Niin, otsikossahan se jo kuului.. On oikeasti aika helppoa vetää amis ja lukio yhdessä, itse tein näin, ja sain E:n paperit lukiosta, ja amiksesta myös hyvän keskiarvon. Siinä kun ois sitten amiksen ja lukon paperit takataskussa, niin ois aika paljon helpompaa hakea esim. kesä/iltatöitä siihe yliopiston oheen..
Miksi lukiolaiset eivät valitse kaksoistutkintoa?
ljfghjklö-
12447
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Amis ei juuri vaadi älyn lahjoja niin onnistuu helposti lukion ohessa. Itse vedin autopuolen kaksarina ja yllättävän helppoa oli. Toki joskus vitutti olla koulussa pahimmillaan klo 18 mutta kyllä sen kesti. Arvosanatkin amiksen puolelta oli vain 5 (asteikko 1-5) ja lukion puolellakin pärjäsin keskivertoa paremmin. On se vaan helppoa.
kaikki eivät jaksa ja kaikki eivät tiedä mitä opiskella amispuolella ja ammattikoulu ei takaa töitä.
ne jotka tähtää esim yliopistoon niin käyvät pelkästään lukion. ei siihe muuta tarvitakaan.
olisin itse saattanut suoritta kaksoistuntkinnon mutta silloin kolmisen vuotta sitten kun yläaste läheni loppuaan en ko. jutusta kauheasti tiennyt. opotkin höpöttivät enemmän lukiosta.
varmasti on hyvä vaihtoehto joillekin henkilöille.
Koska ammattikoulun ja lukion välillä nähdään sosiaalinen ero, ovathan ne tavallaan vaihtoehtoja toisilleen ainakin nykyisessä koulutusjärjestelmässä. Lukiolainen ei koe kuuluvansa ammattikouluun, koska on kerta "valinnut" lukion.
Olisi toki paljon järkevämpää, jos kaksoistutkinnosta (yleissivistävä perustason ammattipätevyys) tehtäisiin toisen asteen koulutuksen päälinja jolle suurin osa oppilaista ohjattaisiin. Siis jokaiselle tarjottaisiin ensisijaisesti yleissivistävää lukiota JA perustason ammattipätevyyttä. Ammattitaitoja ja "tekijöitä" kaivataan aina ja ammattikoulutuskin on osaltaan erittäin "yleissivistävää koulutusta". Teoreettinen yleissivistävä koulutus taas ei kaikille lukiolaisillekaan uppoa tai he eivät jatka yliopistoon syventämään oppimaansa, joten ymmärrys jää perustasolle tai unohtuu hyödyttömänä kokonaan.
en vaan olis hyötyny amiksesta mitään, sitäpaitsi amislaiset käy aika vähän lukion kursseja ja itselleni tuotti päänvaivaa valita mitä jätän käymättä koska kaikkea ei ehdi mutta ruotsia ja terkkaa lukuunottamatta kaikki kiinnostaa
toisaalta itseäni ei voisi vähempää kiinnostaa käytännön tekeminen, joten silleinkin
kirjoitukset menenee myös amislaisilla keskimäärin aika heikosti että voi olla ettei sinne yliopistoon ole ihan heti asiaa (ja siis, että keskimäärin sama henkilö kirjoittaa paremmin suorittaessaan lukion kuin kaksoistutkinnon)
toki esim. amkkiin tähtäävälle kaksoistutkinto olisi eittämäti oiva juttu, mutta mikä lie ettei ihmisiä kiinnosta. taitaa olla niin, että koska kaksoistutkintolaiset ovat ensisijaisesti amislaisia (suorittamaan pääsee vain hakeutumalla ensin amikseen) sille polulle ei tule astuneeksi kovin moni lukuintoinen. amikseen hakeutuvalla aineksella taas ei ole mitään kiinnostusta lukea enempää kuin on pakko. näin siis karkeasti yleistäen, toki poikkeuksia on mutta kuten huomaamme ne ovat harvassa
Okei viilaan nyt pilkkua . Tietääkseni se on kolmoistutkinto ,jos lukiolainen käy amiksen lukion ohella. Eli lukion päättötodistus,amiksen päättötodistus ja yo. Kaksoistutkinto on vain amiksen päättötodistus ja yo,jolloin ei käydä koko lukion oppimäärää vaan vain kirjoitettavat aineet.
Miksi pitäisi käydä amiskin, kun siitä ei ole mitään hyötyä?
Näet joko tulevaisuuteen tai sitten olet vain todella tietämätön.
Epäilen kuitenkin tuota jälkimmäistä vaihtoehtoa, joten sinulle ei monen koulun käyminen olisi todellakaan pahitteeksi.
jos ylioppilaaksi valmistumisen jälkeen pääsee heti yliopistoon opiskelemaan ja opiskelee tiiviisti (ei käy töissä samaan aikaan) ja sitten valmistuu ja pääsee alansa töihin niin aika minimaaliseksi jäisi kyllä hyöty ammattikoulun käymisestä
Olen käynyt molemmat, siis ammattikoulun ja lukion ja vieläpä tässä järjestyksessä.
Kokemuksieni perusteella en suosittele niiden yhdistämistä. Koko ammattikoulu on monien linjojen osalta jokseenkin pelkkää tyhjänpäiväistä puuhastelua, eikä sieltä siksi valmistu minkään ammatin taitajaksi. Omalta kohdaltanikin tuntui katkeralta, että ammatti piti sitten kuitenkin opetella käytännön töissä.
Lukio on tasokas yleissivistävä koulu, jota ei pitäisi pilata yhdistämällä siihen näitä himphamppuja, kuten erilaisiin puuhasteluihin panottamisia opiskelijoiden toivossa.
Lukiopainotteinen lukio on paras vaihtoehto. Lisäksi lukio huipentuu valtakunnalliseen kokeeseen, jonka takia opikelijoiden osaamisen tasoa voidaan melko yleispätevästi verrata.
Samaa mieltä, itse kävin lukion ja lukion jälkeen tein raksalla hommia inttiin asti (tammikuuhun) ja huomasin selvästi, että olen paljon paremmin asioista perillä kuin toisen/kolmannen vuoden rakennusalan opiskelijat ammattikoulusta. Niillä oli niitä työharjoitteluja, aika tyhmiä ja kädettömiä ihmisiä olivat. Ei mitenkään pahalla, mutta vaikuttaa siltä ettei siellä koulussa opi mitään, kaikki opitaan sitten töissä!
Nyt olen menossa opiskelemaan rakennustekniikan diplomi-inssiks, kiinnostuin alasta.
"Niillä oli niitä työharjoitteluja, aika tyhmiä ja kädettömiä ihmisiä olivat."
Joo, tätähän se oli, satuin itsekin käymään juuri rakennusmieslinjan. Olen tästä ilmiöstä kokemusteni perusteella kehitellyt sanonnan, että "hyväksi ammatin taitajaksi oppii oikeissa töissä, koulussa oppii hyväksi opiskelijaksi".
Muutenkin tämä Suomessa vallalla oleva käytäntö, että nuoret parhaassa oppimisiässä olevat ihmiset laitetaan vuosikausiksi ammattikouluihin puuhastelemaan, tuntuu kahelilta verovarojen tuhlaamiselta. Nykyäänhän se koulu on jopa kolmen vuoden pituinen. Mielestäni ihan älytön uudistus, sillä käytyäni ammattikoulun aikakaudella, jolloin se oli kahden vuoden pituinen, tuntui, että siinäkin oli vähintäänkin puolet liikaa.
Mutta kun kenenkään tähän touhuun osallisen etu ei ole sanoa tätä ääneen. Ammattikoulut työllistävät valtavan määrän henkilökuntaa, opiskelijoiden vanhemmat voivat olla tyytyväisiä, että heidän lapsensa ovat edes jossain järkevässä toiminnassa ja opiskelijat saavat elää siinä illuusiossa, että heistä tulee jonkin ammatin taitajia. Ensimmäinen suuri kärsijä on se yksityinen työnantaja, joka joutuu palkkaamaan puutteellisesti tehtäviään hallitsevia työntekijöitä ja vieläpä opettamaan heille sen ammattitaidon, joka heillä piti olla koulusta tullessaan.
USA:ssa, jota pidetään kaiken teknologisen osaamisen kärkimaana, ei tällaista Suomen tapaista ammattikoulujärjestelmää ole olemassakaan. Silti siellä kehittyy ammatti-ihmisiä ihan huippuosaajiksi asti. On sielläkin jotain teoreettista koulutusta ja käytäntöön kurssitusta, mutta tähän nuorison pöhköön "puuhasteluun" monivuotisesti sitouttamiseen heidän veronmaksajansa eivät ole suostuneet.