Miksi olet tällä palstalla?

Ei tiiä mittään enkä kerrokaan ettei ylpistyisi liikaa ;(

Mies on varattu, on soittanut mulle kerran, kuukausi sitten...lupasin etten hänelle soita. Luulen että hän on valintansa tehnyt...ja hyvä niin...toivon hänelle pelkkää hyvää...en kuitenkaan voi olla ikävöimättä...tunne on niin voimakas...pitää vaan toivoa että joskus unohdan....

Vastaan sitten kun kysyt tuota suoraan minulta.

Olen liian ujo ja arka näyttämään, että olen häneen (mieheen) hyvin ihastunut ja mulla on helliä tunteita häntä kohtaan, jotka haluaisin osoittaa hänelle :/

Valitettavasti mies ei ole enää kiinnostuneen oloinen, kuten ennen oli (pikkuisen). Hän on varmaan löytänyt jonkun uuden kohteen :( Kiinnostusta ei kuitenkaan ollut niin paljoa, että hän olisi lähestynyt mua suoraan esim. pyytämällä ulos. Siitä olen niin surullinen.

Palstalla olen kuulostelemassa, josko hänkin ikävöisi minua...

tietää.

Toivorikkaana täällä, niin kuin moni muukin. Kuvittelen että hän kirjoittelisi välillä mukavia täällä minulle, vaikka järki sanoo toista. Hän tietää tunteistani ja ei lämmennyt tai sitten ei ollut varma ja siitähän se toivonkipinä...

Loppujen lopuksi harmitonta ajanvietettä, kunhan ei anna mennä liiaksi pään sisälle ja pitää tämän erossa oikeasta elämästä.

tavanomainen syy, mies nuorempi kuin minä :( On vaan niin hölmö sydän ja ihana mies että vielä kaipaan :/

Onko työpaikka romansseilla paljon helpompaa siis olkoon se sitten yksi romanssi tai kaksi eli yhteinen romanssi?

Nainen tietää että olen kiinnostunut, mutta ei välitä.

En voi tosielämässä tunteita näyttää. Varattu ja tietääkseni onnellisessa avioliitossa elävä työkaveri kyseessä :(

itse en uskalla lähestyä vanhempaa naista koska hän on aivan eri tasoa eikä minulla ole varaa edes kahvia tarjota...

en tunne ikävää

ajatusmaailmassa ihmiset ei oo toisiaan parempia, vaan erilaisia. . ja sitäpaitsi, haluan sua, enkä kahvia..s>j