Muistan aina ensimmäisen kerran, kun kohtasin sinut. Huomasit minut jo kaukaa ja katselit uteliaana. Nauroit.
Muistan jokaisen yksityiskohdan silmistäsi, käsistäsi, tavastasi olla. Ne hetket, jolloin olen ollut onnellisempi kuin yksikään elollinen meitä ennen, vain katsellessani sinua silmiin.
Muistan ne hetket, jolloin olit kylmä ja julma. Jolloin purit vihaasi minuun. Hetket, jotka musertivat minut ja saivat miettimään elämän mielekkyyttä. Näin kivun silmistäsi, mutta näitkö koskaan minun? Halusitko nähdä?
Olen vihannut. Vain hetkellisesti ja mielenlaadulleni ominaisesti, melankolisesti. Istunut kuutamoa katsellen.. Se on kovin kylmä. Sillä on sinun kasvosi? Mitä tämä on? Romantikoksi sanoivat, nauran heille. He eivät ymmärrä.
Järkeni on kadonnut, rakkaimpani mennyt.
Ilma seisoo. Älä mene! Ole hyvä, älä mene! Sinä.. sinä se olet. Olet hän, et olekaan.. Oletko? Olen sekaisin.. kuka sinä olet? Pelkkä haavekuva, kangastus.
Rakas, jää vielä hetkeksi
Muistan jokaisen yksityiskohdan silmistäsi, käsistäsi, tavastasi olla. Ne hetket, jolloin olen ollut onnellisempi kuin yksikään elollinen meitä ennen, vain katsellessani sinua silmiin.
Muistan ne hetket, jolloin olit kylmä ja julma. Jolloin purit vihaasi minuun. Hetket, jotka musertivat minut ja saivat miettimään elämän mielekkyyttä. Näin kivun silmistäsi, mutta näitkö koskaan minun? Halusitko nähdä?
Olen vihannut. Vain hetkellisesti ja mielenlaadulleni ominaisesti, melankolisesti. Istunut kuutamoa katsellen.. Se on kovin kylmä. Sillä on sinun kasvosi? Mitä tämä on? Romantikoksi sanoivat, nauran heille. He eivät ymmärrä.
Järkeni on kadonnut, rakkaimpani mennyt.
Ilma seisoo. Älä mene! Ole hyvä, älä mene! Sinä.. sinä se olet. Olet hän, et olekaan.. Oletko? Olen sekaisin.. kuka sinä olet? Pelkkä haavekuva, kangastus.
Rakas, jää vielä hetkeksi
Vastaukset 11
Vanhimmat
Tunnistan itseni kirjoituksen molempina henkilöinä :/ Nyt on tasaista...
Ehkä ajatusmaailmamme kohtaavat?
Tunnistan myös itseni. Tosin minut "ajettiin" pois.
Kiitos koskettavasta kirjoituksesta. Muistan myös ensimmäisen kerran, kun tavattiin...olin rohkeampi silloin. Nyt kaipaus ja ikävä ovat syöneet persoonaani. Tulkitsit hyvin sen, mitä itsekin olen kokenut.
Näköjään tämä kolahtaa monellekin, myös minulle. Etenkin tämä: "Näin kivun silmistäsi, mutta näitkö koskaan minun? Halusitko nähdä?"
Voi että. Voi että.
Tuntiessaan toisen jollain tasolla lähenevän tulee itselle tarve etääntyä. Olenkohan ainoa, joka tekee tahtomattaan näin. Itsesuojeluako se on vaiko äärimmäistä kontrolloimisen halua, ettei haluaisi antaa toiselle mitään itsestään mutta olisi valmis ottamaan toiselta hänen antamansa? Ei, pelkoa se lähinnä on.
Kunpa hän ei vihaisi. Hänen synkkyytensä tietäen kestän hetkellisen vihan, mutta ajatus lopullisesta kylmenemisestä jähmettää minutkin.
Mitään en häneltä vaadi. Kunpa hän luottaisi minuun enemmän ja myös elämään.
Häneen en koskaan voisi enää luottaa, en tavata, en kertoa omia asioitani, en pitää mitään yhteyttä.
Parasta olla täysin erossa.
Miksi noin? Miksi sitten tällaisella palstalla?
Lueskelen juttuja täältä, miten muilla ihmisillä menee. Kommentoin tunnehömppään täällä omilla ajatuksillani.
Jos ihminen rakastaa ja kaipaa jotakin jota ei voi koskaan saada, silloin pitää poistua hänen elämästä olla pitämättä mitään yhteyttä. Pitää osata kadota, jättää taakseen jopa ns.ystävyys.
Mitä on ystävyys, se on sitä, että tämä "ystävä" varmasti pettää heti ensimmäisen paikan tullen kun tulee vastoinkäymisiä¨tai jotakin parempaa tulee eteen. Siksi ei kannata luottaa keneenkään eikä luoda mitään ystävyyssuhteita. Ystävyydessa siis voi ainoastaan hävitä.
Ei vaan se johtuu siitä, että ns. ystävyys on sinun puoleltasi toivon ylläpitämistä, jolloin et halua etkä kestäkään sitä, että henkilöllä on muitakin tuttuja.
Ei todellakaan mene noin ainakaan mun kohdalla.
Tuttuja ja ystäviä pitää olla.
Huvittaa miten joku yrittää esittää toista henkilöä monessakin kirjoituksessa, loukata kolmatta tietämättä että tämä on jo ajat sitten sopinut riitansa rakkaimpansa kanssa ja he ovat jälleen yhdessä. Kuvioita ei pysty täällä sotkemaan. Ei mulla muuta =))