Mikä kesä on jäänyt mieleesi kaikkein ihanimpana vuosien takaa? Usein on "jokin", joka muistoissamme kimmeltää läpi vuosikymmenten. Itselläni se on juhannus pienellä paikkakunnalla, jossa vietin kesän. Vanhan rakennuksen tunnelma, sai heti saavuttuani sinne valtaansa.
Punainen vanha tupa, isoine leivinuuneineen, pienet ikkunat ja pihlaja lähes kiinni tuvan seinustalle. Siellä koin erään täydellisimmän kesäviettoni, kahden pienen lapseni kanssa.
Punainen vanha tupa, isoine leivinuuneineen, pienet ikkunat ja pihlaja lähes kiinni tuvan seinustalle. Siellä koin erään täydellisimmän kesäviettoni, kahden pienen lapseni kanssa.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Hyvin usein tulee mieleeni ne lapsuuskodissani viettämät kesät ja joulut. Äitini kuoltua kävimme siellä enää harvoin, joten kesätkin on ollut vain ikäviä.
Ensin ajat ja ajat helteessä hikoillen koko päivän, lopulta pilvet kerääntyvät taivaalle, kun pääset perille sataa ja ukkonen, siinä istut sängyn laidalla kolme viikkoa odottamassa sateen loppumista.
Oi, minä rakastan sadettakin kesällä! Yöllä sen ropinaa, joskus jytinääkin! Vanhojen hirsitalojen tuoksua, ja ennenkaikkea kesäistä luontoa ympärillä, satoi tai paistoi!
Tihkusateessa olen kävellyt jo nuoresta lähtien, ihoni nauttii siitä ja hengittäminen on niin kevyttä.
Oikeastaan kummallista, miten koen ihanimmat luontokokemukseni aivan yksin,...vain minä ja Luojani luoma luonto, jota rakastan.
Sitten palaan mielelläni taas omieni, ja ihmisten pariin.
Mikäs siinä sateessa muuta, mutta kun se vesi on KYLMÄÄ!
Joskus matkallani Saksassa havahduin erikoisen ilmiöön: sadevesi olikin lämmintä, ei kylmää kuten Suomessa.