valtio-oppi vs. yhteiskuntapolitiikka

työtyö

Kumpi on työllistymisen kannalta parempi vaihtoehto pääaineeksi:

Yleinen valtio-oppi: hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linja
Yhteiskuntapolitiikka

Molempien aineiden plussia/miinuksia? Työllisyysnäkymiä? Pääaineiden hyviä sivuainevaihtoehtoja?

Kiitos!

34

3434

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Töitä tarvitaan

      Ikävä kertoa, että molemmat ovat yhtä surkeita työllistymisen kannalta. Olen tehnyt molemmista maisterintutkinnot, mutta töitä en ole saanut. Tämän surkeuden voit myös tarkastaa työvoimaviranomaisten sivustoilta eli sieltä, missä eri ammattialoille on avoimet työpaikat tarjolla.

      Nämä oppiaineet kuuluvat niihin, joista ei valmistu mihinkään ammattiin. Koeta vielä harkita vaihtoehtoja joidenkin muiden tiedekuntien valikoimista, jos se tässä vaiheessa kevättä on enää mahdollista.

      Itse opiskelin jopa innostuneena varsinkin valtio-oppia ja kehittelin omiakin teorioita valtakäsitteestä. Mutta kun ne eivät kiinnosta ketään, eikä niitä voi laitoksen ulkopuolisessa maailmassa työpaikaksi tai ansiotuloksi muuttaa. Näiden alojen töitä tutkijoina on tarjolla vain yhdelle tai kahdelle kunkin vuosikurssin oppilaista. Minuakin aikoinaan varoitettiin, että "suotta menet, et tule saamaan mitään töitä". Valitettavasti varoitus piti paikkansa.

      Voit silti ryhtyä niistä jompaa kumpaa opiskelemaan, jos sinua ne suuresti kiinnostavat, ja sinulla on tiedossa valmis työpaikka. Tuleville poliitikoille niitä voi jopa suositella.

    • työtyö

      Niin aivan, näin olen ymmärtänytkin.....

      Vaihtoehtona olisi myös yleinen ja aikuiskasvatustiede, jolloin haluaisin kyllä sivuaineena lukea yhteiskuntapolitiikkaa.

      Haku vasta ensi keväänä edessä, hoidan ensin AMK tutkinnon alta pois..

    • Kysyn kumminkin

      Kertokaapa nyt vihdoin minulle asia, jota olen pitkään ihmetellyt. Miksi jotkut haluavat aivan tietoisesti hypätä pää edellä löysään tunkioon, eli opiskella alaa, joka ei ehdottoman varmasti työllistä?

      Vai luuleeko jokainen olevansa se poikkeustapaus?

      • 85,

        Johonkin menevät he pari tuhatta, jotka eivät pääse oikikseen. Sitten hakevat uudelleen ja uudelleen. Ehkä ehtivät valmistua ennenkuin lopulta pääsevät sisään alkuperäiseen tavoitteeseensa.


      • Nimimerkki unohtui

        Itse ainakin ryhdyin opiskelemaan valtio-oppia, koska siinä elämänvaiheessa olin henkisesti aika hukassa, enkä uskonut, että pääsisin luonnevikojeni takia ikimaailmassa millekään järkevälle työuralle, vaikka opiskelisinkin jotain hyvin työllistävää ainetta. Siksi ajattelin, että se on ihan v*tun sama missä opinahjossa sitä muutaman vuoden kuluttaa. Onpahan kuolema sitten valmistuessa vähän lähempänä.

        Toinen tekijä oli tietysti se, että olemattomien matemaattisten kykyjeni vuoksi suuri osa hyvin työllistävistä aloista (tekniikka, lääketiede...) oli alunpitäenkin poissuljettuja.

        Kolmanneksi minulla oli jonkinlainen hämärä mielikuva siitä, että valtio-oppi ja muut yhteiskuntatieteet eivät ehkä kuitenkaan olisi työllistymisen kannalta niin surkeita vaihtoehtoja kuin esim. kirjallisuus ja historia, joiden opiskelua myös mietin. Se käsitys on kyllä korjaantunut.


      • Valtio-oppi,rumasana
        Nimimerkki unohtui kirjoitti:

        Itse ainakin ryhdyin opiskelemaan valtio-oppia, koska siinä elämänvaiheessa olin henkisesti aika hukassa, enkä uskonut, että pääsisin luonnevikojeni takia ikimaailmassa millekään järkevälle työuralle, vaikka opiskelisinkin jotain hyvin työllistävää ainetta. Siksi ajattelin, että se on ihan v*tun sama missä opinahjossa sitä muutaman vuoden kuluttaa. Onpahan kuolema sitten valmistuessa vähän lähempänä.

        Toinen tekijä oli tietysti se, että olemattomien matemaattisten kykyjeni vuoksi suuri osa hyvin työllistävistä aloista (tekniikka, lääketiede...) oli alunpitäenkin poissuljettuja.

        Kolmanneksi minulla oli jonkinlainen hämärä mielikuva siitä, että valtio-oppi ja muut yhteiskuntatieteet eivät ehkä kuitenkaan olisi työllistymisen kannalta niin surkeita vaihtoehtoja kuin esim. kirjallisuus ja historia, joiden opiskelua myös mietin. Se käsitys on kyllä korjaantunut.

        "Itse ainakin ryhdyin opiskelemaan valtio-oppia,..."

        Tarinasi muistuttaa suuresti omaani tämän valtio-opin ja varsinkin siitä työllistymisen suhteen.

        Mutta voi rumasana, miltä se nyt pitkäaikaisen työttömyyden jälkeen tuntuu muistella niitä valtio-opin opiskeluaikoja. Alkuaikoinahan sitä suhtautui pelonsekaisella kunnioituksella viisaankuuloisiin professoreihin ja heidän esittämin korkealentoisiin teorioihin.

        Ja voi toinen rumasana sitä tenteissä ja eri seminaareissa kirjoitettujen esseiden määrää ja niiden takia luettujen tylsien, sisällöiltään pölisevien kuivien, usein vielä englanninkielisten oppikirjojen määrää. Sitten toista vuotta kestänyt gradun työstäminen...

        Ja valmistuttua suurin toivein kohti ensimmäistä työpaikkaa! Ja sitähän ei sitten ollut olemassakaan, ei koko Suomessa. Työvoimatoimiston akateemisille tarkoitetussa toimipisteessä sai ensimakua, mitä on edessä. Meitä palvelemaan oli tilapäisesti tukityöllistetty samasta tiedekunnasta työttömiksi valmistuneita maistereita. Kun heiltä sitten vähän pontevammin aloin kysellä työpaikkaa pitkien ja rasittavien akateemisten opintojen tuottamalla paatoksella, minulle vastattiin hinkaisemalla: "Ei me voida työpaikaksi muuttua!"

        Vaan kun en minäkään...


    • Sivumies_tulee_sivus

      Kun ilmeisesti tiedätte minua paremmin, niin kerrotteko, mikä on työllisyys- tai työttömyysaste yhteiskuntatieteilijöiden keskuudessa?

      • Töitä tarvitaan

        "Kun ilmeisesti tiedätte minua paremmin, niin kerrotteko, mikä on työllisyys- tai työttömyysaste yhteiskuntatieteilijöiden keskuudessa? "

        Tähän kysymykseen on vaikea antaa oikeaa vastausta, sillä monet alalta valmistuneet työllistyvät, sikäli kun mihinkään työllistyvät, paljolti myös sellaisiin töihin tilastoja kaunistamaan, joiden takia ei tarvitse lukiota käydä tai maisterintutkinoa suorittaa.

        Mutta työllisyystilanteen karmeuden käsität, kun menet mol.fi sivuille ja yrität sieltä löytää yhteikuntatieteiden maisterin työpaikan kohdasta "haku ammattialoittain". On siellä joitain paikkoja hallintotieteitä opiskelleille, mutta vaatimuksena on työkokemus alalta, jota vastavalmistuneella ei tietenkään ole.

        Yhtä toivottomaan tulokseen päädyt myös Aarresaaren sivustoilta, jossa on avoimet akateemisten työpaikat esillä.


    • 1819

      Voit työllistyä, mutta se tapahtuu tutkinnostasi huolimatta, ei sen ansiosta.

    • htm11

      Lue hallintotiedettä ja syvenny johonkin työllistävään pääaineeseen. Sivussa voi lukea valtio-oppia niin paljon kuin jaksaa.

      • Nimimerkki unohtui

        Mikään hallintotieteistä ei itsessään ole kovin hyvin työllistävä. Ne tarvitsevat kaverikseen jonkin hyvin työllistävän sivuaineen. Hallintotiede valtio-oppi on huono yhdistelmä.


      • dggds
        Nimimerkki unohtui kirjoitti:

        Mikään hallintotieteistä ei itsessään ole kovin hyvin työllistävä. Ne tarvitsevat kaverikseen jonkin hyvin työllistävän sivuaineen. Hallintotiede valtio-oppi on huono yhdistelmä.

        Olen eri mieltä. Julkisen sektorin talous ja kylkeen kauppiksesta laskentatoimi on hyvä esimerkki. Tai ympäristö ja aluepolitiikka sekä siihen kylkeen metsätiede.


      • entinen tt
        dggds kirjoitti:

        Olen eri mieltä. Julkisen sektorin talous ja kylkeen kauppiksesta laskentatoimi on hyvä esimerkki. Tai ympäristö ja aluepolitiikka sekä siihen kylkeen metsätiede.

        Niin mutta hallintotiede vaatii juuri noita järkeviä sivuaineita. Valtio-oppi ei ole sellainen aine. Hallintotieteistä saa koostettua sivuaineiden mukaan joko hyvän tai huonon tutkinnon. Itselle on tulossa huono noiden sivuaineiden takia.

        Hallintotieteet ovat siitä kummallinen aine, että ne ovat oikeasti hyviä tiettyjen sivuaineiden kanssa, esim: laskentatoimi (julkisoikeus)


    • susiraja1

      Valmistuin valtio-opista 2000. Sivuaineina: julkisoikeus, kunnallisoikeus ja aikuiskasvatus. Ensimmäinen vuosi oli hakuammuntaa. 2001 pääsin koulutoimenjohtajaksi ja vuodesta 2005 olen tehnyt kunnanjohtajan hommia. Oikeat sivuaineet ja opiskeluaikana tekemäni sijaisuudet opettajan työssä olivat minulle avaimet työllistymiseen. Pitää olla lisäksi valmiutta muuttaa ns. tuppukyliin hankkiakseen kannuksia. Monelle muutto kaupungista pikkupaikkakunnalle on se isoin este työllistymiselle.

      • Tarpeeton oppiaine

        "Valmistuin valtio-opista 2000. ..."

        Jaa, vai niin....

        Minä valmistuin samana vuonna valtio-opista. Mitään alan töitä en ole saanut, enkä vielä kertaakaan mol.fi sivuilla (tai missään muuallakaan) nähnyt työpaikkailmoitusta, jossa tarjottaisiin töitä valtio-opista valmistuneille.

        Eihän siellä tosin ole työpaikkailmoituksia yhteiskuntatieteellisestä/valtiotieteellisestä valmistuneille sen juuri enempää, olivatpa valmistuneet mistä oppiaineesta tahansa.

        Se kai tässä kaikkein toivottominta on, ettei kukaan koko maassa näytä tähän alan karmeaan työllistymisongelmaan tietävän pienintäkään helpotusta tuottavaa ratkaisua. Olen pommittanut lähes töikseni eri tahoja sähköpostitse, mutta kukaan ei tiedä mitään, enimmäkseen eivät edes vastaa viesteihini.


    • Järjestöbyrokraatti

      Nimimerkki Susirajan opinto-ja urakaaresta voi todeta, että paljon myös riippuu omasta aktiivisuudesta ja asenteesta. Itse valmistuin poliiittisesta historiasta, mikä on hyvin valtio-oppiin verrattavissa (sivuhaara) 2011 ja sain puolen vuoden kuluessa vakituisen työpaikan etujärjestöstä. Yhteistä minulla ja susirajalla on se, että minä en paistellut hampurilaisia opintoaikana, vaan hakeuduin omaa koulutustani vastaaviin töihin, ensin avustaviin töihin ja kesä kesältä vastuutani kasvatettiin. Tuossa pikkupaikkakunnalle muutossa on perää. On paljon tyyppejä, joille on aivan mahdoton ajatus lähtee landelle ovat kuulemma mielummin työttömänä ja/ tai jatkavat opiskeluita ikään kuin elämäntapana.

      • Testataan väitettä

        "On paljon tyyppejä, joille on aivan mahdoton ajatus lähtee landelle..."

        Kuulostaa ihan järkeenkäyvältä kannanotolta.

        Mutta niin valtio-opin kuin myös koko yhteiskuntatieteiden/ valtiotieteiden työttömyysongelma on siinä määrin rankka vitsaus, ettei sitä muuttovalmiutta parantamalla ratkaista.

        Mutta jos olet eri mieltä, niin testataan väitettäsi: Ei muuta kuin kirjoita sinä, tai joku muu samaa mieltä oleva lukija, esiin työnantajien nimiä, joilla on todellisia valkokaulustyöpaikkoja tarjolla, ja joille alan työttömät maisterit voivat pankkiyhteystietonsa ja verokorttinsa toimittaa. Työpaikat saavat sijaita vaikka kuinka kaukana susirajan takana.


      • Asiasta perillä
        Testataan väitettä kirjoitti:

        "On paljon tyyppejä, joille on aivan mahdoton ajatus lähtee landelle..."

        Kuulostaa ihan järkeenkäyvältä kannanotolta.

        Mutta niin valtio-opin kuin myös koko yhteiskuntatieteiden/ valtiotieteiden työttömyysongelma on siinä määrin rankka vitsaus, ettei sitä muuttovalmiutta parantamalla ratkaista.

        Mutta jos olet eri mieltä, niin testataan väitettäsi: Ei muuta kuin kirjoita sinä, tai joku muu samaa mieltä oleva lukija, esiin työnantajien nimiä, joilla on todellisia valkokaulustyöpaikkoja tarjolla, ja joille alan työttömät maisterit voivat pankkiyhteystietonsa ja verokorttinsa toimittaa. Työpaikat saavat sijaita vaikka kuinka kaukana susirajan takana.

        Nyt sinä puhut vastoin parempaa tietoasi. Jos on kuunnellut tarkalla korvalla valtiovallan ja etenkin työnantajien edustajien puheenvuoroja, paras työntekijä olisi entisajan lentojätkä, jolla omaisuus mahtui reppuun.

        Nykyajan lentojätkällä pitää tietysti olla yliopiston loppututkinto.


      • Reppu on pakattu
        Asiasta perillä kirjoitti:

        Nyt sinä puhut vastoin parempaa tietoasi. Jos on kuunnellut tarkalla korvalla valtiovallan ja etenkin työnantajien edustajien puheenvuoroja, paras työntekijä olisi entisajan lentojätkä, jolla omaisuus mahtui reppuun.

        Nykyajan lentojätkällä pitää tietysti olla yliopiston loppututkinto.

        " ...paras työntekijä olisi entisajan lentojätkä, jolla omaisuus mahtui reppuun. "

        Kun noin hyvin olet asiasta perillä, niin kerropa seuraavassa viestissäsi, missä pitävät vastaanottoa ne työnantajat, jotka näitä akateemista loppututkintoa repussaan kantavia "lentojätkiä" alan töihin palkkaavat.

        Töitähän jokainen voi väittää olevan olemassa, mutta kun aletaan peräänkuuluttaa palkanmaksajia, paljastuu koulutusta vastaavan työn saanti yhteiskuntatieteistä työttömäksi valmistuneen maisterin kohdalla salatieteeksi. Sinähän et tietenkään asiasta perillä olevana tähän salatieteen harjoittajien seuraan tule sortumaan...

        Reppu on jo pakattu mainitsemillasi "eväillä" ja valmiutta tien päälle lähtöön kyllä on olemassa.


      • Asiasta perillä
        Reppu on pakattu kirjoitti:

        " ...paras työntekijä olisi entisajan lentojätkä, jolla omaisuus mahtui reppuun. "

        Kun noin hyvin olet asiasta perillä, niin kerropa seuraavassa viestissäsi, missä pitävät vastaanottoa ne työnantajat, jotka näitä akateemista loppututkintoa repussaan kantavia "lentojätkiä" alan töihin palkkaavat.

        Töitähän jokainen voi väittää olevan olemassa, mutta kun aletaan peräänkuuluttaa palkanmaksajia, paljastuu koulutusta vastaavan työn saanti yhteiskuntatieteistä työttömäksi valmistuneen maisterin kohdalla salatieteeksi. Sinähän et tietenkään asiasta perillä olevana tähän salatieteen harjoittajien seuraan tule sortumaan...

        Reppu on jo pakattu mainitsemillasi "eväillä" ja valmiutta tien päälle lähtöön kyllä on olemassa.

        Tässäkin pätee edelleen myös se totuus, että jos urakkapohjainen pölliteko tai hiekkakuormien lastaus ei tuottanut tekijälleen edes ruokarahoja, vaan jätkä jäi navastaan kiinni yhtiöön, niin lentojätkä irtisanottiin ja otettiin toinen kokeiltavaksi.

        Niin käy nykyaikana yhteiskuntatieteilijällekin, jos ei olemassa olevissa työtehtävissä edes palkkaansa saati sitten osaa johtajansa optioista ansaitse.


      • Asiasta miekii
        Asiasta perillä kirjoitti:

        Tässäkin pätee edelleen myös se totuus, että jos urakkapohjainen pölliteko tai hiekkakuormien lastaus ei tuottanut tekijälleen edes ruokarahoja, vaan jätkä jäi navastaan kiinni yhtiöön, niin lentojätkä irtisanottiin ja otettiin toinen kokeiltavaksi.

        Niin käy nykyaikana yhteiskuntatieteilijällekin, jos ei olemassa olevissa työtehtävissä edes palkkaansa saati sitten osaa johtajansa optioista ansaitse.

        "Niin käy nykyaikana yhteiskuntatieteilijällekin,..."

        Voi sille vanhemman sukupolven yhteiskuntatieteilijälle joskus noinkin käydä, varsinkin, jos on erehtynyt tai onnistunut yksityiselle sektorille työllistymään. Yhtiöstähän tuossa puhuit.

        Mutta vastavalmistuneiden kohdalla kuvaamastasi kohtalosta ei ole pelkoa. Heitä ei nykyään oteta edes kokeiltavaksi, jäävätkö firmaan navastaan kiinni, eikä sen paremmin jonkun tehtävässä epäonnistuneen tilalle uutena kokelaana.

        Kun ei pääse yhteiskuntatieteilijäksi siihen ensimmäiseenkään työpaikkaan, ei epäonnistumisen mahdollisuuttakaan ole olemassa.


    • juliana2

      Eiköhän se nyt kuitenkin ole niin, että lähes joka puolella on vaikeaa työllistyä, mutta hyvät tyypit kyllä työllistyvät varmasti ja erottuvat viimeistään testeissä joita on nykyään paikassa kuin paikassa. Lisäksi hyvät tyypit osaavat myös verkostoitua niin, että pääsevät hyville paikoille. Joku voi sanoa, että pelataan suhteilla, noh niin pelataan ja niiitä suhteitakin pitää osata luoda ja hyödyntää. Oma neuvoni on, että hakeutukaa omaa ammattia lähelle jo opiskeluaikana ja vastaavasti välttäkää hanttihommeja.

      • Tyyppi miekii

        "....hyvät tyypit kyllä työllistyvät varmasti...."

        Ongelma piileekin siinä, että avauksessa mainittujen oppiaineiden osalta myös yliopistojen henkilökunta on heittäytynyt pelkästään tämän uskomuksen varaan, että "hyvät tyypit kyllä työllistyvät".

        Niin kai ne työllistyvätkin, mutta näitä tällä tavoin työpaikan alan opintojen perusteella työllistyviähän on vain muutama yksilö sadasta. Kun mitään kolutusta vastaavia työpaikkoja ei laitoksen ulkopuolella ole olemassakaan, nämä loput saavat viisivuotisen opiskelun jälkeen huomata olevansa lähtöruudussa.


    • Näköalapaikalle

      Eräältä tutulta kansanedustajalta kuulin ettei ole tunkua avustajiksi. Eikö yhteiskuntatieteitä opiskelevien kannattaisi lähestyä kaikkien puolueiden eduskuntaryhmien kanslioita ja tarvittaessa itse edustajia. Markkinahenkisyyttä ja kekseliäisyyttäkin tarvitaan. Myös eri projekteja maailma on väärällään ja yksi projekti voi johtaa toiseen etc etc. mm eri valtionhallinnon projektit, Eu- raha,eri kuntayhtymät, kuntien omat projektit, matkailuprojektit. Omana opiskeluaikana tilastokeskus otti paljon yhteiskuntatieteilijöitä kesätöihin, en tiedä sitten miten nykyään on.
      Itse olen ollut avustajana ( jopa ilman jäsenkirjaa) ja voin vakuuttaa, että kannatti.

      • Hyvä_idea_MUTTA

        "Eikö yhteiskuntatieteitä opiskelevien kannattaisi lähestyä kaikkien puolueiden eduskuntaryhmien kanslioita ja tarvittaessa itse edustajia."

        Kuinka moni on ihan oikeasti valmis työskentelemään sellaisella puolueelle tahi henkilölle, jota pitää moraalittomana ja mätänä?


      • Alkaa polttaa?

        "Itse olen ollut avustajana..."

        No kerro ihmeessä niiden eduskunnassa toimivien työnantajien nimiä, jotka ovat valmiit ottamaan valtio-opista tai YKP:stä valmistuneen maisterin.

        Kokemukseni mukaan kukaan ei vastaa mitään, jos alkaa hakuammunnalla lähestyä. Olisihan se helpompaa, jos olisi sellaisten tahojen nimiä tiedossa, jotka edes teoriassa olisivat valmiita yhteiskuntatieteiden maisterin työllistämään.


    • hisuke

      - hakeudu kunnallispolitiikkaan ja sitä kautta aktiivista työtä tekemällä etenet sitä kautta ylemmäs opiskelun --> työn ohessa
      - hae vaihtoon ulkomaille ja yritä siellä ollessa luoda verkostoja, jotta työllistyminen ulkomaille olisi yksi vaihtoehto
      - kotimaiset lähetystöt palkkaavat paikan päältä työntekijöitä, joten lähetystöura on yksi vaihtoehto, josta ei kauheasti puhuta. Sopivan koulutuksen avulla voit nousta sitä kautta hyvään duuniin. Palkka ei ole kyllä hääppönen
      - opiskele sivuaineena sellaisia aineita, jotka työllistävät ja joista on konkreettista hyötyä. Jos aikaa ja rahaa riittää, niin poikkitieteellisyys voi olla erittäinkin työllistävä kombo (juridiikkaa, verotusta, tilastomatematiikkaa jne). Kielitaidostakaan ei ole koskaan haittaa
      - katso että millaisia työpaikkoja on avoinna. Mieti, mitä sellaiset työtehtävät vaativat osaamista. Yleisesti ottaen esim. ympäristönäkökulma ja talousasiantuntijuus ovat sellaisia, joista on kysyntää, joten voisitko yhdistää sivuopintoina niitä omaan opintopolkuusi?

      • Konkretiaa, pliis

        "...katso että millaisia työpaikkoja on avoinna...."

        Katso itse.

        Siis katso mol.fi sivustolta, onko sellaista tarjontaa, jossa selväsanaisesti ilmoitetaan sellainen vapaa työpaikka, jossa tarvitaan valtio-opista tai yhteiskuntapolitiikasta maisteriksi valmistunut henkilö.

        Voin kertoa, ettei sellaista ole yli kymmeneen vuoteen ollut kertaakaan. Ja tämähän tarkoitta sitä, että näistä aineista valmistunut joutuu itse keksimään, miten hän opiskelemansa teoriat muuttaa työpaikaksi ja ansiotuloksi ja millä foorumilla. Ja miten hän tässä prosessissa onnistuu, sehän on täysin hänen henkilökohtaisista ominaisuuksista ja varsinkin itsetunnosta kiinni. Opiskelumenestyksellä pyyhitään heti tässä vaiheessa takapuolta.

        Ja kun se on näistä henkilökohtaisista ominaisuuksista, kuten ulkonäöstä sosiaalisuudesta, itsetunnosta yms. kiinni, niin työttömäksi valmistunutta maisteria itseään voidaan loputtomiin syyttää alennustilastaan.


    • Näköalapaikalle

      Nyt alkaa tuntumaan siltä, että tämä kaiken alasampuja on yksi ja sama henkilö eri nimimerkkien suojassa.
      Työvoimahallinnon palvelujen kautta ei todellakaan saa takuuvarmasti mitään se on selvä. Tässäkin ketjussa on paljon hyödyllisiä keinoja, itseasiassa varmaan valtaosa.

      "No kerro ihmeessä niiden eduskunnassa toimivien työnantajien nimiä, jotka ovat valmiit ottamaan valtio-opista tai YKP:stä valmistuneen maisterin. "

      Kaikki puolueet. Jokaisella puolueella on oma eduskuntaryhmän kanslia. Sinne voi lähettää paperit ja tiedustella jos suoraan tietävät edustajan, jolla ei ole avustajaa tiedossa ja ottaa henkilökohtaisesti yhteyttä. Paras aika on tietysti heti vaalikauden alussa, mutta vaihtuvuuttakin on, koska kyseessä on valtaosaltaan nuoret ihmiset.

      Tämä keskustelu on ihan hyvää priiffausta, mutta toivonsa heittäneille ja ikivalittajille mikään ei koskaan käy, eikä heistä mitään koskaan tulekkaan.

      • "Ikivalittaja"

        "Nyt alkaa tuntumaan siltä, että tämä kaiken alasampuja on yksi ja sama henkilö eri nimimerkkien suojassa."

        On nokkela keino tuomita nämä keskustelunavauksessa esiintyneet kriittiset kommentit yhden ainoan valittajan lähettämäksi. Mutta niihin annetuissa vastauksissakin on myös yksi alan työllistymistä koskeva yhteinen piirre: Kun esittää selvän kysymyksen, että missä tämä, vaikkapa valtio-opista tai YKP:stä valmistuneita maistereita työllistävä työnantaja konkreettisesti vastaanottoaan pitää ja mikä hänen nimensä on, kukaan ei osaa vastata mitään.

        "Hyviä" neuvoja tämän työnantajan etsimiseksi kyllä satelee, ja totta kai jokainen työtön on näitä neuvoja myös käytäntöön soveltanut, mutta kun sitä palkanmaksajaa alkaa viimein peräänkuuluttaa, törmää vaikenemisen muuriin.


      • Konkretiaa, pliis

        "Työvoimahallinnon palvelujen kautta ei todellakaan saa takuuvarmasti mitään se on selvä. "

        No ainakaan aiheena olevan alan työttömille tätä itsestäänselvyyttä ei tarvitse tähdentää.
        Mutta jonkinlaisen kuvan kyllä alan lohduttomasta työllisyydestä työvoimahallinnon sivuiltakin saa.

        Ja nämä muiltakin foorumeilta haalitut työpaikka ilmoitukset, sikäli kun niitä yleensäkään sattuu olemaan, ovat jo lähtökohdiltaan ja toimenkuvaltaan siinä määrin epämääräisiä ja opiskelun kautta hankitulle osaamiselle niin kaukaisia, että monelta menee sisu kaulaan jo niitä lukiessa.
        Tilannetta voisi verrata asetelmaan, jossa vaikkapa metsäalaa, kaivosalaa tai rakennusalaa opiskelleet diplomi-insinöörit joutuisivat kaikkihakemaan töitä samasta valikoimasta, jossa parhaassakin tapauksessa ilmoitettaisiin vain, että "työpaikka on tarjolla teknillisessä korkeakoulussa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneelle henkilölle".

        Niin, yritäpä siinä sitten pohtia, miten osaamisellaan voi työpaikassa pärjätä ja uskaltaako haastattelussa sanoa, ettei ole siitä ollenkaan varma. Näinhän se tilanne on yhteiskutatieteistä/ vaaltiotieteistä valmistuneilla. Tämä kyllä tiedetään ja ongelma kuitataan, kuten tässäkin keskusteluketjussa, että "hyvät tyypit kyllä työllistyvät". Siis jos et ole työllistynyt, et ole hyvä tyyppi ja koko alan karmea työttömyysongelma onkin vain itsesi syytä.


    • Valtiotieteilijä

      Valtio-oppi on hieno aine, joka antaa elämälle paljon. Valtio-opin opetus on myös valtiolle hyödyllistä, sillä toisin kuin oikeus tai taloustieteet siinä korostuu vallan luonne paljaana eikä mihinkään utilitarismi haaveiluun verhottuna. Hyvin näyttävät valtio-oppineet myös työllistyneen niin palkkojen kuin työllisyyden suhteen, ainakin pitkällä aikavälillä. Valtio-oppi on yhteiskuntapolitiikkaa parempi ainakin hienomman tutkintonimikkeen vuoksi (:D) valtiotieteiden maisteri kuulostaa paljon paremmalta kuin yhteiskuntatieteiden maisteri

    • pätijä

      Tutkintonimike ei riipu oppiaineesta, vaan tiedekunnasta. Helsingissä tai Turussa yhteiskuntapolitiikkaa opiskeleva valmistuu valtiotieteiden maisteriksi. Missä tahansa muualla valtio-oppia opiskeleva valmistuu yhteiskuntatieteiden maisteriksi.

    • RebekkaR

      Ihanaa oli lukea tämä ketju. Olen 50 v , ja jos minulla on geenien kanssa yhtä huono tuuri kuin vanhemmillani, kuolen 20 vuoden kuluttua. Lähden lukemaan valtio - oppia ihan vain itseni vuoksi ja rakkaudesta opiskeluun. Luin aikaisemmin viestintää huvikseni. En varmasti tule tekemään päiväkään alan töitä, mutta onhan se helvetin hienoa kertoa ylimielisille sukulaisille, että minäpä olen VTM, kun ne ovat teologeja. Kansaneläkkeellä palmujen alla todennäköisesti kirjoitan kirjoja tai ohjelmoin kotisivuja henkeni pitimiksi. En jaksa enää ottaa asioita kovin vakavasti. Minä en vain halua kuolla näin. That's it!

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kyllä suoraan

      Sanottua vi.tu.taa. Miksi en toiminut silloin. Sama kun olisi heittänyt smagardin menemään.
      Ikävä
      66
      1522
    2. Voisitko nainen kertoa mulle

      Tykkäätkö sä musta, vai unohdanko koko jutun? Mä en viitti tulla sinne enää, ettei mua pidetä jonain vainoajana, ku sun
      Suhteet
      162
      1329
    3. Oisko jii-miehelle jollakin asiaa

      Jos vaikka on jäänyt joku asia sydämen päälle.
      Ikävä
      88
      1172
    4. Perustele miksi hän ei

      Ole sopiva sinulle
      Ikävä
      118
      1129
    5. Miehelle naiselta

      Ajattelen sinua aina, en jaksa enää. Ja luulin, että pidit minusta, mutta silloin olisit tehnyt jotain. Mutta sinä et te
      Ikävä
      30
      955
    6. Miksi sinulla, nainen

      On niin negatiivinen asenne minuun ja yleensäkin negatiivinen käsitys?
      Ikävä
      104
      795
    7. Mikä oli nainen

      Paras yhteinen hetkemme niistä pienistä ja vähäisistä.
      Ikävä
      55
      720
    8. Olen syvästi masentunut

      En oikein voi puhua tästä kenenkään kanssa. Sillä tavalla että toinen ymmärtäisi sen, miten huonosti voin. Ja se että mi
      Tunteet
      89
      646
    9. Iäkkäät asiakkaat ärsyttävät kaupoissa

      Miksei Kela järjestä palvelua, jolla toimittaisivat ostokset suoraan ikäihmisille? https://www.is.fi/taloussanomat/art-
      Maailman menoa
      181
      627
    10. Mitä vastaat jos

      Kysyn maanantaina jutteluaikaa ihan arkipäivisistä asioista, rauhassa? Koska nimittäin aion 😍
      Ikävä
      36
      624
    Aihe