ajattelin kertoa teille minun elämän tarinani, pyydän pahat kommentit pois :)
1lk Olin iloinen ja pirteä pieni tyttönen, koulun alku meni hyvin kunnes veljelläni paheni syöpä siinä samassa opettajani oli paha minulle, hän soitti äidilleni sairaalaan vihaisia viestejä kun olin oma aloitteinen ja vilkas. Jossain vaiheessa lopetin koulun käynnin kolmeksi viikoksi... Sain kuitenkin hyvän ystävän itseasiassa minulla oli paljon ystäviä.. Mutta toisella luokalla ystäväni eivät enään halunneet olla kanssani. Vapaa-ajalla minulla oli kavereita paras kaverini oli poika joka oli minua kaksi vuotta vanhempi, hän oli minulle kuin veli..
2lk. kaikki samallaista kuin ennenkin mutta vähän pahemmin
3lk Opettajani siirsi minut erityisluokalle, sain kavereita mutta en kuulunut sinne tiesin sen itkin kotona koska minulle oltiin ilkeitä ja minua pomotettiin. Olen poikatyttö, siksi pojat ajattelivat että olen samanlainen että kestän siinä missä pojatkin, mutta se ei ollut niin.. Kerran ruokalassa jonotimme siinä samassa luokkalaiseni tönäisi minua, tietenkin tönäisin takaisin koska minua sattui opettava huomasi sen ja laittoi minut jäkiistuntoon... Minusta se oli epäreilua, enkä ymmärtänyt sitä.. Sitten aloin taas lintsata... Minut haluttiin jättää luokalle mutta rehtorini pelasti minut siltä
4lk kaverini joka on poika oli tärkeä minulle hengailimme paljon, koulut alkoivat olin vieläkin erityisluokalla kaikki paheni jättäydyin pois koulusta koska minua haukuttiin, lyötiin, kuristettiin, syyteltiin Olin puolivuotta pois koulusta, jouduin etappiin hiekkaharjuun, sielläkin minua kiusataan loppuun asti
5lk sain kavereita, mutta minua pidetään adhdna..... en jaksaisi kirjoittaa enempää koska kaikki paheni minulla oli itsetunto ongelmia, koska en kehittynyt yhtään olen lauta kolmasluokkalaisen näköinen..... ja olen vielläkin
1lk Olin iloinen ja pirteä pieni tyttönen, koulun alku meni hyvin kunnes veljelläni paheni syöpä siinä samassa opettajani oli paha minulle, hän soitti äidilleni sairaalaan vihaisia viestejä kun olin oma aloitteinen ja vilkas. Jossain vaiheessa lopetin koulun käynnin kolmeksi viikoksi... Sain kuitenkin hyvän ystävän itseasiassa minulla oli paljon ystäviä.. Mutta toisella luokalla ystäväni eivät enään halunneet olla kanssani. Vapaa-ajalla minulla oli kavereita paras kaverini oli poika joka oli minua kaksi vuotta vanhempi, hän oli minulle kuin veli..
2lk. kaikki samallaista kuin ennenkin mutta vähän pahemmin
3lk Opettajani siirsi minut erityisluokalle, sain kavereita mutta en kuulunut sinne tiesin sen itkin kotona koska minulle oltiin ilkeitä ja minua pomotettiin. Olen poikatyttö, siksi pojat ajattelivat että olen samanlainen että kestän siinä missä pojatkin, mutta se ei ollut niin.. Kerran ruokalassa jonotimme siinä samassa luokkalaiseni tönäisi minua, tietenkin tönäisin takaisin koska minua sattui opettava huomasi sen ja laittoi minut jäkiistuntoon... Minusta se oli epäreilua, enkä ymmärtänyt sitä.. Sitten aloin taas lintsata... Minut haluttiin jättää luokalle mutta rehtorini pelasti minut siltä
4lk kaverini joka on poika oli tärkeä minulle hengailimme paljon, koulut alkoivat olin vieläkin erityisluokalla kaikki paheni jättäydyin pois koulusta koska minua haukuttiin, lyötiin, kuristettiin, syyteltiin Olin puolivuotta pois koulusta, jouduin etappiin hiekkaharjuun, sielläkin minua kiusataan loppuun asti
5lk sain kavereita, mutta minua pidetään adhdna..... en jaksaisi kirjoittaa enempää koska kaikki paheni minulla oli itsetunto ongelmia, koska en kehittynyt yhtään olen lauta kolmasluokkalaisen näköinen..... ja olen vielläkin
Vastaukset 2
Vanhimmat
Oletpa sinä kokenut paljon vastoinkäymisiä. Kirjoituksestasi kuitenkin huomaa, että olet ajatteleva ja vahvatahtoinen tyttö.
Et voi muuttaa sitä, miten muut kohtelevat sinua tai suhtautuvat sinuun, paitsi muuttamalla omaa suhtautumistasi ja käyttäytymistäsi. Se ei ole koskaan helppoa, koska on vain yksi sinä, etkä voi ottaa mallia millainen sinä olisi parempi.
Ulkonäöstä ei kannata ottaa paineita. Olet varmasti jonkun mielestä se kaikkein ihanin, ja toisaalta täydellistä ulkonäköä ei ole kellään.
Tee lista, esim. viisi tärkeintä asiaa, joiden toivoisit olevan toisin. Aseta tavoite vaikkapa kolmen kuukauden päähän. Listaa sitten ne syyt tai keinot, jotka muuttaisivat nämä viisi asiaa. Poimi näistä keinoista ne, joihin voit itse vaikuttaa suoraan. Tee toinen lista niistä, joihin voit vaikuttaa epäsuorasti. Vedä lopuksi viiva niiden yli joihin et voi vaikuttaa lainkaan. Ne kannattaa unohtaa. Tee sitten suunnitelma, miten joka päiväisessä elämässäsi toteutat näitä kahden ensimmäisen listan asioita. Tarkastele listaa säännöllisesti ja mieti päivittäin miten onnistuit ja mitä voit tehdä huomenna paremmin. Älä lannistu. Jos yrität kovasti, ja olet rehellinen itsellesi, elämäsi näyttää ihan erilaiselta kolmen kuukauden päästä. Tsemppiä!
Niin ja yöt ovat nukkumista varten. Kone kiinni illalla jotta jaksaa tsempata päivisin!