Elämän raskaus

Kyllä oli aikoinaan, mutta nyt ei enää kun minulla on mahdollista tehdä lyhyempää päivää ja voin olla jopa työttömänäkin mikäli haluan. Tietenkin sitten on sopeuduttava elämään taloudellisesti. Siihenkin tottuu. Sitten on niitä, jotka pelkäävät eläkkeelle jäämistä ja työ on melkein elämän ainut siältö. Eikö olisi mahdollisuus viettää sapattivuotta tai olla välillä vapaalla.

Jos tunne on, että pari viikkoa pitäisi saada levätä ja joka ikinen asia vaatii energiaa, on syytä kuunnella itseään, ennenkuin keho pistää pitämään sen parin viikon (ja hyvä jos selviää sillä) toipumisloman..
Miksi kaikki vaatii energiaa, onko mitään, mikä toisi energiaa?
Jos työ on niin vastenmielistä/vaativaa, voisiko siihen vaikuttaa jollakin lailla: kouluttautumalla lisää, opiskelemalla uutta, vaihtamalla työtehtäviä tai -pistettä...? Pääsetkö työssäsi toteuttamaan mitään luontaisia taipumuksiasi? Mitä työ sinulle merkitsee?

Itse olen aiemman ja tulevan yrittäjän näkökulmasta sitä mieltä, että työn on OLTAVA mukavaa, mielenkiintoista ja antoisaa. On se tietysti myös sitten vaativaa, mutta ei Suomessa ainakaan yrittäjänä kauaa jaksa, jos ei työ ole mieluista. En usko, että sellaista kutsumusammattia onkaan, jossa ei IKINÄ leipääntyisi, mutta niin kauan, kuin sellaisia päiviä on harvassa, asiat ovat mielestäni hyvin. Omasta jaksamisesta on tietysti pidettävä huolta, jos ei nuku riittävästi, syö kunnolla ja ulkoile ja liiku, on selvää, että jaksaminen on kortilla, oli työ sitten mitä hyvänsä...

Eli vastaus kysymykseen: kyllä, minulle työ on mieluista (kunhan saan itse vaikuttaa siihen ainakin osan -yrittäjälläkin on omat pakkopullat, ne kaikki muut "ammatit" mitä "saa" harjoittaa siinä sen varsinaisen ammattilalan sivussa....).