Tunnetteko koskaan...

Mä oon ulkoisesti naisellinen, mut luonteeltani just niin ku miehet. Kaveritkin näin sanoo. :) Ei siinä mitään, itse olen tyytyväinen tähän.

Luulettekste ettei miehet juorua ja puhu pahaa jne? :)

Tunnistan itseäni tosta! Inhoan "akkaporukoita" koska en jaksa noita "akkojen vokotuksia" =( En ole mitenkään "perinteinen nainen" vaan enemmän "Risto Reipas", mutta silti omalla sporttisella tavalla naisellinen. Pidän käytännöllisistä, mukavista vaatteista ja kengistä joilla on hyvä talsia, olen ikuinen repunkantaja... mutta tämä lienee jouskarille tyypillistä. Me ei olla "hienohelmoja"!

Pidän kyllä naistenkin seurasta mutta olen kovin varautunut, en kestä minkäälaista kanamaisuutta toisilta vaikka itsekin joskus saatan olla. Pienestä pitäen olen tullut paremmin toimeen miespuolisten kanssa. Tosin näin vanhemmiten olen tasapuolistunut.
Tykkään pukeutua hyvin mutta jos saisin päättää, vaatteilla ei olisi niin suurta merkitystä jokapäiväisessä elämässä.

tunnen ja aika paljon..inhoan aivan sairaasti kanamaisia naisia...siis kyllä minäki katon mitä laitan päälleni, kun lähden ulos, mutta ei mitn. hameita, hörhelöitä..meikkiä en käytä muuten kuin baariin lähtiessä, jos sillonkaan..olen kyllä luonnostani muutenki tumma, joten ei se haittaa..kaverit sanoo et olen aika jätkämäinen, vaikken ulospäin näytä siltä..voihan se johtua myös siitä, että minulla on kolme veljeä, eikä siskoja lainkaan..ja olen pienestä pitäen leikkinyt poikien kans..ala-asteella minulla ei edes ollut tyttöpuolisia kavereita..nykyään tosin on ja he ovat nastoja pakkauksia, mutta viihdyn edelleen poikaporukassa

tuo on totta. Viihdyn enemmän jätkäporukassa jne. Mutta.. hameet jne ovat ihan mukavia ja haaveilen naisellisista vaatteista esim. korseteista. Tosin.. en siedä naisia juurikaan juuri sen selkäänpuukottamisen takia

Erittäin tuttu tunne. Viihdyn todellakin ennemmin mies- kuin naisporukassa. Työssäni sukupuolijakauma on, enemmän miehiä kuin naisia.
En ehkä tunne itseäni niin jätkämäiseksi, sillä naisellisuuttakin löytyy mutta olen elämäni varrella oppinut huomaamaan kantapään kautta sen että naiset ovat tosi ärsyttäviä pakkauksia kun niitä on esim. työpaikalla liikaa. Tulee sellaisia kuppikuntia mitä ei todellakaan miesvaltaisessa työyhteisössä tule.
Älä huolehdi Sateenvarjo, itse olen 39-vuotias jo ja tällaiselta minusta on tuntunut ihan lukioiästä lähtien. Tsemppiä vaan!!

Olipa kiva lukea, että on muitakin jouskarinaisia/tyttöjä, jotka tulee paremmin toimeen miesten kuin naisten kanssa, siis kaveriporukoissakin. Olen aina ollut vähän miesmäinen - siis käytökseltäni, kurveja kyllä löytyy vaikka muille jakaa ja tykkään pukeutua kivoihin vaatteisiin. Housut on in pukeutumisessa, hamonen päälle vain juhliin, jos sinnekään.

Olen aina tykännyt ns. poikien/miesten jutuista enemmän, penskanakaan ei paljoa nuket kiinnostanut ja poikaporukoissa leikit ja pelit suju tyttöjä paljon paremmin. Nyt olen 36 v. eikä vielä ole tapahtunut muutosta tässä asiassa.

Sen kyllä olen huomannut, että miehissäkin on selkäänpuukottajia ja juorukelloja. Kun vielä on erittäin suorasukaisella ja puheliaalla luonteella varustettu, niin on ollut pakko välillä opetella rajoittamaan puhumisia. Sanovat nykyisin, että oon hyvä kuuntelemaankin...

Oikein hyvää päivänjatkoa kaikille meille "miesmäisille" jouskaritytöille, jatketaan vain samaan malliin!

Tosiasiahan on, että monet naiset ja tyttöset sanovat, joskus ylpeillen, viihtyvänsä jätkäporukassa...no onhan miesporukassa oma rento tunnelmansa ja naisena usein saa erityishuomiotakin. Luulenpa, että me jouskarit emme muodosta minkäänlaista poikkeusta tässä asiassa. Itsekin viihdyn hyvin miesporukassa, mutta eipäs halveksuta naisia. Sovinismi elää usein vielä voimakkaammin naisten kuin miesten asenteissa. Joskus naisetkin haluavat olla "hyviä jätkiä", koska on siistiä olla sellainen, ihan vallan niin "korkealla tasolla", että ihan vallan on munaa toiminnassa. Itse en pidä jätkittelystä, haluan olla nainen 100 prosenttisesti.
Onko parempaa seuraa kuin älykäs ja hauska Persoona, nainen tai mies?

Kyllä. Mä oon tosi poikamainen, saan siitä tosi paljon palautetta... oon liian hullu ja riehakas ja hölösuinen ja pukeudun sillee "rock" rock" avril tyylisesti tai joskus lökärist ja sillee jotkut väittää koviksesks.. ja mä tuun tosi hyvin toimeen poikien kaa ja niitte kaa sekoiltiin ennen... joskus tuntuue ttä en osaa olla tyttömäinen vaikka yrittäisin... mä oon vaa tällänen nuorikapinallinen... must ei saa neitii tekemälläkään.. Eilenki koulussa sanotiin "Sä oot kauheen poikamainen luonteeltas!" Yks jätkä.. sano niin.. xP tai "sä oot ihanku poika" Otan noi vaan kohteliaisuuksina koska en haluukkaan olla neiti.. Jousimiehet on vaan sellassia luonteiltaan ja joskus näöltään.. oon huomannu sen monesti! :D Ollaan vaan jätkämäisii. Ja mä kää en tykkää esim OLLENKAAN mekoista, hameista tai korkkareist tai topeista.. en käytä IKINÄ noita ..

Olen itsekkin jousimies ja voin sanoa, että tunnen itsekkin olevani poikamainen... (olen tyttö). Mutta viihdyn kyllä kavereitteni keskuudessa, jotka ovat samaa sukupuolta, kuin minä... itse asiassa paras ystävänikin on jousimies... se poikamaisuus meitä varmaan niin kovaa yhdistääkin... =). Tulen toimeen hyvin poikien kanssa varsinkin harrastuksieni takia, mutta olen sen verran ujo, että en omista paljoakaan miespuolisia (hyviä) kavereita. Inhoan hameita ja korkeakorkkoisia kenkiä myöskin. Tyyliini sopii paremminkin isot housut ja skeitti-kengät... ;) Jotkut tutuistani ovat NIIN tyttömäisiä, että joskus rupeaa ihan etomaan... ;) ... ... mutta kaikkeen tottuu... aikanaan...

Itsekkään en voi sietää hameita.Poikkeus lienee tanssi,jonne kesällä on lähes pakko laittaa hame ettei ihan paahdu.

Mutta itselläni on miesten kanssa se ongelma,että jos kyseessä on komea mies,väkisinkin ajattelen jo että sopisinko tämän miehen kanssa yhteen.Ja näin käy aika useasti.Onneksi harrastukseni kautta olen alkanut saamaan luonnollista puhetyyliä miesten kanssa keskusteluun...

Naisellisuuttani vähentää myös se,että pidän lyhyistä hiuksista.Nuorempana monet luulivat pojaksi,mutta murrosiän jälkeen ei erehdyksiä ole enää sattunut,sen sijaan luullaan yli 20 vuotiaaksi vaikkei ikää ole 18 vuottakaa...

Korkokenkiä kartan niiden epämukavuuden sekä pituuteni takia.Olen nimittäin aika pitkä,joten en viitsi lisätä ns. luonnotonta pituutta enempää...

Mutta elä niinkuin tuntuu,turhia teeskentelemään muuta kuin on,nim.kokemusta on!

Mä olen ainakin umpinaisellinen...
Jätkämäisen vastakohta...

kyllä! aina ja ehkä ikuisesti. pienestä pitäen oon kulkenut verskoissa ja kollegessa, kuitenkin ollut tarkka millaisissa! tossa 17 vuoden kohdalla on pukeutuminen muuttunut vähän naisellisemmaksi mutta mukavuus on tärkeää, en edelleenkään kulje minihameissa tai narutopeissa saatika korkkareissa! mutta pukeutuminen on kuitenkin tärkeää (miehessäkin katse kiinnittyy ensin vaatetukseen) ennen kaverit oli poikia mutta kun niistä rupesi kiinnostumaan enemmän, ujo kun on luonteeltaan, kaverisuhteiden luominen jäi vähemmälle . kyllä kavereita tytöistäkin on löytynyt paljon mutta olo on ehkä jollaintavalla varautunut mietin aina ennen kun sanon ja aina ei likat pysy mun ajatusjuoksun perässä :). oon töissä naisvaltasella alalla ja joka päivä kiroon yksikseni sitä juoruilua ja nurkantakana sen parhaan työkaverin kanssa kuiskuttelua. ite oon töissä ja muuallakin vähän sellanen kaikkien kaveri mut sitä parastakaveria joka puolustaisi kun mokaat ei löydy.

mul on vähän 50:50 esim nyt täs lähiaikoina oon yrittäny ollaa aika naisellinen ja kauheesti himottas ostaa jotku sellaset korkeet kengät mut sit mul on aina sillai et jos pistän jotain just esim korkkarit ni aattelen et enhän mä tälläsii voi käyttää ku ne o liian naiselliset ja sama pätee korviksiin en oo käyttäny varmaa 3v korviksia ku aina kun pistän ni otan heti pois koska näytän nii naiselliselta heti(omasta mielestä). Ja sit tulee sellasii vaiheit ku tekis mieli vaa pukeutuu joihinki lökäreihin. nytkin aattelin ostaa vähän löysemmät farkut koska oon tässä nyt pitäny sellasia vähän kireempiä. et mul tulee sellasii vaiheit ku haluu ol tyttömäine ja sit taas ku haluis ol poikamaine. ja tosta et mul oli esimerkiks ala-asteella suurinpiirtein kaikki luokkalaiset pojat kavereita mut oli myös tyttöjä mut muut tytöt ol iaika kateellisia ku ne ei ollu nii hyvii kavereita niiden kanssa. ja nytki on paljon poikia kavereina. ehkä kans sen takii et jos ne puhuu vähä rivompii ni en ot sitä nii vakavasti koska tiedän et se o läppää...liian paljon tekstiä:P

joo, musta on kivaa olla poikien kanssa, ja shoppailu ei kuulu ihan mun lempipuuhiin... mut kyl mä tyttöjen kaa viihdyn ihan hyvin, niitä on kavereina enemmän ku poikia. Mulla on oikeestaan vaan kaks kaveripoikaa, toinen on hauska kamu ja toiseen oon ihastunu. et silleen...