KIUSAAJAT,AUTTAISKO JATKAA?

Jep kiusaajat tappo mut. R.I.P :/

Ei sitä kukaa voi ymmärtää miltä se tuntuu kuolla, ja sen jälkee olla zombie.

ala esiintymään ja anteliaasti ;D

Kohdallani kiusaajat jatkoivat takaa-ajoani 2 vuotta; eivät rauhoittuneet vaikka näkivät romahtamiseni ja sekoamiseni.

Jatkoivat vaikka näkivät, että luovutin ja olin antanut periksi.. ei riittänyt. Odottavat vieläkin, että tekisin itsemurhan.

Kyseessä ei ole mikään teiniporukka joka minua ahditelee vaan keski--ikäinen naisporukka, joka päätti tehdä työyhteisössä minusta selvää jälkeä.

Vieläkin sattuu sieluun vaikka tuosta on aikaa jo 2,5 vuotta; en koskaa saa itselleni rauhaa, kun tiedän mihin ihminen pystyy.

Ja tuossa tilanteessa on turha hakea apua psykiatrian puolelta.. psykiatria tarjoaa vaan lääkkeitä ja diagnooseja. Kukaan ei usko mihin kaikkeen ilkeät ihmiset pystyvät, kuvittelivat että minäkin olen harhainen, kun kerroin miten entiset työkaverit ahdistelivat puhelinsoitoin ja tekstiviestein lapsiani. Siis keski-ikäiset naiset eivät enää tyytyneet minun kiusaamiseeni vaan se ulottui jo lapsiini.

EI ollut itsemurha tai perhesurma kaukana, kun yritin paeta tuota porukkaa.

Kohta pakenin jo psykiatriaa, kun massiiviisin lääkityksin olivat minua tappamassa.

Lähdin pakoon sutta ja kohta pakeninkin sutta sekä karhua.

Eikö tämä tuska pääty koskaan?

Itse olen joutunut 30 vuotta kestäneen kiusaamisen uhriksi ja alkunsa kaikella on lapsuudessani, jolloin alkoi ajattelutasolla tapahtuva kiusaaminen. En tuolloin noteerannut heitä miksikään, mutta nykyään koen heidät julmine mielihaluineen todella voimakkaaksi rasitteeksi. Nyt olen 55 vuotias ja olen alkanut odottaa kuolemaa, se olisi minusta kaunis ratkaisu. Olen henkinen ihminen ja uskon karman lakiin ja kuoleman jälkeiseen elämään ja siksi aloin jopa toivoa kuolemaa. Kuolla voi tuskattomasti nukkuessaan ja sitä aloin jo jonkin verran toivoa. Yksi suurimista syistä tähän päätökseen on myös viranomaistoiminta. Haluaisinkin kuolla niin, että julkistan kaiken, so. viranomaisen julmuuden ja heillä ei olisi kostettavanaan kuin kuollut ruumis ja yhteiskunnan vihat niskassaan.

On minuakin kiusattu.

Maailmassa riittää psykopaatteja. Toivottavasti vetävät itsensä hirteen! Joillekin jää pakkomielteeksi toisen elämän seuraaminen ja vakoilu. Sellaisten tulisi mennä hoitoon ja saada vahvoja lääkkeitä!

TSemppii, kiusaaminen on aina väärin ja siksi kannattaa vaan pyrkiä keskittymään omiin vahvuuksiin ja kääntää pää pois toisten julmuuksista!