aluks vähän faktaa... mulla on nyt tasan puolvuotias poika joka on aivan mahtava alkukankeuden jälkeen ja oon iloinen että saatiin pojan kanssa yhteinen sävel arkeen.yöt nukutaan hyvin ja päivälläkin otetaan muutamat päikkärit.oon 19 vuotias ja ja koulusta sen verran että yks vuosi enää käymättä ja valmistuisin.miehestäni eronnut kuukausi sitten hänen ahkeran viinankäytön vuoksi.ja nyt asiaan..huomasin että mulla on menkat 2viikkoa myöhäs ja tiedän vuorenvarmasti että oon raskaana,enkä mä tiedä mitä teen..rakastan lapsia tosi paljon ja oon ikäni ollut tekemisis pienten lapsien kans koska mun sisarukset on vasta 10,5,3vuotiaat ja tiedän millasta pyöritystä arki voi joskus ja aika usein olla..mä en oiken tiedä mitä täs nyt tekis.ja mainittakoon vielä sen etten ole viinaan menevää tyyppiä ja en ole koskaan halunnu mennä mihinkään baariin,eli en nyt murehdi sitä että pääsenkö enää koskaan mihinkään bailaan...eli jos saisin ihan vaan vahvoja mielipiteitä mun tilanteelle..?haluaisin sen vauvan mutta kumminki en haluais toista näin pian...
mitä nyt!!!????
nanna
4638
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
lyhyellä välillä tehdyistä lapsista on kovasti seuraa toisilleen, tosin alku saattaa tuntuu rankalta... mutta moni sanoo että kaks menee siinä ku yksikin.. päätös on yksin sun ja mielestäni sulla kannattaa keskustella asiasta jonku läheisemmän kanssa.. täältä yleesä tule vähä mitä sattuu mielipiteitä tai oikeestaa melkiinpä käskyjä mitä sulla pitää tehä... siispä kuuntele sisintäsi ja mieti tarkkaan mitä teet.. raskauden keskeytyskään ei ole mikää helppo homma henkisesti, itselläni meni vuosi painiskellessa asian kanssa ja nyt siitä on jo useampi vuosi ja vieläkään ei ole katumus ja syyllisyys hellittänyt..
..pärjäät varmasti! Kuulostat niin vahvalta nuorelta naiselta :) Itse odotan neljättä, periaatteessa yksin, isä on kyllä välillä läsnä, mutta olen päättänyt kumminkin elää lasten kanssa itsekseni...Sain esikoiseni myös nuorena, kakskymppisenä..ja nyt olen 32.
Ehkäisystä pitäisi muistaa huolehtia myös raskauden jälkeen!!!!
itse en tekisi aborttia... mutta itse sun pitää päättää, oletko valmis äidiksi niin pian uudestaan... entä miehesi, mitä mieltä hän on?
mutta tsemppiä =)
etköhän sä pärjää vaikka sen lapsen tekisitkin...
mies haluaa tämän toisenki...mä en tiedä..