Katsokaa kuolevaiset,
virtoja ällistelkää.
Miten kauniit ovat hohtavat meret,
purot kuin hunajaa.
Onko kauniimpaa kuin ikiaikaiset vedet,
vihreät niityt, heräilevät puut vehreydessään.
Katsokaa rakastani,
rakastani odottakaa.
Hän on kaunein,
sellaista kauneutta ette ole ennen tavanneet;
hän on vehreä kuin niitty,
kuin rauhaisa kedon kukka.
Suvena hänet tunnetaan,
kesäksi häntä kutsutaan.
Hän tuo valon pimeyteen,
huulillemme hymyn.
Hän kutsuu ystävänsäkin,
ystävänsä auringon.
Mitä me murehtisimme,
elämästä nauttikaa,
Luoja on antanut lahjan,
lahjoista kauneimman,
Suomineidon suven,
kauneimman lahjan.
virtoja ällistelkää.
Miten kauniit ovat hohtavat meret,
purot kuin hunajaa.
Onko kauniimpaa kuin ikiaikaiset vedet,
vihreät niityt, heräilevät puut vehreydessään.
Katsokaa rakastani,
rakastani odottakaa.
Hän on kaunein,
sellaista kauneutta ette ole ennen tavanneet;
hän on vehreä kuin niitty,
kuin rauhaisa kedon kukka.
Suvena hänet tunnetaan,
kesäksi häntä kutsutaan.
Hän tuo valon pimeyteen,
huulillemme hymyn.
Hän kutsuu ystävänsäkin,
ystävänsä auringon.
Mitä me murehtisimme,
elämästä nauttikaa,
Luoja on antanut lahjan,
lahjoista kauneimman,
Suomineidon suven,
kauneimman lahjan.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.