Kainoja ajatuksia

'Henkilökohtaista'-palstalla

kamomillatee kaipaa
hienoa sokeria

minä kaipaisin
huolella hellittyä sanaa

tapasimme, mutta ei ollut kuunvalo
vuodenaikakin täysin väärä
toppatakissa ei ikimuistoisen
ensivaikutelman väriä

ei se mitään
kunhan pysyt runokartalla
olet säkeitteni uppoava manner

ehkä olit vieno ennemmin kuin kaino
liikkeet jääneet puolitiehen koskaan
sen jälkeen kun tulit ulos enkelikaapista
minulta pyysit nimikirjoituksen käteen
se joutui toisaanne myöhemmin

sadeilmoihin tulit aina mielelläsi
ajatuksella kerroit puolitotuuksista kaiken
matkoista ja metkujen mutkista sinut suoristin
aakkostin kirjasi ja yritin kaikkea muutenkin
olla jotain enemmän kuin sydämen harvasti valittu

ei tainnut ihan riittää

Ei mitään henkilökohtaista
mutta söpösti hymyilevät ihmiset
vain kiinnostavista asioista juttelevat
eivät oikein ole makuuni

sen runonkin muistan
se ei edes ollut kovin hyvä
vanhahtava, jopa mustavalkoinen tyyliltään
porvarismiehiä se tuntui miellyttävän

pääsit soittamaan luuttua residensseihin
katselemaan sisäpihojen suihkulähteisiin
kuulemaan vesiselviä rinnastuksia silmiisi
olivathan ne kauniit

mutta kun minä astuin huoneeseen
tihensit otetta käsilaukusta
ruuvasit nutturan astetta pohjoisemmaksi
kätesi hyvää päivää nähnytkään
sen tuulen tunnen yhä selkäpiissä.

Katkeruus on ilomme
joka kerta kun kohtaamme
sanasi saavat jäänsinisen sävyn
kyntesi kasvavat pituutta
huuliltasi valuu juoksuhiekkaa

vaikka harvoin enää näemme
ystävänpäivänä soitat pilapuhelun
kirjeeni lähetät takaisin
kielioppivirheet korjattuina
kai ansaitset paremman ilmaisun.

Se taitaa kulkea suvussasi
setäsikin oli enologi
joulupöytä johti tiukkoihin paikkoihin
samoihin Kuuterselän taisteluihin
jotka päättyivät vanhanranskan linnaan
jonka edestä työt ja toimet nähty
tammipeli jos toinen huijattu

sitä voi lasin äärellä muistella
enemmän kuin sinua
periytyneillä diplomaattisilla eleillä