Heinolassa vain t. Hilden saa olla ankara ja moittia meitä, lapsimielisiä älykääpiöitä, kovalla äänellä puhekorokkeelta, mutta me rakkaat alamaiset emme saa valittaa.
Tuore kaupungin todellinen johtaja t. Hilden julisti: ei enää erimielisyyksiä, äänestyksiä ei enää tarvitse, kun tästä lähtien ollaan kaikki samaa mieltä. Siis ollaan ankaran äidin samaa rakastavaa perhettä.
Miksi valtuusto kuitenkin kokoontuu eri puolue- ja yhdistysjäsenistä.
Onko enää olemassa poliittisia eroja? Onko meille enää väliä, ketä me äänestämme, kun kaikki ehdokkaat kuitenkin jokaisesta asiasta ovat samaa mieltä? Mihin me tarvitsemme monipuoluejärjestelmää?
Goglasin vähän:
Monipuoluejärjestelmä on järjestelmä, jossa monta puoluetta kilpailee äänestäjien äänistä. Monipuoluejärjestelmää pidetään demokratian lähtökohtana.
Monipuoluejärjestelmälle vastakkaisia ovat:
- yksipuoluejärjestelmä, jossa on yksi sallittu puolue
- puolueettomat järjestelmät, joissa puolueet ovat yleensä kiellettyjä ja ehdokkaat valitaan jollain muulla perusteella.
Vaalijärjestelmästä riippuu millaiseksi puolueiden määrä ja kannatus kehittyy. Suhteellinen vaalitapa suosii monia puolueita, joiden on muodostettava koalitiohallituksia turvatakseen parlamentin kannatuksen, kun taas enemmistövaali johtaa usein kaksipuoluejärjestelmään, jossa valta vaihtelee kahden suurimman puolueen välillä.
Missä vaiheessa nyt on Heinola, jos Heinolan kaikki puolueet ovat jokaisesta asiasta samaa mieltä?
Tuore kaupungin todellinen johtaja t. Hilden julisti: ei enää erimielisyyksiä, äänestyksiä ei enää tarvitse, kun tästä lähtien ollaan kaikki samaa mieltä. Siis ollaan ankaran äidin samaa rakastavaa perhettä.
Miksi valtuusto kuitenkin kokoontuu eri puolue- ja yhdistysjäsenistä.
Onko enää olemassa poliittisia eroja? Onko meille enää väliä, ketä me äänestämme, kun kaikki ehdokkaat kuitenkin jokaisesta asiasta ovat samaa mieltä? Mihin me tarvitsemme monipuoluejärjestelmää?
Goglasin vähän:
Monipuoluejärjestelmä on järjestelmä, jossa monta puoluetta kilpailee äänestäjien äänistä. Monipuoluejärjestelmää pidetään demokratian lähtökohtana.
Monipuoluejärjestelmälle vastakkaisia ovat:
- yksipuoluejärjestelmä, jossa on yksi sallittu puolue
- puolueettomat järjestelmät, joissa puolueet ovat yleensä kiellettyjä ja ehdokkaat valitaan jollain muulla perusteella.
Vaalijärjestelmästä riippuu millaiseksi puolueiden määrä ja kannatus kehittyy. Suhteellinen vaalitapa suosii monia puolueita, joiden on muodostettava koalitiohallituksia turvatakseen parlamentin kannatuksen, kun taas enemmistövaali johtaa usein kaksipuoluejärjestelmään, jossa valta vaihtelee kahden suurimman puolueen välillä.
Missä vaiheessa nyt on Heinola, jos Heinolan kaikki puolueet ovat jokaisesta asiasta samaa mieltä?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Suomessa oppositioksi kutsutaan hallituksen ulkopuolella olevia ryhmiä. Kuitenkin on tapauksia, joissa on muodostettu vähemmistöhallitus, mitä enemmistön saavuttamiseksi myös oppositiopuolueiden edustajat ovat eduskunnassa tukeneet.
Enemmistöparlamentarismi sopii parhaiten kaksipuoluejärjestelmään, missä oppositiosta tulee hallitusrintama ja päinvastoin. Näin on mahdollista oppositiopuolueen piirissä jo valmistautua enemmistön saamiseen ja seuraavaan hallitukseen
Vaalien voittajapuolueen puheenjohtaja ryhtyy hallitustunnustelijaksi neuvottelemaan siitä, mitkä puolueet pääsevät hallitukseen.
Puolueet, jotka eivät ole mukana hallituksessa, muodostavat opposition. Oppositio ja hallitus ovat toisilleen vastakkaisia puolia.
OPPOSITION TEHTÄVÄNÄ ON VASTUSTAA JA KYSEENALAISTAA HALLITUKSEN POLITIIKKAA ESITTÄMÄLLÄ SILLE VAIHTOEHTOJA. Eduskunta siis valvoo ja arvioi hallituksen toimintaa.
Onneksi, Heinolassa ainakin nyt on opposiitio.
Pikkuvinkki: kuntapolitiikka ei tunne oppositiota.
Olen todella pihalla politikassa.
Kiitos vinkistä
Kerropa lisää.
Ketkä ovat ne eri mieltä olevia ryhmiä ja puolueita, kuten vasemmisto, HeNy, jotka eivät ole hallituksessa ja ovat eri mieltä kuntahallituksen kanssa?
Onneksi, Heinolassa on oppositio, muuten Yli-Kaakinen ja Ari Helminen jäisivät työttömäksi.
Olen poliittisesti sivistymätön, koska kuvittelin demokratian pelaavan ylhäältä alas samalla periaatteella.
Oppositiolta tarkoitan ryhmää, joka ei ole hallituksessa eikä tue hallituksen kuntapolitiikkaa.
Nyt meillä on hallitus, joka tukee Hildenin edustamaa politiikkaa.
Meillä on pieni ryhmä, joka vastustaa Hildenin politikkaa.
Miten tätä yhtälöä voi kuvailla, en tiedä.
Okei, Suomessa kunnallispolitiikkaa tehdään ilman hallitus-oppositio vastakkainasetteluja.
Mutta se tarkoittaa, että kunnan demokraattia ei ole samaa, kun yleisdemokraattia.
Kunnan demokraattia siis ei edistä kansan tahtoa, vaan virkamieshallintoa.
Googlasin, ja vastaan tuli mielenkiintoinen juttu.
http://www.politiikasta.fi/blog/aktiivisuus-valtaa-kuntapolitiikassa
Valtuustossa myös pieni, äänekäs ryhmä voi tuoda esiin uusia ehdotuksia tai ongelmia, pakottaa muut ottamaan niihin kantaa ja saada asiat esille median kautta valtuuston ulkopuolellakin.
Koska virkamiehillä on niin paljon valtaa, kuntalaisen kannattaisi olla yhteydessä asiaa valmistelevaan virkamieheen ja selvittää, milloin asiaa käsitellään lautakunnassa ja kertoa näkemyksensä lautakunnan jäsenille.
Vaikka kunnissa valtuusto käyttää pääosin ylintä päätäntävaltaa, virkamiehistön rooli on valtava. Heitä ohjaavan ylemmän virkamiehistön kokoonpano määrittyy valtuuston valtasuhteiden mukaan, pormestarimallissa samalla nelivuotiskaudella. Koska paikoin on epäselvää, kuka virkamiehistöä ohjaa, KUNNALLISTA DEMOKRATIAVAJETTA kuvaa hyvin se, ettei Suomessa vieläkään valita kaupungin ylintä operationaalista johtoa suoralla kansanvaalilla. Edes Tampereella, jossa pormestarimalli on käytössä.
Kuntauudistusten myötä kuntien koko kasvaa ja kunnanvaltuutetut jäävät yhä etäämmälle kuntalaisista. Kun lautakuntia yhdistetään, niillä on yhä enemmän päätettävää ja ne lähinnä kirjoittavat puumerkkinsä virkamiehistön päätösten alle ehtimättä perehtyä aiheeseen. Samalla kunnallisten luottamustehtävien määrä vähenee.
Vaaliuurnilla kannattaa vaatia syvempää ja selkeää lähidemokratiaa vaalien välisellekin ajalle. Demokratia ei ole koskaan valmis, mutta sitä voi aina parantaa.
Juttu on aiemmin julkaistu Etelä-Suomen Sanomien lehdissä, mm.
http://www.kouvolansanomat.fi/Mielipide---Sana-on-vapaa/2012/09/27/Aktiivisuudella saa valtaa kunnassa/2012214156481/69
Sinulla on hyvää asiaa. Asioiden valmisteluvaiheessa olisi saatava mahdollisimman paljon tietoa ja näkemystä käyttöön. Sitä ajetaan mm erilaisten kansalaisvaikuttamisen hankkeiden kautta ympäri Suomea. Ei ole ollenkaan huono asia olla yhteydessä lautakuntien jäseniin kun joku asia on tulossa päätökseen.
Heinolassa lautakunnat osaavat hyvin palauttaa uudelle kierrokselle huonosti valmistellut asiat. Sehän ei tietysti ole kenenkään etu vaan virkamiesten tulisi tehdä asiat paremmin ja laajemmin.
Ei tästä kuitenkaan voi virkamiehiä yksin syyttää. Kyse on syntyneestä toimintatavasta ja myös poliitikkojen antamista raameista asioille. En käyttäisi sanaa "pakottaminen" koska yhteistyö ja keskustelu kuvaavat paremmin siytä mitä tarvitaan.
Myönteinen muttatoki sinnikäs lähestymistapa antavat paljon enemmän mahdollisuuksia kuin pakottaminen tai vaatiminen.