Sain esiintymispelkoon propralia ja myös rauhoittavaa. mutta ei tästä tule sittenkään mitään. en vaan kykene. olen ottanut määrättyjä lääkkeitä, yhdessä ja erikseen ja menee paremmin, enää kaikki päivät ei ole helvettiä, vaan siedettäviä, jopa mukavia. mutta sitten tulee esiintyminen ja sitten lamaannun, jään kotiin. ja sitten menee taas takapakkia. viime kuussa linnoutauduin viikoksi kotiin, kun en kehdannut tavata opiskelukavereita, sen takia, etten pitänyt sovittua esitelmää. ja nyt tuntuu, että he aina vaan ajattelevat, ettei tuo pysty pitämään ja oikeen katsovat sitä pitäessä, että nyt se tärisee, esim. jouduin lukemaan tekstin äänen, ja olin silloin ilman lääkkeitä ja tuli taas perus oireita, ääni rupesi tärisemään, kädet rupesi tärisemään ja sydän hakkamaan, ja tunsin vaan muiden katseet, toisaalta, voi olla että liiottelen, että tuntuu vaan, että muut katsoo pahasti ja nauraa. haluaisin niin kovasti, onnistua. mutta tämä on kuin noidankehä, en minä onnistu, kun edes voi yrittää.
lamaannuttava esiintymispelko
ABC777
3150
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Juuri noiden syiden takia lopetin koulunkäynnin kokonaan, vaikka peruskoulun päättötodistuksen ka oli yli 9 :(
Minä sain kirjoitettua ylioppilaaksi ja lopetin koulunkäynnin kokonaan sen jälkeen juuri noiden esiintymisten takia, en vain enää jaksanut sitä kamalaa stressiä, ahdistusta ja paniikkia.
En voi koskaan enää käydä kouluja enkä tehdä edes mitään töitä sos-fobian takia. Parisuhteestakaan on varmaan turha haaveilla tämän sairauden takia eli sosiaalisten tilanteiden pelko on pilannut minun elämän täysin. Olen todella väsynyt, masentunut ja ahdistaa jokatapauksessa. Lääkäreitä ja terapeuttejakaan ei kiinnosta, lääkkeistä ei ole apua. Läheisetkin kyllästyy minun ainaiseen valittamiseeni, onhan tätä jatkunut jo vuosia. Haluaisin tappaa itseni.
Lääkehoidon ja kognitiivisen käyttäytymisterapian yhdistelmä on tähän sitkeään vaivaan hyvä, todella hyvä.
Beetasalpaaja (esim Propral) ja pieni annos rauhoittavaa (esim Diapam, joka on rauhoittavista ei-koukuttavammasta päästä) auttaa jännityksen fyysisiin ja henkisiin oireisiin. Eivät ne nollaa niitä, mutta vaikuttavat sen verran näkyvästi, että olo muuttuu siedettäväksi. Siltä tarvitaan rohkeutta.
Terapia taas on tylsästä nimestään huolimatta melkoisen yksinkertainen ja selkeä juttu. Siinä pyritään eroon negatiivista ajattelumalleista ja harjoitellaan rentoutumista. LIsätietoa googlaamalla esim hakusanoilla "CBT stage fright".
Tsemppiä!