mekaanisesti ohjaama mikrokytkin (toimii normaalisti siten, että pakkokytkee kompuran pois päältä pienillä kierroksilla)
3) kierroslukuanturi. Huom. kiekkamittarille tieto tulee laturilta, kompressorin ohjainkortille erillisestä anturista. Kierrolukumittarin toiminta ei siis kerro, että rpm tieto menee myös kompuran ohjainkortille.
4) ohjainboksin jännitesyöttö (tulee virtalukolta/piirkortilta kaapelisarjan kautta)
5) kompura

Tuossa järjestyksessä etenisin, tosin piirikortin toiminnan varmistaminen hoituu helpoiten kortti vaihtamalla. Pystynee selvittämään myös mittaamalla, oma tietoni ei riitä antamaan yksityiskohtia. Mikrokytkin sen sijaan on helppo tarkistaa mittaamalla yleismittarilla, kytkin on muistaakseni aika hankalasti löydettävissä. Paikka on siis kaasuvaijerin syöttöpumpun puoleisessa kiinnitysosassa.

Lue lisää

Moi,

Osaatko sanoa mistä löytyy kohta 3 eli kierroslukuanturi?

juggis75 kirjoitti:

Moi,

Osaatko sanoa mistä löytyy kohta 3 eli kierroslukuanturi?

Tuossa kuva omasta KAD42:sta, sivuilta löytyy myös muiden mallien räjäytyskuvat:
http://www.marinepartseurope.com/fi/volvo-penta-rajaytyskuva-7745930-21-20686.aspx

Anturi on osanro 22 eli sijaitsee jakopään kotelon yläpäässä. Magneettianturi, joka saa pulssinsa jakopään hammasrattaalta.

Tristan. kirjoitti:

Tuossa kuva omasta KAD42:sta, sivuilta löytyy myös muiden mallien räjäytyskuvat:
http://www.marinepartseurope.com/fi/volvo-penta-rajaytyskuva-7745930-21-20686.aspx

Anturi on osanro 22 eli sijaitsee jakopään kotelon yläpäässä. Magneettianturi, joka saa pulssinsa jakopään hammasrattaalta.

Lue lisää

Tristan jos osaat neuvoa...

Osaatko sanoa missä lämpötila anturit majailevat, niitä on ilmeisesti 2kpl toinen on koneen päällä (ilmeisesti pirinä anturi) ja toinen läpötilan mittaus anturi on hieman mysteri, että missä se on?

Hei ruotsin taitajat, suomentakaa kiitos ; )

käytä vaikka guuggelin kääntäjää!

VP 43 kirjoitti:

käytä vaikka guuggelin kääntäjää!

turboahdin
Merkki ja tyyppi
TAMD31M, L, P/AD31L, P/32 ....................................... . KKK C26 2960 MXA/6.71 GAAXB

mekaaninen kompressori
Merkki ja tyyppi ............................................... ...................... Ogura TX 15F/OSC-MGC
Yhteys, nopeus kasvaa *
KAD32, KA (M) D42/43 ......................................... ............... 1700 ± 50 r / min
Vetäytyminen, nopeus kasvaa *
KAD32/42/43 ............................................. ........................ 2600 ± 50 r / min
KAMD42/43 ............................................... ........................ 2400 ± 50 r / min
Tällä "kick down" kompressori käy välillä * ....... 600-3100 r / min
Yhteys, nopeuden pudotus *
KAD32/42/43: 4.5 ± 2 sekunnin kuluttua nopeus sjunkt alle asetetun arvon 1700 ja 2600 r / min
KAMD42/43: 4,5 ± 2 sekuntia sen jälkeen, kun nopeus sjunkt asetetun arvon alapuolelle 1700-2400 r / min
Katkeamisesta, mutta nopeuden pudotus * ....................................... 1400 ± 150 r / min

Lataaminen paineessa 20 ° C: och760 mm Hg ilmanpaine
32-sarjan ................................................ ............................ 70 kPa (0,7 kgf/cm2)

"Läppä on putsarin vieressä missä pompressorin paineputki liittyy turbon imututkeen"

Vastaisuuden varalle ja mielenkiinnosta kysyn, mitä osanroa tarkoitat oheisessa räjäytyskuvassa:
http://www.marinepartseurope.com/fi/volvo-penta-rajaytyskuva-7738870-25-3039.aspx
Vai tarkoitiko nroa 11 eli turbon paineputken takaiskuventtiiliä?

Tristan. kirjoitti:

"Läppä on putsarin vieressä missä pompressorin paineputki liittyy turbon imututkeen"

Vastaisuuden varalle ja mielenkiinnosta kysyn, mitä osanroa tarkoitat oheisessa räjäytyskuvassa:
http://www.marinepartseurope.com/fi/volvo-penta-rajaytyskuva-7738870-25-3039.aspx
Vai tarkoitiko nroa 11 eli turbon paineputken takaiskuventtiiliä?

Lue lisää

Nyt on ikävä kyllä niin, etä en ole edes nähnyt Volvon ratkaisua tai räjäytyskuvaa, joten en voi sanoa osan nimeä tai numeroa.
Näitä yhdistelmäratkaisuja on joitain muitakin ja toiminnan edellytys on juuri ilman virtauksen tukkiminen väärään suuntaan, se hoituu tavallisesti jousikuormitetella muoviläpällä, Volvo voi varaosanimikkeenään käyttää " non return-valve" tai muuta nimitystä.
Kuvasi on ilman kompuran liittymää, mutta periaatteessa juuri ns. takaiskuventtiili on se jota tarkoitan.

Yritä soittaa esim vecatronicsiin, jos muistan nimen oikein. Korjaavat ainakin auton abs yksiköitä yms. Mulla korjasivat tai vaihtoivat hiilet ko. Vehkeeseen. Vois kuvitella, että magneetitkin vois uusia, jos osaamista on.

Kiitos kun kerroit mistä vika löytyi. Tämä tahtoo keskusteluista usein unohtua, jolloin niistä ei muille tai myöhemmin ole paljonkaan hyötyä.

Täällä kun näytetään olevan sen verran tarkkana noiden nimikkeiden kanssa, niin tarkoitit varmaankin kompressorin eli remmiturbon kytkintä, pakokaasuahtimessa (turbo) kytkintä ei ole...

En ole tuollaista nähnytkään siis konetta ,mutta sähköistä tiedän jotain luultavasti komponetti mihinkä vaihdoit magneettikytkimen on oikosulussa ja siksi palaa sulake .
Sen voi mitata vastusmittarilla jos 0-4 ohmia se on oikkarissa ja vika pitää rajata koko järjestelmästä (laskemalla esim u=rxI)saa ohmi arvoista enempi tietoa en jaksa selittää tähän.Eli irrota järjestelmäst osia niin kauvan kun olet löytänyt oikosulkukohdan.Voi löytyä katselemallakin esim nokeentunut kohta tai kuuntelemalla missä räpsähtää kun sulake palaa.Veikkaisin että jokin konkka tai potentiometri hajonnut laturin rikkouduttua.