lyhyen ajan sisällä, kun yritetään tappaa ihan pienet lapset. Onko vanhemmat humalassa eivätkä huolehdi lapsistaan. Tänäänkin oli lehdessä, että kaksivuotias pudonnut asfaltille. Ainakin toinen vanhemmista poliisin mukaan oli kotona. Tuollaisilta vanhemmilta on lapset otettava huostaan. Jos sen hukkuneen vanhemmilla on muita lapsia, on otettava huostaan. Meidän ollessa vanhempia, huolehdimme lapsistamme paremmin!
Koiratkin hoidetaan paremmin!
Koiratkin hoidetaan paremmin!
Vastaukset 34
Vanhimmat
Ei taida kylläkään ihan pitää paikkansa.
On niitä lapsia kuollut aina. Josku epämääräisille kuolemille nimityksenä oli "kätkytkuolema" ja lapsille nyt vaan sattuu onnettomuuksia. Aikanaan tieto ei liikkunut, ehkä joku juoruakka kierteli taloissa kaakattamassa ja lehdet oli paikallisia.
Nyt tieto liikkuu erilailla. Lapsikuolleisuushan on todellisuudessa romahtanut muutamissa kymmenissä vuosissa. Ennen tehtiin paljon lapsia, läheskään kaikki ei eläneet aikuisikään.
Toi parvekkeelta tippuninen, hokasin minäkin sen. Parvekkeelta voi kyllä pudota, kokoajanhan noita ihmisiä tippuu suomessakin. Poliisi tietenkin tutkii asiaa, mutta tapaus sen verran tuore, ei ne ole mitään lausuntoja jaelleen, vain lyhyesti, että näin on tapahtunut.
Mä en oikein tajua. Mitä ihmettä alkaa syytteleen vanhempia alkoholisteiksi ja uhkailemaan huostaanottamisilla asioissa, mistä et todellisuudesta tiedä kerrassaan mitään? Katos, tollasesta voi saada kunnianloukkaus syytteen pahimmillaan. Sitäpaitsi, ihmetyttää täydellinen empatian puute. Parivuotias lapsi sairaalassa, vanhemmat, liekö sisaruksi, sukulaisia kuitenkin. Ja netin huuhaapalstalla ollaa surevia ja sairaita ihmisiä lynkkaamassa.
=DW=
Ei se ollut parvekkeelta vaan tuuletusikkunasta! Minun asunnossani tuuletusikkunassa on sellainen rajoitin, ettei siitä mahdu putoamaan. Jos joskus aukaisen sen ihan auki, vahdin ettei koirani (ei enää pieniä lapsia tietenkään) putoa. En jätä sitä siksi aikaa yksin. Vaikka koira onkin pieni ja ei ehkä hyppäisikään niin korkealle, olen kuitenkin varovainen. Parivuotias lapsi pystyisi siirtämään tuolin ja kiipeämään. Tarkoitanpa tuota vanhemmuusjuttua yleisellä tasolla. Mutta etkö sinäkin yhtään ihmettele kun ihan vähän ajan sisällä esim 1-vuotias hukkuu. Kun minun lapseni ovat olleet 1 vuotiaita, niin kyllä he ihan näköetäisyydellä olivat ulkona.
Surullinen asia. Vilkkaat lapset ehtivät, eivätkä ymmärrä vaaraa.
Toivottavasti lapsi paranee täydellisesti!
Minä olisin saanut vapaasti lapsena pudota ikkunasta, kun aina asuttiin maajalassa, kuin varmaan meistä useimmat.
Ikäviä tapauksia, tosi surullisia, voimia vanhemmille.
Ketjun aloittaja ...kunhan huolehdit itsestäsi, ettet tule tänne huutamaan asioista, mistä et itse tiedä mitään..!!!!!!
Satttui silmiin.
Äsken oli lehdessä uutisointia vauvan pahoinpitelystä. Neuvolassa olivat huomanneet jotain vammoja ja peräti murtumankin. Miten mennenee. Vauva ilmeisimmin otettu huostaan, vanhemmat ensin käräjillä, sitten hovissa, kummassakin vapauttava tuomio. Nyt menossa korkeimpaan oikeuteen vauvan edunvalvojan toimesta.
Tapahtumista ei selkoa, syyttäjä syyttää pahoinpitelystä, vanhempien mukaan vammat tulleet suuresta dobermanista, joka oli päässyt livahtamaan sänkyyn.
Tollasia juttuja lehdissä päivittäin, kaikki kyllä tutkitaan. Mutta oikeusprosesseineen, raakaa touhua kaikille osapuolille. Tossakin jätetty vähemmälle huomiolle, vanhemmat voivat olla syyllisiä johonkin, mutta mihin ja kumpi, vaiko kummatkin. Korkeioikeus sen aikanaan sitten päättää.
En viitsinyt mitenkään alkaa tutkailemaan tilastoja, mulla kuitenkin käsitys, että vastaavia oikeudenkäyntejä paljon. Mikä lie syyllisten ja syyttömien suhde, ei tietoa. Se ainakin varmaa, jotkut syyllisiä johonkin, mutta aina joukossa syyttömiäkin. Sama asiahan se on kaikessa, karmeita kriminaaleja vapaalla jalalla, aina syyttömiäkin vankilassa.
Vaan oikeudenkäyntejä, lehtijuttuja, juristit ja soskutantat heilumassa. Mikähän se lienee sitten totuus, ja etenkin, mikä lapsen etu. Sitä voi ihmetellä.
=DW=
Tunsin väkivalta yksikössä työskennelleen poliisin, joka jäi pidätystilanteessa rosvojen ajaman auton alle (eivät pysähtyneet). Hänen työkaveri oli iso susikoira muunmuassa. Ei ollut helppo työ, serkkuni miehellä. Toisaalta jonkun on myös tehtävä meitä muita suojelevaa työtä. He kohtaavat kovia kokeneita - naisia, lapsia - heitä palkitsee se, että voivat pelastaa ja tuoda turvaa. se helpottaa työn henkistä kuormittavuutta.
Tämä tuli noista lasten onnettomuuksista mieleen. Kun me lapsena pyörittiin maalla, kiipeiltiin kallioilla, opeteltiin uimaan ja sukelleltiin järveen, ei siellä aikuisia ollut - he tekivät töitä suunnilleen koko ajan.Välillä on varmasti ollut pahat käydä, mutta selvittin tänne asti.
En lähtisi tuomitsemaan ihan helposti, lapset ehtii pikkuhetkessä vaikka mitä ja vanhemmille jää lopulta hirvittävä syyllisyys. Toki näitä viime kevään 8v. tytön kuoleman kaltaisia on reaalimaailmassa - ikävä kyllä.
Yhteiskunta muuttunut.
Kakaroita oli ennen paljon, eri-ikäisetkin keskenään. Vähän niinkuin kateltiin toisten perään.Nykyisin kakarat on haarrasteissa, ikäistensä kanssa, kaupungeissa pieniä asuntoja, ei niihin isompia kakaralaumoja mahdu.Ulkona taas puolestaan ei ole kokoontumispaikkoja.
Mua tympii just toi, että kaikki mahdollinen vastuu yritetään kaikessa työntää yhteiskunnalle. Poliisilla ihan varmasti paljon enemmän duuneja kuin ennen, menoja pitäisi kuitenkin vähentää, samalla tietenkin henkilöstöä. Eikä poliisi ehdi jokapaikkaan. Paljon ollut uutisia, että hätäkeskuksessa tehdään aika usein priorisoinnissa virheitäkin. Ei ole häävi duuni nykyaikana.
=DW=
Oikeassa olette edelliset kirjoittajat.
Asiasta toiseen katsoitko eilen tätä Jemen keskustelua ykkösellä klo 21, oli oikein hienoa analyysiä ko. aiheeseen. Perustan mielipiteeni ohjelman hyviin vieraisiin. Tätä tasoa lisää, jossa katsoja tuntee ylpeyttä, eikä myötähäpeää.
Minä en katsonut, enkä viitsi edes lehdestä lukea. Minusta on niin tosi tyhmää lähteä vaaralliseen maahan tieten tahtoen. Hyvä kuitenkin kun pääsivät vapauteen, mutta aivan liian iso asia tuosta on tehty. No, eihän muutakaan erikoista ole sattunut. Ja toiset sitten ostavat näitä näitä lehtiä!
Isot rahat nämä entiset panttivangit käärivät!
Miten niin käärivät?
Olet tainnut ymmärtää jotain väärin, asia on erittäin arkaluoteinen ja salainen, ei ne voi alkaa myymään seiskaan juttua itsestään, yleensä koko asiasta. Katos aivan mahdollista, että kyseessä oli jokin suomalainen peiteoperaatiokin.
=DW=
yksikin liikaa/ Vedä V päähäsi. Vaikka arvelet olevasi viaton kaikkeen huomaamattomuuteen lapsia hoitaessasi, hetken tarkkaamattomuuteen voi sortua kuka tahansa. Et ole synnitön moiseen asiaan - aloittajakaan. Takaan.
Sikamaista syyllistää vanhempia moisesta tapaturmasta. Poliisi tutkii, et sinä.
Yhtä hyvin tuuletusikkunan ritilä saattaa irrota jostakin syystä. Taloyhtiölläkin saattaa olla vastuukysymysten tarkastelua edessään. Pieni lapsi, leikkiessään ei noita vaaroja tajua, eikä hoitava henkilökään saata edes arvata vaaraa. Tapatutma on tapaturma, kunnes toisin näytetään.
Onneksi Lapsi voi kohtuu-hyvin ja toipunee. Vanhemmilla saattaa toipuminen järkytyksestä viedä loppuelämän ajan.
Voimia lapselle ja heille.
Siinäpä se onkin, hoitava henkilö ei aavista vaaraa! Vaan pitäisi aavistaa! Aivan liian optimistisia ovat nykyajan vanhemmat. Minä olen koko aikuisikäni ainakin, ehkä jo lapsenakin, ollut pessimisti. Osaan ajatella mitä voisi sattua ja siten ennakoida tapahtumat. En väitä, että kaikki tapahtumat, mutta kyllä ikkunan osasin pitää kiinni kun lapset olivat yksin huoneessa, eli minä esim. keittiössä. Asuimme kaupungissa, joten mitään lampia ei pihassa ollut, mutta kun käytiin sukulaisissa kylässä (siellä oli järvi), pidin koko ajan silmällä. Minulla on neljä poikaa (nyt jo tietysti aikuisia). Toiseksi syntynyt oli todella villi. Jo kaksivuotiaana lusikan toisella päällä ruuvasi ikkunat auki. Minun oli hankittava hänelle valjaat, ei voinut muuten taluttaa kun oli vanhin lapsikin pieni. Kaksi vuotta vanhempi. Ilman valjaita olisi juossut auton alle. Joten kokemusta on kyllä lapsen villeydestä.
Mullakin oli valjaat esikoisella, jopa vaunuissa nukkuessaan. Lähes vuoden ikäisenä hän pompahti herättyään niin nopeasti ylös, että olisi voinut kaataa vaunut. Nuorena hän sitten edusti maatamme maaottelussakin juoksulajeissa. Silmällä piti pitää, kun asuimme vuolaan joen varrella.
Sattuma korjaa satoaan, ennakoidaanpa kuinka hyvin tahansa.
Lapsen putoaminen tuuletusikkunan aukosta kerrostalossa on sellainen, johon harva osaa varautua, koska tuuletusikkunoissa, jotka aukeavat kokonaan, on oltava poikkiritilät, jotka eivät irtoa.
Lapsen hukkuminen Kannuksessa oli myöskin sellainen sattuma, jota ei pitänyt tapahtua.
Jokivarsi oli eristetty verkkoaidalla, josta ei lapsi pysty menemään läpi.
Maassa, verkkoaisan alla näkyi olevan pieniä kuoppia, ruodan vaikutuksesta, josta lapsi oli mahtunut ryömimään.
Käsi sydämelle - kuka on se hoitaja tai vanhempi, jonka silmät ovat koko ajan lapsessa, koko päivän.
Vastaus puhelimeen, kattilan kiehuminen hellalla, ovikellon soiminen ja tuhat muuta syytä ja hetkeä, niin vilkas muksu on jo pois silmistä.
Turha syyllistää ja syyttää täällä. Lyödä lyötyä. Kerätä taakkaa ikuisesti omassa mielessään kärsivän harteille.
Kenellä meillä on oikeus sellaiseen ja kuka sen oikeuden tuomita, meille on antanut.
Tase
Yleensä kirjoitat erittäin asiallisesti ja "miunmaunmukaan", mutta itse kiinitin huomioni tuohon ko. lapsen ikään ja kellonaikaan.
Väistämättä tuli mieleeni, että vanhemmat ja ehkä vieraatkin oli grillailemassa ulkona ja silloin sai olla tämä pikku taaperokin valveilla karmein kohtaloin.
Toisaalta kun muistelen omaa lapsuuttani ja kotiamme järvenrannalla, kuten myös äitiämme kaikkine karjatöineen, niin ei hän millään ehtinyt vahtimaan meitä 4 lasta, mutta ilmeisesti olimme narulla kiini lehmän pilttuussa silloin pienenä.
Hieman isompana pääsimme kyllä uimareissuille, mutta esim. 4-v veljeni pelasti vanhin siskoni 9-v parikertaa, kun minä tyttö pinkaisin pakoon, vaikka vieressä olin, kun poika läpsähti istualleen seisovilta jaloiltaan.
Pitäisiköhän nyt ruveta uskomaan siihen karmanlakiin, että se on ennalta määrätty, mutta jätän pois ehdottomasti vanhempien synnit. Ainakin meillä oli niinpaljon vaarallisia tilanteita ja sitten jo aikuisina, kun oli jo omia lapsia ja kylässämme oli rakennusbuumi, niin sydänsyrjällä katselin naapurin rouvaa, kun hän antoi lapsensa juosta rakennustelineillä. Ei sattunut koskaan mitään!
Nyt, kun lapsenlapseni asuvat tontillaan olevan lammenrannalla, niin ehdottomasti on (oli) määrätty liikkumarajat, mutta äitiemo vahti kuin haukka poikasiaan. Kyllä siinä mummi sai välillä sapiskaa, kun hoitovastuu oli minulla ja lapsi ei ollut näköetäisyydellä.
Tuolla viitattiin kätkytkuolemiin, joita todellakin tapahtuu edelleen ja se ei ole vanhempien vika. Tyttäreni, joka sai lapsensa "varttuneella iällä" oli sairaan pelokas siitä, hengittääkö lapsi? Koska olin etuoikeutettu siinä, että sain "varttuneena, ei suinkaan vanhana" mummina osallistua paljon lasten hoitoon ja yöpyä heillä, niin olinhan heille hyvä apu sinällään, että olen herkkäuninen, joten heräsin jokaiseen inahdukseen.
Taitaa tulla vanhemmiten pelokkaamaksi, sillä itse, kuten sisarukseni kuljimme 7 km koulumatkan...pelkoja vai ei?, mutta nyt pelkään tuon 8-v fillarointia kouluun ja takaisin, koska heti teki minulle "tepposet", kun ilmoitti tulevansa klo 2 ja tuli yli kolmen!! Syykin selvisi. Hän oli soittanut, mutta minulla ei ollut puhelin mukana.
Pienen jo kävelevän/juoksevan lapsen kanssa täytyy olla silimät selässäi.., ja siltikin vahinkoja voi sattua, ennakointi on parasta suojelua, niinkuin työsuojeluasioissakin, se on viisautta.
Silloin kun olimme lapsia ja yleensä perheessä oli monta leikki-ikäistä ja kun vanhimmasta päästä alettiin jotain ymmärtää niin jouduimme vastuuseen pienempien sisarusten turvallisuudesta pihaleikeissä..
Pirre
Näinhän se meni ja tiedän sen hyvin, sillä kuinka olisi anoppinikin selvinnyt seitsemän lapsensa kanssa?
Ei auttanut mieheni (pentu?7-v) kohdalla, joka jätettiin kotiin, kun toiset lähti saareen.
Itse hinkkasi veneen vesille ja lähti perässä. Ei auttanut peloke, että siellä on vihainen pässi! Oli ottanut jo valmiiksi kiven, johon pässi sai pukata.
Kaikki nuokin lapset selvisivät haavereilta, vaikka sama matka heilläkin oli rantaan, kuin minun lapsuuskodissa.
Ajeleppa kesällä Rasinmajakalla.
Kumpa pääsisi taas mihinkään, no omalle saari mökkelölle ehkä vielä kummiskin, mutta kiitos kutsusta, pittääpä katella karttaa..
P.s. oli kai se joku suojeluskin matkassa ettei meistäkään kukaan hukkunut, jäihen sekaan jo karattiin uimaan..
Empä kyllä nelivuotiasta laskisi kymmenvuotiaankaan vastuulle uimaan, mutta niin vain kaik kuusi ollaan hengissä, jollain tapaa ainakin :)
p.s. ompa ollu tomera poika :))
Nämä Eutanasiat ja "lapsen-murhat" alkavat minua jo huvittamaan.
Aina samat värssyt, runot, runoilut ja jeesustelut ja aina ilman parenpaa tietoaan.
Ja, säännöllisin välein, vuodesta toiseen, usein myös parissakin ikä-ryhmässä samaan aikaan.
Ei kai täällä nyt näin paljon uusia kirjoittajia poikkeile?
H.
Ja jos poikkeilisi, niin olettaen että ovat 60 , pitäisi heidän jo osata kohauttaa tänlaiset olkapäiltään, tietäen että jokaisen kohdalla totuus on omansa-lainen ja se hoidetaan sitten kun totuuden aika on. Niin lapsen kuolemat kuin Eutanasiatkin. Niin henkilökohtaisia ovat nuo.
Mitä tarkoittaa kun sanotaan: Se oli hänelle helpotus?
Voiko tuo lause sopia joskus ihan kaikkeen ja ihan kaikille?
H.
Ei se sovi ihan kaikille eikä ihan kaikkeen.
Enempää en edelleenkään sisimpääni täällä avaa, mutta kyllä sinäkin vanhasta muistista tiedät mitä tarkoitan.
Muuten olen samaa mieltä kanssasi, ei näitä kipeitä asioita pidä meidän tietämättömien täällä retostella. Uutisten perusteella ei voi kaikkea tilanteisiin liittyvää tietää. Onko tarpeenkaan uteliaisuuttaan tyydyttää.
"Anceli"
Nyt, kuten joskus muulloinkin, on mukava lukea fiksuja kommenttejasi.
Minä muistan kyllä vanhatkin kommenttisi.
H.
Luuletko etteivät Hunksit ala jo välillä "huvittamaan"!!?
"Pirre*"
Kenelle tämä?
H.
Ihmismuisti on vain verrattain lyhyt. Nyt tapetaan aborteilla ihan laillisesti, ja sitä en hyväksy. Olen lukenut paljon elämänkertoja suurperheistä viimevuosisadan alussa. Lapsia syntyi apljon mutta kuoli jos pieninä sairauksiin, mutta usein meni myös hukkumisen, ja muun tapaturman kautta. En halua syylistää ketään lapsensa tapaturmaisesti menettänyttä varsinkaan kun syytä ei tiedä ollaanko oltu humalassa vai ei. Totta on että myös lapsia pahoinpidellään hengiltä kun vanhemmilla on mielenterveysongelmia.
"ei syyllistetä"
Ja nyt vielä kommentti tuonne Eutanasia-aloitukseen, sekin on niin jumalainen.
H.
Älähän hunksz lannistu. Kyllä se kivistys lakkaa. Jos ei huvita, niin ohita jutut. Jos sittenkin kivistää, niin aina on mahdollisuus omaehtoiseen eutanasiaan. Tosin ilman lääkärin apua.
Metri köyttä ja margariinipaketti piisaa.
"Tase pappa"
Vaan keskustelusta ei voi luistaa ilman häpeää.
Vaikka keskustelussa voikin olla häpeäksi.
Tapahan sinäkin, niin katsotaan sitten.
H.
hunksz / osuit asian ytimeen. Varmaankin huomaamattasi. Vuodatuksiasi tankatessaan, tolkullinen lukija joutuu kokemaan puolestasi myötähäpeää aivan riittävästi.
Yrittäisit edes. Ota asiat vaikka terapian kannalta avohoidossa, jos et hoitoon pääse.
Joskus Sinua lukiessaan huomaa jonkun järjen kipinän jutuissa, mutta pääosin olet täysin pimeä seko. Täysi häirikkö. Ei luulisi aikuisena pidetyn, mieheksi itseään tituleeraavan edes kehtaavan tuollaisia päästellä.
Kaipa tuollekin siellä 4711 putiikissa jokin diknoosi on annettu.
Yritä edes miehistyä - lirkku.
"Tase pappa"
Ensinäkin, se on diagnoosi...keellä.
Totta on, että asia on vaikeanpaa kuin moittiminen.
Moittimisesta saa hauskemman tunteen, ja moittimista on hauska ja helppo kirjoittaakin.
Varsinkin kun kohdistaa kirjoituksensa täsmällisesti.
Kuten aina, otan sinunkin kirjoituksesi vastaan hellästi, lirkuissa on aina takana joitain pyrkimyksiä.
H.
hahhehe kalistelua, pata kattilaa soimaa --- tapelkaa saatte tikkarit!
Kuulehan nyt sinä aloittaja. Onnettomuuksia tapahtuu. Sisareni mies näki lapsena kun hänen isoveljensä hukkui. Molemmat alle kouluikäisiä. Se oli onnettomuus!
Sinunkaltaisesi törkykirjoittajat voisi poistaa täältä.